Diabetes: oireet, tyypin 1 ja 2, sokeriarvot ja hoito
Diabetes kuuluu aineenvaihduntasairauksiin ja muodostaa useiden sairauksien kokonaisuuden. Sairaudelle on tyypillistä pysyvästi kohonnut verensokeri, joka syntyy joko haiman häiriintyneestä insuliinituotannosta tai siitä, että insuliinin vaikutus kudoksissa on heikentynyt (insuliiniresistenssi). Insuliini mahdollistaa sen, että verenkierrossa oleva glukoosi pääsee soluihin energiaksi ja varastoitavaksi maksaan. Jos insuliinia ei erity riittävästi tai sen teho on puutteellinen, verensokeri kohoaa.
Suomessa diabetesta sairastaa arviolta yli 500 000 henkilöä. Valtaosalla heistä on tyypin 2 diabetes. Tyypin 1 diabetesta sairastavia on määrällisesti vähemmän, mutta kansainvälisesti vertailtuna sitä esiintyy Suomessa suhteellisen paljon.*
Diabeteksen päämuodot: tyypin 1 ja tyypin 2 diabetes
Tyypin 2 diabetes (myös aikuisiän diabetes) kehittyy tavallisesti vähitellen. Taustalla on usein insuliiniresistenssi: haima ei pysy lisääntyneen insuliinintarpeen mukana tai insuliini ei toimi kudoksissa odotetusti. Siksi verensokeri voi nousta hitaasti vuosien aikana. Alkuvaiheessa arvot saattavat olla vielä lähellä normaalia, mutta ajan kuluessa verensokeri kohoaa.
Tyypin 1 diabetes on insuliininpuutosdiabetes. Siinä haiman insuliinituotanto loppuu, jolloin glukoosia kertyy vereen. Oireet kehittyvät yleensä selvästi nopeammin kuin tyypin 2 diabeteksessa. Jos tyypin 1 diabetes jää toteamatta, voi syntyä hengenvaarallinen ketoasidoosi (happomyrkytys). Happomyrkytykseen voi liittyä pahoinvointia, oksentelua, vatsakipua, uneliaisuutta ja lopulta tajunnan tason laskua; joillakin hengityksessä kuvataan asetonin haju.
Diabeteksen kirjoon mahtuu myös välimuotoja. Aikuisella tyypin 1 ja tyypin 2 diabeteksen rajat eivät aina ole täysin selkeät, ja joillakin voi olla piirteitä molemmista. Tarvittaessa diabeteksen tyyppiä voidaan selvittää tarkemmin verikokeilla.
Miksi korkea verensokeri aiheuttaa oireita
Kun verensokeri nousee riittävän korkealle, glukoosia alkaa erittyä virtsaan. Tämä lisää virtsamääriä ja virtsaamistiheyttä, mikä puolestaan lisää janontunnetta ja voi kuivattaa elimistöä. Jos virtsaan erittyy runsaasti sokeria, keho menettää samalla energiaa. Tällöin voi esiintyä väsymystä ja vetämättömyyttä.
Pitkään koholla oleva verensokeri lisää sokerin sitoutumista elimistön valkuaisaineisiin. Tämä voi ajan myötä muuttaa valkuaisaineiden rakennetta ja heikentää niiden toimintaa. Seurauksena voi kehittyä elinmuutoksia esimerkiksi munuaisissa, hermoissa ja silmissä.
Oireet: tyypin 2 diabetes ja tyypin 1 diabetes
Diabeteksen oireet eivät aina näy heti. Lievästi kohonnut verensokeri voi olla täysin oireeton. Selvästi kohonnut verensokeri sen sijaan lisää usein virtsaneritystä, janottaa, voi laihduttaa ja väsyttää.
