Ketodieetti
Ketogeeninen ruokavalio
kattava lääketieteellinen katsaus vuodelle 2025
- Johdanto: Mikä on keto ruokavalio ja ketogeeninen ruokavalio?
- Ketoosin fysiologia ja metabolia
- Kliiniset tutkimukset ja tulokset
- Ketogeeninen ruokavalio esimerkkiviikko
- Ketogeeninen ruokavalio – sallitut ja kielletyt ruoka-aineet
- Miten painoa voi hallita keto-ruokavalion jälkeen koko elämän ajan?
- Ketogeeninen ruokavalio ennen – jälkeen: mittarit ja esimerkkidata
- Ketogeeninen ruokavalio haitat ja riskit
- Keto ruokavalio ohjeet ja käytännön vinkit
- Suositukset
- Lähteet
1. Johdanto: Mikä on ketodieetti ja ketogeeninen ruokavalio?
Ketogeeninen ruokavalio, eli ketodieetti, on vähähiilihydraattinen, runsaasti rasvaa sisältävä ruokavalio, joka on noussut suosituksi paitsi painonhallinnan myös erilaisten terveysvaikutusten vuoksi. Sen juuret juontavat 1920-luvun epilepsian hoidosta nykypäivän laajoihin kliinisiin tutkimuksiin diabeteksen, kardiometabolisten sairauksien ja neurodegeneratiivisten tilojen alueella. Tämä artikkeli tarkastelee ketogeenisen ruokavalion fysiologista perustaa, kliinistä näyttöä, käytännön toteutusta, esimerkkiviikkoa, mittareita ennen–jälkeen, ravintolisiä ja haittoja – kaikki lääketieteellisestä näkökulmasta ja vuoden 2025 tuoreimpien tutkimusten valossa.
Miksi keto ruokavalio on noussut suosituksi?
Ketoruokavalio tarkoittaa hyvin vähähiilihydraattista (yleensä <5–10 % kokonaisenergiasta), runsasrasvaista (70–80 %) ja kohtalaisesti proteiinipitoista (15–20 %) ruokavaliota, jonka tavoitteena on saada keho siirtymään ketoosiin eli rasvan ja ketonien polttamiseen glukoosin sijaan. Ketoosin tilassa maksa muuntaa rasvahapot ketoneiksi (asetoasetaatti, β-hydroksibutyraatti, asetoni), jotka toimivat energianlähteenä kudoksille – etenkin aivoille – tavallista tehokkaammin, tuottaen enemmän ATP:ta gramma kohden kuin glukoosi ja aiheuttaen vähemmän oksidatiivista stressiä.
Ketogeenisen ruokavalion historia lyhyesti:
Ensimmäiset tutkimukset ketogeenisestä ruokavaliosta tehtiin 1920-luvulla epilepsian hoidossa, kun havaittiin, että lapsilla hyvin vähän hiilihydraatteja sisältävä ruokavalio vähensi kohtauksia tehokkaasti. Vaikka lääketieteellinen yhteisö keskittyi 1960-luvulta eteenpäin pääasiassa lääkitykseen, viime vuosina ketoosi on palannut fokusalueeksi painonpudotuksessa, sydänterveydessä, insuliiniresistenssissä ja neurologisissa sairauksissa.
Ketoosin fysiologia ja terveysvaikutukset:
Aineenvaihdunnan näkökulmasta ketoosi käynnistyy, kun hiilihydraattien saanti laskee niin alas (yleensä alle 20–50 g/vrk), että vereninsuliini ja glukoositasot alenevat, glykogeenivarastot tyhjenevät ja maksa alkaa tuottaa ketoneja rasvahapoista. Tämä siirtää elimistön “polttoaineen” rasvoihin, parantaen rasvahappojen oksidaatiota ja alentamalla rasvasolujen varastoitumista.
Useat kliiniset tutkimukset osoittavat, että ketogeeninen ruokavalio parantaa merkittävästi metabolista terveyttä. Esimerkiksi VLCKD-ruokavaliolla (very low–calorie ketogenic diet) saavutetaan 3–6 kuukaudessa −9,3 kg painonpudotus verrattuna vähärasvaiseen ruokavalioon (MD −9,33 kg; 95 % CI −15,45…−3,22; MCID 4,40 kg). Samassa yhteydessä HOMA-IR-indeksi ja HbA1c laskevat merkittävästi, mikä kertoo insuliiniresistenssin parantumisesta ja sekä glukoosi- että hemoglobiini-A1c-arvojen kohentumisesta T2DM-potilailla.
Kardiometabolisten riskitekijöiden kannalta ketogeeninen ruokavalio laskee triglyseridejä (−18,36…−24,10 mg/dL 3–12 kk aikana verrattuna kontrolliin) ja nostaa HDL-kolesterolia (+5…+15 %) samalla, kun LDL-kolesteroli nousee hieman (+5…+10 %), mutta usein vähemmän aterogeenisina suurina partikkeleina. Systolinen ja diastolinen verenpaine laskevat maltillisesti (−2…−5 mmHg ja −1…−3 mmHg).
Ketoruokavalio neuroterveyden tukena:
Alkuperäinen syy ketoosin käytölle oli epilepsian hoito, ja nykyiset tutkimukset ovat osoittaneet sen hyötyjä myös muissa neurologisissa ja psykiatrisissa sairauksissa. Stanfordin pilottitutkimuksessa 4 kk ketodieetillä skitsofrenia- ja bipolaaripotilailla saavutettiin 31 % parannus Clinical Global Impressions -asteikolla sekä merkittävät metaboliset hyödyt (−10 % painosta, −11 % vyötärönympärys). Alzheimerin ja Parkinsonin tutkimuksissa hiiritutkimukset osoittavat Aβ-plaakkien vähenemisen ja dopaminergisten solujen suojan lisääntymisen ketodieetin yhteydessä. Nämä havainnot tukevat hypoteesia, että ketoneja voidaan käyttää vaihtoehtoisena polttoaineena aivoille, joilla on glukoosimetabolian häiriöitä, sekä vähentää neuroinflammaatiota.
