On tärkeää muistaa heti alkuun: vain lääkäri voi varmasti todeta, onko kyseessä tavallinen flunssa, influenssa vai jokin muu hengitystieinfektio. Moni ajattelee, että kyseessä on aina ”vain nuhakuume”, mutta todellisuudessa oireet voivat johtua myös influenssasta, poskiontelotulehduksesta, keuhkokuumeesta tai jopa vakavammista sairauksista.
Itsehoito voi olla vaarallista, jos sairautta hoidetaan väärin. Esimerkiksi antibioottien turha käyttö flunssassa ei auta ja voi heikentää elimistön omaa vastustuskykyä. Toisaalta, jos kyseessä ei olekaan flunssa vaan influenssa tai keuhkokuume, viivyttely voi johtaa vakaviin komplikaatioihin, kuten sydämen tai keuhkojen tulehduksiin, pitkittyneeseen uupumukseen tai sairaalahoitoa vaativiin tilanteisiin.
Flunssa eli nuhakuume on kuitenkin useimmiten lievä ylähengitystieinfektio, jonka aiheuttaa jokin sadoista viruksista. Tavallisin aiheuttaja on rinovirus, mutta myös koronavirukset ja RS-virukset voivat laukaista taudin. Flunssa alkaa usein kurkkukivulla ja päänsäryllä, etenee nuhaan ja tukkoisuuteen ja voi kestää 1–2 viikkoa.
Flunssan vaiheet ja oireet
Flunssan vaiheet kulkevat usein samankaltaista kaavaa:
Itämisvaihe – Flunssan itämisaika on yleensä 1–3 vuorokautta. Tänä aikana tartunta voi jo levitä, vaikka oireita ei vielä ole.
Akuutti vaihe – Sairaus alkaa äkillisesti: päänsärky, kurkkukipu, vilunväristykset ja usein kuume. Myöhemmin ilmenevät nuha ja nenän tukkoisuus.
Paranemisvaihe – Oireet lievenevät vähitellen. Potilas pohtii usein, mistä tietää, että flunssa on paranemassa. Merkkinä on se, että kurkkukipu ja särky helpottavat, kuume laskee ja olo kohenee, vaikka nuha ja yskä voivat jatkua pidempään.
Tyypilliset flunssa oireet:
kurkkukipu ja nielemisvaikeus
päänsärky, väsymys ja huonovointisuus
nenän tukkoisuus, vuotaminen ja aivastelu
yskä, joka voi kestää jopa 2–4 viikkoa
kuume tai kuumeeton flunssa (erityisesti aikuisilla)
joskus alilämpö flunssa tai flunssa hikoilu ilman kuumetta
On tavallista, että flunssa ilman kuumetta jatkuu pidempään, jolloin olo on tukkoinen ja voimaton, vaikka varsinaista kuumetta ei ole.
Kuinka kauan flunssa tarttuu?
Flunssan tartuttavuus on suurimmillaan 1–3 vuorokautta oireiden alkamisesta, mutta virusta voi levitä jopa kahden viikon ajan. Siksi kysymykset kuten kuinka nopeasti flunssa tarttuu, kuinka kauan flunssa tarttuu ja milloin flunssa ei enää tartu ovat tärkeitä.
Flunssa tarttuu:
pisaratartuntana (yskiessä, aivastaessa)
kosketustartuntana (kättely, ovenkahvat, pinnat)
ilmatartuntana pienhiukkasten kautta
Tartuntoja esiintyy erityisesti syksyllä ja talvella, kun ihmiset viettävät enemmän aikaa sisätiloissa.
Pitkittynyt flunssa ja sen riskit
Flunssa kesto on yleensä 1–2 viikkoa. Jos oireet jatkuvat pidempään, kyseessä on pitkittynyt flunssa. Erityisesti pitkään jatkunut flunssa ilman kuumetta voi hämmentää potilasta: olo ei parane, mutta ei myöskään tule selkeää kuumetta. Tällöin taustalla voi olla esimerkiksi poskiontelotulehdus tai krooninen tulehdus.
Seuraukset hoitamattomasta tai pitkittyneestä flunssasta:
poskiontelotulehdus
välikorvatulehdus (flunssa korva lukossa / korvat lukossa)
keuhkokuume
silmätulehdus (flunssa silmätulehdus)
pitkittynyt väsymys ja hengenahdistus (flunssa hengenahdistus)
Siksi on tärkeää, ettei pitkittynyttä flunssaa jätetä huomioimatta.
Itsehoito ja kotikonstit
Flunssa paranee yleensä itsestään, mutta oireita voidaan helpottaa. Flunssa lääke viittaa käsikauppavalmisteisiin, kuten särkylääkkeisiin ja nenäsuihkeisiin.
Kotikonstit flunssaan:
lepo ja runsas nesteytys
höyryhengitys helpottamaan tukkoisuutta
nenäkannu tai keittosuolaliuos nenän avaamiseen
kipu- ja kuumelääkkeet tarvittaessa
kevyt liike, kun kuume on laskenut
joillekin helpotusta tuo sauna (flunssa sauna / sauna flunssa), mutta korkeassa kuumeessa sitä ei suositella
On tärkeää erottaa, onko kyseessä virus vai bakteeri flunssa. Tavallinen flunssa on lähes aina viruksen aiheuttama, jolloin antibiooteista ei ole hyötyä. Jos kuitenkin epäillään bakteeriperäistä jälkitautia, lääkärin arvio on välttämätön.
Milloin lääkäriin?
Flunssa milloin lääkäriin on yleinen kysymys. Useimmiten ei tarvita lääkärikäyntiä, mutta yhteys lääkäriin on tarpeen, jos:
oireet kestävät yli 2–3 viikkoa (pitkittynyt flunssa)
esiintyy kovaa korvasärkyä tai poskiontelokipua
hengitys vaikeutuu (flunssa hengenahdistus)
esiintyy korkea kuume yli viikon ajan
ysköksissä on verta
ilmaantuu voimakas huimaus (flunssa huimaus)
yleiskunto romahtaa nopeasti
Flunssan ehkäisy
Paras tapa estää flunssa on huolellinen käsihygienia. Kädet pestään vedellä ja saippualla, erityisesti kotiin tullessa, WC-käynnin jälkeen ja ennen ruokailua. On myös hyvä välttää kasvojen koskettelua likaisilla käsillä.
Lisäksi ennaltaehkäisyssä auttavat:
-
riittävä uni ja terveelliset elämäntavat
-
D-vitamiini ja probiootit, joista tutkimusten mukaan voi olla lievää hyötyä
-
stressin hallinta ja säännöllinen liikunta
-
vältä turhaa altistumista kylmälle ja vedolle (kylmettyminen flunssa voi altistaa sairastumiselle)
Flunssaan ei ole rokotetta, mutta influenssarokote suojaa vakavammalta taudilta.