Tyypin 2 diabeteksen oireet
Tyypin 2 diabeteksen oireet kehittyvät usein hitaasti, ja siksi moni tottuu olotilaansa. Sairaus voi paljastua verikokeissa sattumalta tai muun vaivan yhteydessä. Mahdollisia oireita ovat:
- väsymys ja vetämätön olo, usein korostuen aterioiden jälkeen
- mielialan vaihtelut, alakulo, masennus tai ärtyisyys
- näön heikentyminen
- tulehdusherkkyys
- janon tunne ja virtsaamisen lisääntyminen
- jalkojen särky ja/tai tuntomuutokset
Arjessa puhutaan joskus “jalkasärystä”, joka voi liittyä tyypin 2 diabetekseen. Tyypin 2 diabetekseen voi liittyä alaraajoihin painottuvia oireita, ja lisäksi pitkään jatkunut kohonnut verensokeri voi vaurioittaa ääreishermoja (neuropatia), mikä näkyy usein juuri jaloissa.
Tyypin 1 diabeteksen oireet
Tyypin 1 diabeteksen oireet ovat tavallisesti selkeämmät ja voivat voimistua nopeasti. Tyypillisiä oireita ovat:
- lisääntynyt virtsaaminen
- voimakas jano
- tahaton laihtuminen
- väsymys
Jos mukaan tulee pahoinvointia, oksentelua ja vatsakipua sekä nopeasti huononeva yleisvointi, on syytä arvioida tilanne kiireellisesti ketoasidoosin mahdollisuuden vuoksi.
Lisäksi jotkut kuvaavat oireita omilla sanoillaan, kuten outo maku suussa, tavallisuudesta poikkeava virtsan haju tai hikoilu. Nämä eivät yksinään osoita diabetesta, vaan ratkaisevaa on kokonaisuus ja mittaustulokset.
| Kohta | Tyypin 1 diabetes | Tyypin 2 diabetes |
|---|---|---|
| Mikä häiriintyy | Haiman insuliinituotanto loppuu (insuliininpuutos). | Insuliinin vaikutus kudoksissa heikkenee (insuliiniresistenssi) ja haima ei ajan myötä tuota riittävästi insuliinia. |
| Oireiden alku | Usein nopea; oireet voivat vaikeutua päivissä tai viikoissa. | Usein hidas; voi olla pitkään vähäoireinen tai oireeton. |
| Tyypillisiä oireita | Virtsaaminen, jano, laihtuminen, väsymys; viivästyessä riski ketoasidoosiin. | Väsymys (etenkin aterioiden jälkeen), mielialaoireet, jalkasäryt, näön heikkeneminen, tulehdusherkkyys; joskus myöhemmin selkeät korkean verensokerin oireet. |
| Hoidon perusta | Insuliinihoito on tarpeen alusta lähtien. | Elintapahoito (painonhallinta, ruokavalio, liikunta); tarvittaessa lääkkeet ja myöhemmin joillakin myös insuliini. |
Alkava diabetes ja esidiabetes
Ilmauksilla alkava diabetes ja alkavan diabetes oireet viitataan tilanteisiin, joissa verensokeri on alkanut nousta tai sokeriaineenvaihdunnassa on häiriö, mutta löydökset voivat vielä sijoittua esiasteen alueelle. Esidiabetes tarkoittaa suurentunutta paastoglukoosia tai heikentynyttä sokerinsietoa. Ilman ehkäiseviä toimia tila voi vuosien kuluessa edetä diabetekseksi.
Riskitekijät ja ensimerkit – oma tarkistus
Valitse kohdat, jotka sopivat tilanteeseesi. Tämä ei tee diagnoosia, mutta auttaa jäsentämään, milloin kannattaa keskustella tutkimuksista vastaanotolla.
Diabeteksen toteaminen: diabetes testi, verikoe ja paasto
Diabetes testi voi tarkoittaa riskin arviointia, mutta diagnoosi tehdään laboratoriomittauksilla. Diabeteksen toteamisen perusta on verensokerin määritys ja/tai HbA1c (”pitkäsokeri”). Tarvittaessa tehdään sokerirasituskoe, jossa mitataan ensin paastoarvo, juodaan 75 g glukoosia sisältävä liuos ja verensokeri mitataan uudelleen kahden tunnin kuluttua.