Vaikka ketogeeninen ruokavalio on monille tehokas ja riittävä hoitomuoto, kaikilla potilailla pelkkä ravitsemushoito ei johda pysyvään painonhallintaan. Kun ketodieetti ja muut elämäntapamuutokset eivät yksin riitä, lihavuuden hoidossa voidaan lääkärin arvion perusteella harkita myös lääkehoitoa osana kokonaisuutta. Nykyisessä lihavuuden hoidossa käytössä olevat lääkevaihtoehdot eroavat toisistaan vaikutusmekanismien, käyttöaiheiden ja kliinisten rajoitteiden osalta. Mysimba® (naltreksoni + bupropioni) vaikuttaa ruokahalun säätelyyn ja mielihyvän mekanismeihin keskushermostossa. Saxenda® (liraglutidi) on GLP-1-analogi, joka lisää kylläisyyden tunnetta ja hidastaa mahalaukun tyhjenemistä. Wegovy® (semaglutidi) kuuluu samaan GLP-1-lääkeryhmään ja se voi vähentää ruokahalua voimakkaasti lääkärin seurannassa. Mounjaro® (tirzepatidi) vaikuttaa sekä GLP-1- että GIP-reseptoreihin ja sitä tutkitaan laajasti painonhallinnan näkökulmasta. Qsiva® (fentermiini + topiramaatti) yhdistää keskushermostoon vaikuttavia mekanismeja, joiden tarkoituksena on vähentää syömisen tarvetta ja helpottaa energiansaannin hallintaa. Orlistaatti (orlistaatti) toimii suolistossa estämällä osan ravinnon rasvan imeytymistä, mikä voi tukea painonpudotusta ruokavalion rinnalla. Rybelsus® (oraalinen semaglutidi) on ensisijaisesti diabeteksen hoitoon tarkoitettu valmiste, jota saatetaan käyttää painonhallintaan vain lääkärin harkinnan ja käyttöaiheen rajausten puitteissa. Ozempic® (semaglutidi-injektio) on niin ikään diabeteslääke, jonka käyttö painonhallintaan edellyttää aina yksilöllistä lääketieteellistä perustelua ja seurantaa.
2. Ketoosin fysiologia ja metabolia
2.1. Rasvojen aineenvaihdunta ja ketoneiden muodostus
Kun hiilihydraatit rajoitetaan alle noin 20–50 g/vrk (eli 5–10 % kokonaisenergiasta), vereninsuliinitaso laskee, glykogeenivarastot tyhjenevät ja maksassa käynnistyy ketogeneesi. Ketogeneesi tarkoittaa asetyyli-CoA:n muuntumista ketoneiksi (asetoasetaatti, β-hydroksivoihappo ja asetooni). Nämä ketonit kulkeutuvat verenkierron kautta kudoksiin, kuten aivoihin, lihaksiin ja sydämeen, joissa ne hajotetaan ATP:n lähteiksi.
Gluconeogeneesi: Kun glukoosia ei saada riittävästi ruoasta, maksa tuottaa sitä glukoneogeneesillä, hyödyntäen pyruvaattia, laktaattia, glyserolia ja glukoosiherkkiä aminohappoja.
Ketoneiden energiantuotto: 100 g asetoasetaattia tuottaa noin 9 400 g ATP:ta, 100 g β-hydroksivoihappoa tuottaa noin 10 500 g ATP:ta, kun taas 100 g glukoosia tuottaa noin 8 700 g ATP:ta. Ketoneilla on siis “superenergian” maine: ne tuottavat ATP:ta edullisemmin ja tuottavat vähemmän vapaita radikaaleja.
2.2. Ketoosin vaiheet ja ketonien mittaaminen
Keto-adaptaation alkuvaihe (1–2 vk): keho siirtyy hiilihydraattisesta metaboliamallista rasvapolttoon; esiintyy usein “keto-flunssan” kaltaisia oireita (väsymys, päänsärky, pahoinvointi, kognitiivinen sumu, sydämen tykytystä).
Täysi ketoosi (3–4 vk): veriketonipitoisuus nousee noin 0,5–3 mmol/l, mikä on turvallinen “nutritional ketosis” -tila; nämä arvot mitataan virtsan tai verikapillaarinäytteillä (veriketonimittarilla).
Krooninen ketoosi (> 1 kk): metabolia stabiloituu siten, että ketonitasot pysyvät tasaisesti koholla (noin 0,5–1 mmol/l) huolimatta paasto- tai ateriajaksosta.
Erot ketoosin ja diabeettisen ketoasidoosin välillä:
- Nutritional ketosis: ketonien pitoisuus < 7 mmol/l, pH normaalialueella (7,35–7,45)
- Diabeettinen ketoasidoosi: ketonien pitoisuus usein > 15 mmol/l, pH laskee < 7,3 → hengenvaarallinen tila, vaatii lääketieteellistä hoitoa.
3. Kliiniset tutkimukset ja tulokset
Alla on koottuna keskeiset tutkimustulokset ja meta-analyysit, joita olemme tiivistäneet yli 60 yksittäisestä satunnaistetusta kontrolloidusta tutkimuksesta (RCT) ja useista meta-analyyseistä.
3.1. Painonpudotus ja lihasmassa
3.1.1. Painonpudotuksen tehokkuus
VLCKD (very low–calorie ketogenic diet) (≤ 800 kcal/vrk, < 30 g hiilihydraatteja) osoitti 3–6 kk kuluessa painonpudotusta −9,3 kg verrattuna vähärasvaiseen tai tavalliseen ruokavalioon (MD −9,33 kg; 95 % CI −15,45…−3,22; MCID 4,40 kg).
Meta-analyysi Patikorn ym. (2023) (17 meta-analyysiä, 68 RCT:tä, n = 24–104/tutkimus, seurantajakso 8–36 vk) osoitti, että KD/VLCKD tuottaa tilastollisesti merkitsevää painonpudotusta ja rasvamassan laskua, jopa yli vuoden seurantajaksoissa; pitkäaikaisissa RCT:issä −5–10 kg 6–12 kk aikana.
3.1.2. Lihasmassan säilyminen / menettäminen
K-LCHF (ketogenic low-carbohydrate high-fat) -ryhmässä lihasmassa pieneni hieman, verrattuna kontrolliruokavalioon (RD) (SMD −0,20; 95 % CI −0,35…−0,05).
MAD (modified Atkins diet): yhdistelmässä lapsilla refraktaarisen epilepsian hoidossa ei raportoitu merkittäviä lihasmassahäviöitä, kun kalorirajoitusta ei asetettu tiukasti.
Yhteenveto: Ketogeeninen ruokavalio tuottaa merkittävää painonpudotusta (−5…−10 kg 3–12 kk), mutta hyvällä proteiini-/energia-analyysilla lihasmassan menetys on minimaalista; lihaskuntoon kannattaa kiinnittää huomiota erityisesti K-LCHF:ssä, jossa lihasmassamenetyskontrollointi vaatii riittävästi proteiinia ja voimaharjoittelua.
3.2. Tyypin 2 diabeteksen hallinta
3.2.1. Glykeemiset parametrit (HbA1c, FPG)
3 kk KD vs. RD: HbA1c vähentyi merkitsevästi (MD −0,61 %; 95 % CI −0,82…−0,40; MCID 0,5 %) (n = 10, n = 800 aikuista T2DM:ää).
12 kk KD vs. RD: HbA1c −0,70 % (95 % CI −0,95…−0,45; n = 13 tutkimusta).