Tärkeä käytännön huomio: pelkkä paastosokerin mittaus ei aina riitä, sillä osa tapauksista voi jäädä havaitsematta. Sokerirasituskoe voi paljastaa lievemmän häiriön jo ennen varsinaista diabetesta. HbA1c kuvaa verensokerin keskiarvoa viime viikkojen ajalta ja voi joissakin tilanteissa riittää diagnoosiin, mutta oireettomalla voidaan tarvita varmistavia mittauksia.
Tyypin 2 diabeteksen raja-arvot ja sokeriarvot
Tyypin 2 diabeteksen sokeriarvoista ja raja-arvoista puhuttaessa tarkoitetaan laboratorioarvoja, joiden perusteella diabetes voidaan todeta.
Diabetes todetaan, kun jokin seuraavista täyttyy:
- paastoplasman glukoosi (P-gluk) ≥ 7,0 mmol/l, TAI
- sokerirasituskokeen 2 tunnin arvo > 11 mmol/l, TAI
- HbA1c ≥ 48 mmol/mol, TAI
- satunnaisesti mitattu verensokeri > 11 mmol/l ja diabeteksen oireet ovat selvät.
Esidiabeteksen rajat:
- suurentunut paastoglukoosi (IFG): 6,1–6,9 mmol/l
- heikentynyt sokerinsieto (IGT), 2 tunnin arvo: 7,8–11,0 mmol/l
Viitearvoja terveellä:
- paastosokeri aamulla ennen syömistä: ≤ 6,0 mmol/l
- sokerirasituskokeessa 2 tunnin arvo: alle 7,8 mmol/l
Jalkojen seuranta diabeteksessa – mitä tarkkailla
Diabetekseen voi liittyä hermojen toiminnan häiriöitä ja tuntoaistin heikentymistä, mikä lisää jalkahaavojen ja tulehdusten riskiä. Siksi jalkojen säännöllinen tarkkailu ja tutkiminen kuuluu seurantaan.
- Uudet haavat, hiertymät tai rikkoutunut iho, jotka eivät parane odotetusti
- Tuntoaistin muutokset tai tunnottomuus
- Särky tai epätavalliset tuntemukset alaraajoissa
- Tulehduksen merkit (esimerkiksi selvästi lisääntynyt arkuus tai kuumotus)
Diabetes hoito: elintavat ja lääkitys
Diabeteksen hoito perustuu elintapoihin ja tarvittaessa lääkitykseen. Tavoitteena on ehkäistä lisäsairauksia ja pitää verensokeri mahdollisimman lähellä normaalia. Hoidossa huomioidaan myös sydän- ja verisuoniterveys: diabetekseen liittyy kohonnut riski valtimotaudeille, ja siksi verenpaineen ja veren rasva-arvojen hyvä hoitotasapaino on tärkeää osana kokonaisuutta.
Tyypin 2 diabeteksessa hoidon painopiste on:
- painonhallinnassa ja laihtumisessa, jos ylipainoa on
- ruokavaliohoidossa ja liikunnan lisäämisessä
- lääkityksessä silloin, kun elintavat eivät riitä normalisoimaan verensokeria
Tyypin 1 diabeteksessa hoidon perusta on insuliini (monipistos- tai pumppuhoito), ja annoksia muokataan yksilöllisen tarpeen mukaan. Diabeteksen eteneminen ja hoidon tarve vaihtelevat, ja siksi hoito suunnitellaan aina yksilöllisesti.
Hoidon seuranta perustuu verensokerin omamittauksiin, tarvittaessa sensorointiin ja HbA1c-arvoon.
Ruokavalio diabeteksessa (tyypin 2 diabetes)
Diabetes ruokavalio on keskeinen osa hoitoa, ja erityisesti tyypin 2 diabeteksessa sillä on suuri merkitys. Elintapahoidon tavoitteena on tukea verensokerin hallintaa ja samalla edistää sydän- ja verisuoniterveyttä. Kakkostyypin diabetes ruokavalio pyritään käytännössä rakentamaan sellaiseksi, että se on toteutettavissa arjessa ja tukee pysyviä muutoksia.