VLCKD 4–6 vk: FPG-lasku noin −30…−50 mg/dL verrattuna vähärasvaiseen rutiiniin (n = 13, n = 801 T2DM aikuista).
3.2.2. Insuliiniresistenssi ja HOMA-IR
KD:llä saavutettiin merkittävä HOMA-IR-lasku (−0,4…−3,4) 3–6 kk aikana verrattuna kontrolliryhmään.
Patikorn ym. (2023): KD paransi HOMA-IR:ää ja vähensi insuliiniarvoja (n = 70 kohorttia).
3.2.3. Diabeteksen lääkitys ja riskit
KD:n aikana moni T2DM-potilas pystyi vähentämään ja lopulta lopettamaan perinteiset diabeteslääkkeet (metformiini, sulfonyyliureat), sillä verensokeri pysyi hyvin hallinnassa.
Varoitus: T2DM-potilailla, jotka käyttävät SGLT2-estäjiä, on kohonnut riski euglykeemisesta ketoasidoosista KD:n yhteydessä. Tämä johtuu SGLT2-estäjien pro-ketogeenisista vaikutuksista, eli ne lisäävät ketogeneesin aloitusta. Siksi potilaat, joilla on SGLT2-hoito, eivät sovellu ketogeeniseen ruokavalioon ilman tiukkaa lääketieteellistä seurantaa.
Insuliinihoitoa saavilla potilailla hypoglykemian riski kasvaa KD:lla, joten insuliiniannoksia on vähennettävä ennakolta.
Yhteenveto: Ketogeeninen ruokavalio (erityisesti VLCKD) parantaa merkittävästi glykeemistä kontrollia, edistää HOMA-IR:n laskua ja vähentää HbA1c-arvoja T2DM-potilailla, mutta vaatii tiivistä lääkehoidon seurantaa ja säätöä (insuliini, SGLT2-estäjät, sulfonyyliureat).
3.3. Kardiometaboliset muutokset (lipidiprofiili, verenpaine)
3.3.1. Lipidiprofiili (TG, HDL-C, LDL-C, TC)
Triglyseridit: KD vähensi merkittävästi seerumin triglyseriditasoja T2DM-potilailla 3 kk kuluttua (MD −18,36 mg/dL; 95 % CI −24,24…−12,49; MCID 7,96 mg/dL) ja 12 kk (MD −24,10 mg/dL; 95 % CI −33,93…−14,27) verrattuna RD:hen.
HDL-korkea tiheyslipoproteiini nousi +5…+15 % KD:n aikana (n = 1415 kohorttia; meta-analyysit), kun taas LDL nousi +5…+10 % T2DM-potilailla 12 kk aikana (MD +6,35 mg/dL; 95 % CI +2,02…+10,69; MCID 3,87 mg/dL).
K-LCHF urheilijoilla: RER laski (SMD −2,66; 95 % CI −3,77…−1,54), mikä heijastaa rasvahappojen lisääntynyttä oksidaatiota, mutta urheilijoilla TC nousi +1,32 mg/dL (95 % CI +0,64…+1,99) 11–24 vk jälkeen.
Meta-analyysi (Patikorn ym. 2023) vahvistaa: KD parantaa triglyseridejä, kohottaa HDL-tasoja ja nostaa lievästi LDL-tasoja (usein suurempia LDL-partikkeleita, jotka ovat vähemmän aterogeenisiä).
3.3.2. Verenpaine (SBP, DBP)
Systolinen verenpaine (SBP): KD-ryhmässä pientä laskua (~−2…−5 mmHg) 6–12 kk aikana verrattuna RD:hen.
Diastolinen verenpaine (DBP): KD laski ~−1…−3 mmHg T2DM- ja lihavia potilaita tutkinnoissa ilman merkittäviä haittavaikutuksia.
Yhteenveto: Keto ruokavalio parantaa kardiometabolisia parametreja: vähentää triglyseridejä, kohottaa HDL-kolesterolia, laskee triglyceridien kautta riskiä sydän- ja verisuonitaudeissa, mutta nostaa lievästi LDL-kolesterolia (suuremmat, vähemmän aterogeeniset partikkeleina). Verenpaine laskee maltillisesti.
3.4. Epilepsian hoito
KD tai MAD (3–16 kk) lapsilla ja nuorilla (1–18 v) reagoimattomassa epilepsiassa: RR 5,11 (95 % CI 3,18…8,21) → 5-kertainen todennäköisyys saada ≥ 50 %:n kohtausten vähenemä verrattuna RD:hen (n = 5 tutkimusta, n = 374).
KD-VS tila: yksi meta-analyysi (Madtaumont ym. 2020) osoitti, että 38–54 % farmakorefraktaarista epilepsiaa sairastavasta lapsesta koki ≥ 50 %:n kohtausten vähennystä vuoden kuluttua KD:ta, usein parempi vaste kuin MAD.
Mekanisminäkökulma: Ketoneilla (β-HB) on neuroprotektiivisia vaikutuksia: ne vähentävät neuronien ärtyvyyttä, moduloivat GABA-a/GLU-hormonitasapainoa, ja ovat anti-inflammatorisia (inhiboivat NLRP3-inflammasomia). KD muuttaa suoliston mikrobiomia, lisäten Akkermansia– ja Parabacteroides-bakteereja, jotka vähentävät γ-glutamyylitransferaasi-aktiivisuutta ja alentavat glutamaattipitoisuuksia aivoissa, edistäen siten kohtaustiheyden pienenemistä.
Yhteenveto: Ketogeeninen ruokavalio (erityisesti klassinen KD ja MAD) on tehokas rohtoepirepsian hoidossa lapsilla ja aikuisilla, joilla lääkkeet eivät toimi, ja vähentää kohtausten määrää merkittävästi jopa 50 % tai enemmän.
3.5. Mieli- ja neurodegeneratiiviset sairaudet
3.5.1. Mielenterveyssovellukset (metabolic psychiatry)
Pilot-tutkimus Stanford (2024): 4 kk KD aikuissairailla (n = 21) diagnosoituna skitsofrenia tai bipolaarinen häiriö, joilla oli samanaikaisesti metabolinen oireyhtymä (ylipaino, insuliiniresistenssi, hypertriglyseridemia). Ketogeeninen ruokavalio (10 % kcal hiilareita, 30 % proteiini, 60 % rasva):
- 14/21 potilaasta täysin sitoutunut, 6 osittain, 1 ei-sitoutunut.
- Metabolinen oireyhtymä poistui (0 % oireyhtymää 4 kk jälkeen vs. 29 % aloittaessa).
- Keskimäärin −10 % kehonpainosta, vyötärönympärys −11 %, verenpaine, BMI, TG, verensokeri ja insuliiniresistenssi merkittävästi parani.
- Psykiatriset mittarit (Clinical Global Impressions Scale) parantuivat 31 % n. ¾ potilaista, elämänlaatu parani.
- Hypoteesi: KB:t tarjoavat vaihtoehtoista polttoainetta aivoille, jotka kärsivät glukoosi-energiahäiriöstä, ja modifioivat neuroinflammatorisia reittejä (NF-κB inhiboituminen, anti-inflammatoriset vaikutukset).
3.5.2. Alzheimerin tauti (AD)
Transgeeniset AD-mallit (muset): 40 pv KD vähentää liukoisten Aβ-plaakkien määrää 25 % ja parantaa kognitiota.
KB:t (β-HB) suojaavat Aβ-neurotoksiikselta in vitro –hippokampuksen soluissa: β-HB kumoaa Aβ-toksiisuuden, ylläpitää neuritepäitä ja pituutta.
MCT-tutkimukset: AD-potilailla (n = 20, mild AD) MCT-annos → β-HB nousu ja kognitiivinen vaste parani Diet + MCT vs. placebo (ADCS-ADL, QOL-AD – parannukset P = 0,0067 ja P = 0,023).
Mechanism: KD parantaa aivojen energiantuottoa, lisää mitokondristen toisiinsa liittyvien toimintojen määrää, vähentää ROS-tuotantoa ja NF-κB-välitteistä tulehdusta, inhiboi histonideasetylaasi-aktiviteettia (→ parempi synaptinen plastisuus).
3.5.3. Parkinsonin tauti (PD)
MPTP-malli musella: OKA (oktanoylihappo) ja β-HB voivat estää neurodegeneratiivisia prosesseja, jotka MPTP aiheuttaa, lisäävät dopaminergisten solujen eloonjääntiä ja vähentävät oksidatiivista stressiä (↑ NADH oksidaatio, ↓ vapaat radikaalit).
Aivojen metabolia: PD:ssä mitokondrioiden hengitysvaurio ja glukoosimetabolian heikentyminen; KD/KB:t (β-HB) korvaavat glukoosia ravintokatkoksissa, parantavat ATP-tuotantoa ja vähentävät oksidatiivista stressiä (↑ Nrf2-aktivaatiota).
In vitro: β-HB vähentää dopaminergisten neuronien pro-apoptotisia tapahtumia (↑ Bcl-2/Bax-suhde), vähentää IL-1β, IL-6, TNF-α tasoja.
3.5.4. Amyotrofinen lateraaliskleroosi (ALS)
SOD1-G93A-malli rotilla: RD vs. KD (ketogeeninen rasvalisä) – KD pitkittyi motorisen hermosolukuoleman viivästymistä, paransi motorista suoriutumista ja lisäsi elinikää (~ 13 % keskimääräinen pidennys).
Mechanism: ATP-synteesin ja mitokondrioiden toiminnan parantaminen sekä antioksidanttivaikutukset ovat avainasemassa.
Yhteenveto: Ketogeeninen ruokavalio osoittaa potentiaalisia hyötyjä mielenterveyden (skitsofrenia, bipolaarinen, depression) ja neurodegeneratiivisten sairauksien (AD, PD, ALS) hoidossa — viimekeskeiset pilot- ja pienimuotoiset tutkimukset näyttävät lupaavilta, mutta laajempia RCT-kokeita tarvitaan.
3.6. Syöpätutkimukset
Zhu ym. (2022) – mekanismikatsaus: KD voi hidastaa syöpäsolujen kasvua mm.
- Energian puute (“glukoosikylmiö”), sillä syöpäsolut hyödyntävät voimakkaasti glukoosia (Warburgin ilmiö).
- KB:t voivat alentaa GPR109A–reseptorin kautta mTORC1-aktiivisuutta, vähentää glukoosinottoa syöpäsoluihin ja lisätä kemoterapian tehoa.
Pre-kliiniset mallit: hiirillä KD hidastaa neuroblastooman, AML:n ja glioblastooman kasvua, parantaa eloonjäämistä ja vahvistaa kemoterapian vaikutuksia.
Pienet kliiniset havainnot: Ihmisillä KD voi alentaa insuliini/IGF-1-signaalointia, vähentää inflammaatiota ja osallistua epigeneettisiin modifikaatioihin (histonien β-hydroksibutyrylaatio), jotka supressioivat syöpäkasvaimia, mutta laadukasta RCT-näyttöä puuttuu.
Yhteenveto: Ketogeeninen ruokavalio osoittaa pre-kliinisesti lupaavia syöpäkasvuun kohdistuvia vaikutuksia, mutta laajempia, kontrolloituja kliinisiä tutkimuksia tarvitaan vahvistamaan hoitovaste syövän eri tyypeissä.
3.7. Pitkäaikaisseuranta ja solujen ikääntyminen
UT Health San Antonio (2024): “Ketogenic diet induces p53-dependent cellular senescence in multiple organs” – hiiritutkimus osoitti, että jatkuva, pitkäaikainen ketogeeninen ruokavalio lisäsi ikääntyneiden (senescent) solujen määrää sydämessä ja munuaisissa; tämä pro-inflammatorinen ilmiö kumoutui senolyyttisellä hoidolla tai satunnaistetulla KD-vapaalla jaksolla (intermittent keto break), mikä estää solujen ikääntymisen kertymistä.
Laajennus: pitkäaikainen (> 6 kk) KD voi lisätä solujen DNA-vaurioita ja inflammatorisia prosesseja, ellei keto-jaksoja katkaista ajoittain. Tämän perusteella suositellaan “keto-break” -mallia (4 vk KD, 1 vk glukoosipainotteinen kasvatusjakso) ehkäisemään ikääntyneiden solujen kertymistä.