Moni pohtii myös makeita ja herkut-teemaa. Yksittäinen valinta ei tee diagnoosia, mutta kokonaisuus vaikuttaa verensokeriin ja hoitotasapainoon.
Diabetes jalat ja jalkojen ongelmat
Jalkojen kunnon seuraaminen kuuluu diabeteksen säännöllisiin tarkastuksiin. Pitkäaikainen verensokerin kohoaminen voi vaurioittaa ääreishermoja (neuropatia), mikä näkyy usein alaraajoissa särkyinä ja tuntomuutoksina. Tuntohäiriöiden vuoksi haavat voivat syntyä huomaamatta, ja diabetesta sairastavilla jalkahaavat voivat parantua hitaasti. Jalkaongelmien ja haavojen seuranta sekä jalkojen tutkiminen kuuluvat diabeteksen säännöllisiin tarkastuksiin.
Jos jalassa on haava, joka ei parane tai pahenee, tai jos syntyy epäily vaikeasta kudosvauriosta tai kuolion kehittymisestä, tilanteen arviointi on kiireellinen.
Diabetes iho-oireet, silmät, munuaiset ja suu
Diabetes iho-oireet liittyvät käytännössä siihen, että diabetekseen voi liittyä tulehdusherkkyyttä ja haavojen hitaampaa paranemista. Diabeteksen pitkäaikaisia lisäsairauksia ovat muun muassa:
- silmän verkkokalvosairaus (retinopatia), joka voi heikentää näköä
- munuaissairaus (nefropatia), jonka varhaisia merkkejä voivat olla valkuaisen erittyminen virtsaan tai munuaisten suodatustoiminnan heikkeneminen
- hermovaurio (neuropatia), joka ilmenee usein alaraajoissa tuntomuutoksina ja kipuna
Lisäksi diabetesta sairastavan on tärkeää huolehtia suun terveydestä, koska suun tulehdukset voivat nostaa verensokeria ja diabetesta sairastavilla on tavallista suurempi riski hampaiden kiinnityskudoksen sairauksille.
Milloin hakeutua arvioon nopeasti
Hakeudu tutkimuksiin, jos sinulla on oireita, riskitekijöitä tai huoli sokeriaineenvaihdunnasta. Erityisen tärkeää on hakeutua kiireelliseen arvioon, jos oireet viittaavat ketoasidoosiin: pahoinvointi, oksentelu, vatsakipu, voinnin nopea heikkeneminen, uneliaisuus ja tajunnan tason lasku ovat hälytysmerkkejä. Myös nopeasti paheneva jalkahaava tai vaikea tulehdus edellyttää ripeää arviota.
Lähteet
* Duodecim. Diabetes (”Sokeritauti”). Lääkärikirja Duodecim, päivitetty 30.08.2021.
Saatavilla: https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00011
Usein kysytyt kysymykset
Mikä on diabetes?
Diabetes on aineenvaihduntasairauksien ryhmä, jolle on ominaista pitkäaikaisesti koholla oleva verensokeri. Kohonnut verensokeri johtuu joko haiman insuliinituotannon häiriöstä tai insuliinin heikentyneestä vaikutuksesta kudoksissa (insuliiniresistenssi).
Miten diabetes todetaan?
Diabetes todetaan laboratoriokokeiden perusteella. Diagnoosi voidaan tehdä, kun paaston jälkeinen plasman glukoosipitoisuus on 7 mmol/l tai enemmän, sokerirasituskokeen kahden tunnin arvo on yli 11 mmol/l, HbA1c on 48 mmol/mol tai enemmän tai satunnaisesti mitattu verensokeri on yli 11 mmol/l ja oireet ovat selvät.
Mistä diabetes johtuu?