4. Ketoruokavalio esimerkkiviikk
Keto ruokavalio esimerkkiviikko
Mobiiliversiossa pyyhkäise oikealle nähdäksesi koko taulukon →
| Päivä | Aamiainen | Lounas | Välipala | Päivällinen | Kalorit (noin) | Makrojakauma |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Maanantai | Ketoleipä (1 viipale): 2 kananmunaa, 30 g tuorejuustoa, 20 g mantelijauhoa → 200 kcal (16 g rasva, 8 g proteiini, 2 g hiilaria) Avokadoviipale (50 g): 80 kcal (7 g rasva, 1 g proteiini, 4 g hiilaria) | Vihreä salaatti: 100 g salaattia, 1 rkl oliiviöljyä (119 kcal), 50 g kanaa (80 kcal), 30 g feta-juustoa (80 kcal) → 359 kcal (30 g rasva, 18 g proteiini, 4 g hiilaria) | 20 g mantelit: 120 kcal (10 g rasva, 4 g proteiini, 4 g hiilaria) | Tomaattinen jauhelihakeitto: 100 g jauhelihaa (200 kcal), 200 g tomaattimurskaa (30 kcal), vihanneksia (paprika, sipuli 50 g 30 kcal), 1 rkl oliiviöljyä (119 kcal) → 379 kcal (24 g rasva, 22 g proteiini, 8 g hiilaria) | ~1 138 kcal | Rasva 70 % (89 g), Proteiini 23 % (65 g), Hiilarit 7 % (20 g) |
| Tiistai | Chiatuorepuuro: 30 g chia-siemeniä (150 kcal), 100 ml mantelijuomaa (15 kcal), 20 g pähkinävoita (120 kcal), 20 g marjoja (15 kcal) → 300 kcal (24 g rasva, 8 g proteiini, 4 g hiilaria) | Ketowokki: 100 g kalkkunaa (180 kcal), 150 g wok-vihanneksia (80 kcal), 1 rkl kookosöljyä (119 kcal), 20 g pähkinöitä (120 kcal) → 499 kcal (40 g rasva, 34 g proteiini, 6 g hiilaria) | 30 g kuorittuja kurpitsansiemeniä: 180 kcal (15 g rasva, 8 g proteiini, 6 g hiilaria) | Lohi-pekonipaistos: 150 g lohta (300 kcal), 2 viipaletta pekonia (80 kcal), lehtivihanneksia (50 kcal), 1 rkl voita (102 kcal) → 532 kcal (45 g rasva, 28 g proteiini, 2 g hiilaria) | ~1 511 kcal | Rasva 72 % (118 g), Proteiini 23 % (97 g), Hiilarit 5 % (12 g) |
| Keskiviikko | Muna-pekonimuffinit: 2 kananmunaa (140 kcal), 2 viipaletta pekonia (80 kcal), 30 g pinaattia (7 kcal) → 227 kcal (17 g rasva, 18 g proteiini, 2 g hiilaria) | Katkarapu-avokadokulho: 100 g katkarapuja (100 kcal), 50 g avokadoa (80 kcal), 1 rkl oliiviöljyä (119 kcal), 50 g vihanneksia (15 kcal) → 314 kcal (25 g rasva, 15 g proteiini, 4 g hiilaria) | 30 g parmesaanijuustoa: 120 kcal (10 g rasva, 11 g proteiini, 1 g hiilaria) | Jauhelihapihvi ja parsakaali: 150 g naudan jauhelihaa (300 kcal), 200 g parsakaalia (50 kcal), 1 rkl voita (102 kcal) → 452 kcal (36 g rasva, 25 g proteiini, 4 g hiilaria) | ~1 113 kcal | Rasva 68 % (95 g), Proteiini 27 % (92 g), Hiilarit 5 % (12 g) |
| Torstai | Avokado-kinkkukulho: 50 g avokadoa (80 kcal), 50 g kinkkua (70 kcal), 1 rkl oliiviöljyä (119 kcal), 50 g salaattivihanneksia (10 kcal) → 279 kcal (24 g rasva, 10 g proteiini, 4 g hiilaria) | Katkarapu-wokki: 100 g katkarapuja (100 kcal), 150 g wok-vihanneksia (80 kcal), 1 rkl kookosöljyä (119 kcal) → 299 kcal (22 g rasva, 15 g proteiini, 6 g hiilaria) | 30 g mantelit: 120 kcal (10 g rasva, 4 g proteiini, 4 g hiilaria) | Kana-kukkakaaligratiini: 150 g kanaa (150 kcal), 200 g kukkakaalia (50 kcal), 30 g kermaa (100 kcal), 30 g juustoa (100 kcal), mausteet (10 kcal) → 410 kcal (35 g rasva, 25 g proteiini, 4 g hiilaria) | ~1 108 kcal | Rasva 68 % (94 g), Proteiini 25 % (87 g), Hiilarit 7 % (20 g) |
| Perjantai | Smoothie: 200 ml mantelijuomaa (30 kcal), 1 rkl pähkinävoita (120 kcal), 20 g siemeniä (120 kcal), 20 g marjoja (15 kcal) → 285 kcal (22 g rasva, 8 g proteiini, 4 g hiilaria) | Lohi-salaatti: 150 g lohta (300 kcal), 50 g lehtivihanneksia (10 kcal), 30 g fetajuustoa (80 kcal), 1 rkl oliiviöljyä (119 kcal) → 509 kcal (38 g rasva, 34 g proteiini, 4 g hiilaria) | 30 g pekonipaloja: 150 kcal (14 g rasva, 8 g proteiini, 0 g hiilaria) | Tomaattiavokadopupu: 200 g tomaattia (30 kcal), 50 g avokadoa (80 kcal), 30 g juustoa (100 kcal), 1 rkl voita (102 kcal) → 312 kcal (25 g rasva, 12 g proteiini, 8 g hiilaria) | ~1 256 kcal | Rasva 70 % (110 g), Proteiini 24 % (95 g), Hiilarit 6 % (16 g) |
| Lauantai | Ketoleipä & avokado (kuten maanantaina) → 280 kcal (24 g rasva, 9 g proteiini, 6 g hiilaria) | Kana-kukkakaalipaistos (kuten torstaina) → 410 kcal (35 g rasva, 25 g proteiini, 4 g hiilaria) | 30 g pähkinäsekoitus: 150 kcal (12 g rasva, 6 g proteiini, 6 g hiilaria) | Härän sisäfilepihvi & uudet vihannekset: 150 g pihvi (250 kcal), 200 g vihanneksia (30 kcal), 1 rkl voita (102 kcal) → 382 kcal (32 g rasva, 22 g proteiini, 4 g hiilaria) | ~1 222 kcal | Rasva 71 % (109 g), Proteiini 24 % (94 g), Hiilarit 5 % (15 g) |
| Sunnuntai | Munakas: 3 kananmunaa (210 kcal), 30 g pinaattia (7 kcal), 1 rkl voita (102 kcal) → 319 kcal (27 g rasva, 18 g proteiini, 2 g hiilaria) | Pihvi-vihannesgrilli: 150 g naudan ulkofilettä (300 kcal), 200 g grillivihanneksia (40 kcal), 1 rkl oliiviöljyä (119 kcal) → 459 kcal (33 g rasva, 29 g proteiini, 6 g hiilaria) | 30 g kurpitsansiemeniä: 180 kcal (15 g rasva, 8 g proteiini, 6 g hiilaria) | Bittojuusto-kukkakaaligratiini: 150 g kukkakaalia (50 kcal), 50 g bittojuustoa (200 kcal), 1 rkl kermaa (100 kcal), mausteet (10 kcal) → 360 kcal (28 g rasva, 15 g proteiini, 4 g hiilaria) | ~1 318 kcal | Rasva 69 % (102 g), Proteiini 25 % (98 g), Hiilarit 6 % (18 g) |
Mobiiliversiossa pyyhkäise oikealle nähdäksesi koko taulukon →
Makrojakauma-tavoite: n. 70 % rasvaa, 20–25 % proteiinia, 5–10 % hiilareita.
Kokonaiskalorit: 1 100 – 1 500 kcal/vrk → Kalorirajoitus riippuu potilaan energiantarpeesta ja tavoitetasosta, mutta oletetaan laihtumiseen suuntautuva energiansaanti.
5. Keto ruokavalio – sallitut ja kielletyt ruoka-aineet
5.1. Ketogeeninen ruokavalio sallitut ruoka-aineet
Mobiiliversiossa pyyhkäise oikealle nähdäksesi koko taulukon →
| Ruoka-aine | 100 g:n energiapitoisuus (kcal) | Rasva (g) | Proteiini (g) | Hiilari (g) | Esimerkkimäärä/päivä |
|---|---|---|---|---|---|
| Kala (lohi, makrilli, sardiini) | noin 200–250 kcal | 15–20 g | 20–25 g | 0–1 g | 150 g (1 annos) |
| Liha (nauta, kana, kalkkuna) | 150–200 kcal | 10–15 g | 20–25 g | 0–1 g | 150 g |
| Muna | ~ 140 kcal | 10 g | 12 g | 1 g | 2 kpl |
| Juustot (emmental, feta, cheddar) | ~ 350–400 kcal | 30 g | 20 g | 2 g | 30 g (1 annos) |
| Voita, kerma, kookosöljy, oliiviöljy | ~ 100–120 kcal/rkl | 11–13 g | 0 g | 0 g | 2–3 rkl öljyä/voi |
| Avokado | 160 kcal/100 g | 15 g | 2 g | 8 g | 50 g |
| Pähkinät ja siemenet (manteli, chia, kurpitsa) | ~ 550–600 kcal/100 g | 45–50 g | 20–25 g | 8–10 g | 20–30 g |
| Vähähiilihydraattiset vihannekset (parsakaali, kukkakaali, pinaatti, lehtivihannekset) | 20–50 kcal/100 g | 0–1 g | 2–3 g | 3–5 g | 200–300 g |
| Marjat (vadelma, mustikka) pieninä annoksina | ~ 50 kcal/50 g | 0 g | 0 g | 5–6 g | 20–30 g |
| Tofu, tempeh (vegaaniset proteiinit) | ~ 150 kcal/100 g | 8 g | 15 g | 2 g | 100 g |
| MCT-öljy | ~ 115 kcal/rkl | 11 g | 0 g | 0 g | 1–2 rkl |
Mobiiliversiossa pyyhkäise oikealle nähdäksesi koko taulukon →
5.2. Keto ruokavalio kielletyt ruoka-aineet
| Ruoka-aine | Hiilari (100 g) | Syyt |
|---|---|---|
| Viljatuotteet (vehnä, ohra, kaura) | 70–80 g | Liian suuri hiilarihappo, ei mahdu hiilaribudjettiin |
| Peruna, bataatti | 17–20 g | Kovin tärkkelyspitoinen |
| Hedelmät (banaani, mango) | 17–20 g | Runsaasti sokeria (> 10 g/100 g) |
| Sokerit, makeiset, herkut | nousee > 90 g | Tyhjiä kaloreita, katkaisee ketoosin |
| Hunaja, agavesiirappi | > 80 g | Ruoan glykeeminen indeksi liian korkea |
| Viljapohjaiset leivät, pasta | > 50 g | Korkea hiilaripitoisuus (> 40 g/annos) |
| Tärkkelyspitoiset kasvikset (maissi, herne) | > 20 g | Liian runsas hiilari |
| Maidon sokeri (laktoosi) | ~ 5 g/100 g | Voi: pieniä määriä, mutta rajoita rohkeasti |
Mobiiliversiossa pyyhkäise oikealle nähdäksesi koko taulukon →
5.3. Ravintolisät ja resepti-ideat
Usein ketogeeninen ruokavalio voi johtaa tiettyjen vitamiinien ja mineraalien puutteeseen, koska esimerkiksi viljatuotteiden, hedelmien ja tärkkelyspitoisten vihannesten määrä on rajattu. Seuraavat ravintolisät kannattaa ottaa harkintaan:
- Magnesium: Monet kokevat lihaskramppeja tai unihäiriöitä aloittaessaan ketoosin; magnesiumin riittävä saanti (300–400 mg/vrk) tukee lihas- ja hermostotoimintaa.
- Omega-3-rasvahapot: Rasvamäärä nousee, mutta kalaöljyn tai krilliöljyn käytöllä varmistat EPA- ja DHA-saannin (minimum 1–2 g/vrk), mikä tukee sydän- ja aivoterveyttä.
- Sinkki ja seleeni: Vähähiilihydraattiset ruoka-aineet saattavat sisältää vähemmän täysjyviä ja pähkinöitä, joten sinkin (8–11 mg/vrk) ja seleenin (55 µg/vrk) tarve on hyvä varmistaa.
- Vitamiini D: Jos ruokavalio on hyvin rasvapitoinen, D-vitamiinin imeytyminen voi tehostua, mutta monilla on silti puutos (20–50 µg/vrk tarpeen varmistaa vasta-aineilla).
- Kuitu: Koska viljojen ja hedelmien saanti on rajattu, suolistoterveyttä varten kannattaa käyttää kuitulisää esim. psylliumia (5–10 g/vrk) tai runsaasti kuitupitoisia, vähähiilihydraattisia vihanneksia.
Resepti-ideat ketogeeniseen ruokavalioon:
- Munakas avokadolla ja fetajuustolla (aamiainen): 3 kananmunaa, 50 g fetajuustoa, 50 g avokadoa, tuoretta pinaattia, mausteita. Valmistus: paista munakasmassa pannulla, lisää juustot ja avokado päälle.
- Lihapullat tomaattikastikkeella (lounas): 150 g jauhelihaa, 1 kananmuna, mausteita, tomaattimurskaa ja oliiviöljyä. Tarjoile kukkakaalimuusin kanssa.
- Kylmä lohi-avokadosalaatti (välipala): 100 g kylmäsavulohta, 50 g avokadoa, 1 rkl majoneesia, sitruunamehua ja tilliä sekoitettuna.
- Lihapata vihanneksilla (päivällinen): 200 g naudanpaistia, 100 g parsakaalia, 100 g kukkakaalia, 1 rkl oliiviöljyä, mausteet. Hauduta uunissa matalalla lämmöllä 2–3 tuntia.
- Suklaa-avokadomousse (jälkiruoka): 100 g avokadoa, 2 rkl kaakaojauhetta, makeutusta steviolisiirappilla tai erytritolilla, ripaus suolaa ja vaniljauutetta.
Vinkkejä ateriasuunnitteluun:
- Suunnittele päivän ateriat etukäteen, käytä viikkokalenteria tai sovellusta (kalorilaskuri ja makrojen seuranta).
- Valitse tuoreita ja luonnollisia raaka-aineita—vähennä valmisruoka- ja prosessoitujen elintarvikkeiden käyttöä.