Diabeteksessa insuliinin vaikutus elimistössä on puutteellista: insuliinia voi erittyä liian vähän, sen eritys voi loppua tai sen vaikutus voi heikentyä (insuliiniresistenssi). Tällöin verenkierrossa oleva glukoosi ei siirry soluihin normaalisti, ja verensokeri alkaa kohota.
Mistä tietää että on diabetes?
Diabetes voi olla pitkään vähäoireinen tai oireeton, erityisesti tyypin 2 diabetes. Epäily herää usein lisääntyneestä janosta ja virtsaamisesta, väsymyksestä tai selittämättömästä laihtumisesta, mutta varmistus tehdään aina verensokerin ja HbA1c:n mittauksilla.
Miten diabetes oireilee?
Lievästi kohonnut verensokeri ei välttämättä aiheuta selkeitä oireita. Selvästi kohonnut verensokeri voi lisätä virtsaneritystä ja janottaa sekä aiheuttaa väsymystä ja laihtumista. Tyypin 2 diabeteksessa oireet kehittyvät usein hitaasti, kun taas tyypin 1 diabeteksessa ne voivat kehittyä nopeasti.
Voiko diabetes parantua?
Tyypin 1 diabetekseen ei toistaiseksi ole olemassa ehkäisevää hoitoa, ja insuliinin korvaushoito on tarpeen. Tyypin 2 diabeteksessa varhaisvaiheessa verensokeritasapaino voi parantua merkittävästi elintapahoidolla (laihtuminen, ruokavalio ja liikunta), mutta hoito ja seuranta suunnitellaan yksilöllisesti.
Miksi diabetes ja alkoholi on huono yhdistelmä?
Diabeteksen hoidossa verensokeriin vaikuttavat muun muassa ruokavalio ja muut tekijät, ja siksi verensokerin hallinta on keskeistä. Alkoholin käyttö voi vaikeuttaa kokonaisuuden hallintaa, kun tavoitteena on pitää verensokeri mahdollisimman lähellä normaalia tasoa ja ehkäistä lisäsairauksia.
Onko diabetes perinnöllinen?
Tyypin 2 diabeteksessa perinnöllinen alttius on yleinen, mutta sairastumiseen vaikuttavat myös elintavat ja painonnousu, erityisesti keskivartalolihavuus. Tyypin 1 diabeteksessa taustalla on perinnöllinen alttius, mutta vain pienellä osalla sairastuvista on ennestään diabetesta omassa perheessä.
Onko minulla diabetes?
Jos sinulla on oireita tai riskitekijöitä, diabetes voidaan varmistaa verikokeilla. Tyypin 2 diabetes voi olla oireeton, ja se löytyy usein mittauksissa. Tyypin 1 diabeteksessa oireet ovat yleensä voimakkaampia, ja jos epäilet nopeaa oireiden pahenemista, hakeudu arvioon viipymättä.
Miten diabetes vaikuttaa ruokailuun?
Ruokavalio on keskeinen osa diabeteksen hoitoa. Tyypin 2 diabeteksessa korostuvat painonhallinta, ruokavaliohoito ja liikunnan lisääminen, ja hoidon tavoitteena on pitää verensokeri mahdollisimman lähellä normaalia tasoa.
Miten 2 tyypin diabetes todetaan?
Tyypin 2 diabetes todetaan laboratoriokokeilla samalla tavoin kuin diabetes yleensä: paastoglukoosin, sokerirasituskokeen ja/tai HbA1c:n perusteella. Tyypin 2 diabetes voi olla pitkään oireeton, ja siksi mittaukset ovat ratkaisevia.
Mitä diabetes aiheuttaa?
Pitkään koholla oleva verensokeri voi vuosien kuluessa aiheuttaa lisäsairauksia. Diabetes voi vaurioittaa pieniä verisuonia ja valtimoita, mikä voi liittyä esimerkiksi silmien verkkokalvosairauksiin, munuaissairauteen ja hermovaurioon. Lisäksi jalkoihin voi syntyä vaikeasti paranevia haavaumia, ja diabetes lisää sydän- ja verisuonisairauksien riskiä.