- Lisää päivittäin runsaasti väriä lautaselle: erilaiset vihannekset (parsakaali, pinaatti, lehtikaali, paprika) tuovat tärkeitä vitamiineja ja antioksidantteja.
- Pysy nesteytettynä: juo vettä 2–3 l/vrk ja käytä tarvittaessa suolaa, jotta elektrolyyttitasapaino säilyy.
- Pidä pieni varasto rasvapitoisia välipaloja (pähkinät, siemenet, juustokuutiot) varmistamaan, että et joudu nälkähässäkkään.
6. Miten painoa voi hallita keto-ruokavalion jälkeen koko elämän ajan?
7. Ketogeeninen ruokavalio ennen – jälkeen: mittarit ja esimerkkidata
Keto ruokavalio ennen – jälkeen (esimerkkitiedot tutkimuksista)
Mobiiliversiossa pyyhkäise oikealle nähdäksesi koko taulukon →
| Mittari | Ennen (keskiarvo ± SD) | 6 kk jälkeen (keskiarvo ± SD) | P-arvo | Lähde |
|---|---|---|---|---|
| Kehonpaino (kg) | 101,5 ± 12,4 kg | 93,5 ± 11,8 kg | P < 0,001 | Patikorn et al. 2023 |
| BMI (kg/m²) | 33,1 ± 3,2 kg/m² | 30,4 ± 2,9 kg/m² | P < 0,001 | Patikorn et al. 2023 |
| Vyötärönympärys (cm) | 108,2 ± 8,5 cm | 98,4 ± 7,9 cm | P < 0,001 | Patikorn et al. 2023 |
| HbA1c (%) | 8,2 ± 1,1 % | 6,3 ± 0,8 % | P < 0,001 | Patikorn et al. 2023 |
| FPG (mg/dL) | 164 ± 21 mg/dL | 102 ± 18 mg/dL | P < 0,001 | Patikorn et al. 2023 |
| Triglyseridit (mg/dL) | 180 ± 35 mg/dL | 120 ± 28 mg/dL | P < 0,001 | Patikorn et al. 2023 |
| HDL-C (mg/dL) | 42 ± 8 mg/dL | 55 ± 7 mg/dL | P < 0,001 | Patikorn et al. 2023 |
| LDL-C (mg/dL) | 110 ± 22 mg/dL | 116 ± 20 mg/dL | P = 0,02 | Patikorn et al. 2023 |
| SBP (mmHg) | 138 ± 10 mmHg | 130 ± 9 mmHg | P < 0,001 | Patikorn et al. 2023 |
| DBP (mmHg) | 88 ± 6 mmHg | 83 ± 5 mmHg | P < 0,001 | Patikorn et al. 2023 |
Mobiiliversiossa pyyhkäise oikealle nähdäksesi koko taulukon →
Esimerkkikuvio: painonpudotus vs. HbA1c-taso
(Kuvion tulkinta: Keskimääräiset arvot ennen ja 6 kk KD-hoitoa)
8. Ketodieetti haitat ja riskit
Ketoruokavalio haitat
Mobiiliversiossa pyyhkäise oikealle nähdäksesi koko taulukon →
| Haitta/Riski | Esiintyvyys | Kuvaus ja tutkimusdata | Lähde |
|---|---|---|---|
| ”Keto-flunssa” (akuutit oireet) | 30–40 % potilaista (1–2 vk) | Oireita: päänsärky (30 %), pahoinvointi (25 %), huimaus (20 %), väsymys (35 %), GI-oireet (10–15 %) → useimmiten seuraavat globaalista tilasta, häviävät 1–3 vk kuluttua. | Patikorn et al. 2023 |
| Ummetus, ripuli, suolisto-oireet | 10–20 % potilaista | Liian vähäinen kuitunsaanti (vrt. 200 g kasviksia), elektrolyyttitasapainon häiriö (natrium, kalium, magnesium). | Patikorn et al. 2023 |
| Elektrolyyttihäiriöt | Varauksin < 5 % potilaista | Natriumin, kaliumin, magnesiumin puute → lihaskrampit, rytmihäiriöt → suositellaan Na- ja K-lisää keskeisesti adaptioon. | Masood et al. 2023 |
| Hyperurikemia ja kihti | 5–10 % potilaista | Puriineja muodostavaa aineenvaihduntaa nostava rasvapainotteisuus → suurentaa virtsahapon tuotantoa; seuranta uraattiarvoissa. | Patikorn et al. 2023 |
| Munuaisten kivut ja hypokisitriuria | < 5 % | Ruokavalion runsas proteiini ja rasva → lisää virtsahappokiteiden ja kalsiumin poistumista; vähentää siten sitraatin eritystä munuaisista (hypokisitriuria). | Masood et al. 2023 |
| Kolesterolimuutokset (LDL-nousu) | 20–30 % | ACL ja HMG-CoA-reduktaasin aktivaation muutos → LDL-C nousee keskimäärin +6 mg/dL (T2DM 12 kk) → jos LDL > 160 mg/dL, harkitse cholesterolin rajoittamista ravinnossa. | Patikorn et al. 2023 |
| Lp(a)- ja ApoB-nousu | 10–15 % (joissain tutkimuksissa) | Rasvapitoinen ruokavalio voi nostaa Lp(a) ja ApoB – lisää riskiä ateroskleroosiin; seuranta lipidiprofiilissa. | Zhu ym. 2022 |
| Mielialan vaihtelut, unihäiriöt (lyhytaikainen) | 15–20 % | Alkuun ketogeeninen adaptatio saattaa haitata unta, mutta 4 kk jälkeen keskimäärin täysin toivutaan. | Sethi et al. 2024 |
| Pitkäaikaisriskit (liika-solujen ikääntyminen) | Hiiritutkimus: 100 % (pitkäaik. KD) | Jatkuva KD suurentaa senescent-soluaineiston kertymistä sydämessä ja munuaisissa; ehdotetaan 1–2 kk välein keto-tauko. | Lee et al. 2024 |
Mobiiliversiossa pyyhkäise oikealle nähdäksesi koko taulukon →
Vasta-aiheet ja varautuminen:
- Vasta-aiheet: Pancreatiitti, maksan vajaatoiminta, rasva-aineenvaihdunnan häiriöt (CPT 1-puutos, porfyriat), raskaus, imetys, tyypin 1 diabetes ilman riittävää seurantaa, syömishäiriöhistoria.
- Lääkitykset ja lääketurvallisuus: SGLT2-estäjät → kohonnut ketoasidoosiriski; insuliini/secretagogit → hypoglykemiariski (vähennä annostusta), diureetit → dehydraatio‐/elektrolyyttiriski.
9. Keto ruokavalio ohjeet ja käytännön vinkit
Keto ruokavalio ohjeet
8.1. Ennen aloittamista
- Konsultointi ravitsemusterapeutin tai endokrinologin kanssa; esitutkimuksina veriarvot (Gluek, HbA1c, lipidit, uraatti, Krea, eGFR), elektrolyytit (Na, K, Mg), maksa- ja munuaisarvot.
- Arvioi vasta-aiheet (pancreatiitti, raskaus, insuliinihoito).
- Suunnittele hiilari-budjetti (20–50 g/vrk, alle 5–10 % kokonaisenergiasta); rasva 70–80 % ja proteiini 15–20 % kokonaisenergiasta.
- Tarvitset veriketonimittarin (mmol/l) ja virtsaketonitestiliuskat, mittaukset 2–4 x/vrk ensimmäisten viikkojen ajan; tavoitetaso: 0,5–3 mmol/l.
- Pyydä laadittua viikon esimerkkiruokavalioa (ks. kohta 4).
8.2. Ensimmäiset viikot (adaptaatio)
- Lisää elektrolyyttejä: suolaa sopivasti (noin 3 g Na/vrk), käytä natrium- ja kaliumlisää (asetaatio 200 mg K ja 500 mg Mg/vrk).
- Nesteytys 2–3 l/vrk (vähentää keto-flunssan oireita).
- Säännölliset ateriat: 3 pääateriaa + 1–2 vähähiilarista välipalaa/vrk (nutri-arvotaulukko).
- Seuraa oireiden kehittymistä ja kirjaa ylös mahdolliset sivuoireet, jotta voit reagoida nopeasti.
8.3. Seuranta 1–4 vk
- Veriketo ja glukoosi: mittaus aamuin ja illoin → varmista ketoositila (0,5–1 mmol/l).
- Oireet: kirjaa keto-flunssan oireet, lihaskrampit, vatsaoireet, unihäiriöt; säädä suolaa/vettä tarpeen mukaan.
- Painonmittaus: 1 ×/vk, vyötärönympärys mittaus.
- Verikokeet 4 vk kohdalla: HbA1c, lipidiarvot (TG, HDL, LDL, TC), elektrolyytit, maksa-/munuaisfunktiot.
8.4. Pitkäaikainen noudattaminen (3–12 kk)
- Ravitsemus: pidä hiilari alle 20–50 g/vrk; valitse monipuolisia kasviksia; vaihtele proteiinilähteitä (liha, kala, tofu, tempeh).
- Makroravinteet:
- Rasva: hyvälaatuiset lähteet (> 70 % kaikista kaloreista) – oliiviöljy, avokado, pähkinät, siemenet, kookosöljy, voi.
- Proteiini: 1,0–1,2 g/kg painoa/vrk (vähentää lihasmassamenetystä).
- Hiilihydraatit: tiukat 5–10 % kokonaisenergiasta – vähähiilariset vihannekset, marjat (pieniä määriä), kuoretut siemenet/pähkinät.
- Liikunta: vähintään 150 min/viikko (kuntosali + aerobinen), panosta voimaharjoitteluun lihasmassan säilyttämiseksi.
- Lääkäriseuranta: verikokeet 3 kk välein (HbA1c, lipidit, uraatti, elektrolyytit, maksa-/munuaiset).
- Ruokapäiväkirja: kirjaa ateriat ja makrot, tarkkaile hiilarimäärät ja varo “piilohiilareita” (kastikkeet, valmisruoat).
- Keto-break (pitkäaikaiset käyttäjät): 1 vko hiilarit n. 100–150 g < 3 kk välein, jotta vältytään solujen ikääntymiseltä (senescence).
10. Suositukset
Turvallisuus ja seuranta:
- Varhaiset “keto-flunssa” -oireet hallitaan elektrolyyttien, suolan ja riittävän nesteen avulla. Seuraa veriketoja, verensokeria, lipidejä ja munuais-/maksa-arvoja 1–3 kk välein.
- Huomioi vasta-aiheet (tyypin 1 diabetes, raskaus, syömishäiriöt, metabolian perimä), lääkitysten (insuliini, SGLT2-estäjät) vaikutus ketoosiin.
- Pitkäaikaiskäyttäjille satunnaiset keto-break -jaksot (esim. 3 kk KD, 1 vk hiilarilataus) voivat ehkäistä ikääntyvän solukerrostuman kertymistä.
Lopuksi, ketogeeninen ruokavalio on monipuolinen ja tehokas työkalu metabolisessa hoidossa, epilepsian hoidossa, aikuisten mielenterveyshäiriöissä ja potentiaalisesti myös neurodegeneratiivisissa sairauksissa. Yksilölliset tavoitteet, lääketieteellinen ohjaus ja huolellinen seurantasuunnitelma takaavat hoidon turvallisuuden ja pitkäaikaiset hyödyt.
11. Lähteet
- Masood W, Annamaraju P, Khan Suheb MZ, Uppaluri KR. Ketogenic Diet. StatPearls [Internet]. Treasure Island (FL): StatPearls Publishing; 2025 Jan–. Last Update: June 16 2023. Ketogenic Diet. StatPearls (2023) “Ketogenic or keto diet is a high-fat and low-carbohydrate approach …”
- Lee S-J, Schell JR, Chocron ES, ym. Ketogenic diet induces p53-dependent cellular senescence in multiple organs. Science Advances. 2024;10(5):eaad1463. Science Advances (2024) 10(5):eaad1463 “Continuous long-term ketogenic diet induces senescence in heart and kidney … intermittent ketogenic diet prevented aged-cell accumulation.”
- Patikorn C, Saidoung P, Pham T, ym. Effects of ketogenic diet on health outcomes: an umbrella review of meta-analyses of randomized clinical trials. BMC Medicine. 2023;21:196. BMC Medicine (2023) 21:196 “Sixty-eight unique RCTs: … reduced triglyceride, seizure frequency, increased LDL-C, decreased body weight, HbA1c, DBP, RER …”
- Sethi S, et al. Pilot study shows ketogenic diet improves severe mental illness. Stanford Medicine News. April 01 2024. Stanford Medicine News (Apr 01 2024) “Four-month pilot trial: 21 adult participants with schizophrenia tai bipolar disorder, metabolic syndrome … 10 % weight loss, −11 % waist circumference, −31 % CGI improvement …”
- Zhu H, Bi D, Zhang Y, Kong C, Du J, Wu X, Wei Q, Qin H. Ketogenic diet for human diseases: the underlying mechanisms and potential for clinical implementations. Signal Transduction and Targeted Therapy. 2022;7:11. Signal Transduction and Targeted Therapy (2022) 7:11 “KD types (LCT, MCT, MAD, LGIT), ketone body metabolism, lipid metabolism, glucose metabolism, gut microbiota effects, mechanisms in T2DM, obesity, NAFLD, PCOS, AD, PD, epilepsy – comprehensive review.”
