Niskakivun syyt – mistä kipu useimmiten johtuu?
Niskakipu on tavallinen oire, ja sen taustalla on useimmiten lihasperäinen jännitys niska-hartia-alueella. Pitkät yhtäjaksoiset asennot, staattinen näyttöpäätetyö, toistotyö, huono ergonomia ja psyykkinen kuormitus kiristävät lihaksia ja ärsyttävät kipuhermopäätteitä. Harvinaisempia syitä ovat kaularangan kulumat, välilevypullistuma, hermojuuren pinne, retkahdusvamma sekä tulehdukset. Kipu voi säteillä takaraivoon, ohimoihin tai silmän taakse, mikä tekee erottelun päänsärkyihin tärkeäksi. Vakavat syyt, kuten niskakipu aivoverenvuoto, kasvaimet tai kaula-/nikamavaltimon dissekaatio, ovat harvinaisia, mutta hälytysmerkit on tunnettava (ks. lopun kohta Niskakipu – milloin lääkäriin?).
Toispuoleinen niskakipu
Toispuoleinen niskakipu liittyy usein lihasperäiseen kuormitukseen tai kaularangan rakenteelliseen ärsytykseen. Kun kipu tuntuu oikealla tai vasemmalla puolella ja pahenee pään kääntäessä, taustalla on tavallisesti paikallinen lihaskramppi tai fasettinivelen ärsytys. Jos samanaikaisesti esiintyy päänsärkyä, kipu voi säteillä hermoratoja pitkin. Äkillinen toispuoleinen niskakipu voi syntyä myös isku päähän niskakipu -tilanteessa tai vedosta. Jos oireisiin liittyy huimaus, pahoinvointi tai tunnon- tai lihasheikkous yläraajassa, on hakeuduttava tutkimuksiin.
Äkillinen niskakipu
Äkillinen niskakipu käynnistyy usein yhden rasittavan päivän, äkillisen työasennon muutoksen, raskaan noston tai kylmän vedon jälkeen. Lihas ärtyy ja voi ”lukkiutua”, jolloin pää ei käänny normaalisti. Tyypillistä on paikallinen kova niskakipu, joka helpottaa muutamassa päivässä itsehoidolla. Joskus oire voi olla jopa lamauttava niskakipu, joka tekee liikkumisesta mahdotonta. Laukaisijana on toisinaan myös väärä nukkuma-asento tai tyyny, joka provosoi akuutin lihasjännityksen.
Pitkittynyt niskakipu
Kun oire jatkuu yli 12 viikkoa, kyseessä on pitkittynyt eli krooninen niskakipu. Syinä ovat usein lihasvoiman ja -kestävyyden puute, kuormittavat työasennot, stressi ja unihäiriöt. Pitkittynyt kipu voi liittyä myös kaularangan rappeumaan tai hermoperäinen niskakipu -tilanteeseen, jolloin esiintyy sormien puutumista tai kivun säteilyä käsivarteen. Krooninen niskakipu voi altistaa toistuvalle päänsärylle. Lääkärin arvio on tarpeen, jos toimintakyky heikkenee tai omat keinot eivät riitä.
Niskakipu, huimaus ja pahoinvointi
Niskaperäinen lihasjännitys voi häiritä asentotuntoa ja aiheuttaa huimausta. Toisaalta syy voi olla myös sisäkorvassa (esim. asentohuimaus) tai neurologinen. Jos esiintyy yhtä aikaa niskakipu ja pahoinvointi sekä huimaus, etenkin jos seuraa oksentelua, korkeaa kuumetta tai poikkeavia neurologisia oireita, on syytä hakeutua heti hoitoon. Myös niskakipu säteilee päähän -tilanne yhdistettynä huimaukseen vaatii tutkimuksia.
Niskakipu ja turvonneet imusolmukkeet
Infektioiden yhteydessä imusolmukkeet voivat turvota ja aristaa, mikä tuntuu niskakipuna kääntäessä päätä tai painellessa. Yleensä kyseessä on ohimenevä virustauti (”kuume, päänsärky, niskakipu” -yhdistelmä). Jos turvonneet imusolmukkeet ja niskakipu jatkuvat viikkoja, liittyy selittämätöntä kuumetta, niskakipu alilämpö, laihtumista tai yöhikoilua, on syytä tutkia harvinaisemmat syyt, myös niskakipu syöpä -epäily.
Niskakipu nukkuma-asennon ja tyynyn yhteydessä
Nukkuma-asento ja tyyny vaikuttavat niskan kuormitukseen kolmanneksen vuorokaudesta. Liian korkea tai matala tyyny pakottaa kaularangan epäsuotuisaan asentoon, jolloin aamu voi alkaa niskakipuna tai päänsärkynä. Suosi tyynyä, joka tukee kaularangan luonnollista kaarta kylki- ja selinmakuulla. Jos heräät toistuvasti päänsärkyyn ja niskakipuun, arvioi myös patjan tuki ja huoneen lämpötila – veto lisää lihasjännitystä.
Niskakipu päänsäryn yhteydessä
Niska-hartiajännitys on yleisin jännityspäänsäryn syy. Kipu tuntuu usein otsalla, ohimolla, takaraivossa tai silmän takana. Niskaperäinen kuormitus voi myös laukaista migreenikohtauksen. Jos päänsärky on sykkivä ja toispuoleinen ja siihen liittyy valoherkkyyttä tai pahoinvointia, kyse voi olla migreenistä, mutta niskan kuormituksen vähentäminen voi silti auttaa.
Niskakipu hoito
Itsehoito
-
Kevyt liike ja kävely ylläpitävät verenkiertoa ja rauhoittavat lihaksia.
-
Ergonomian korjaus: näytön korkeus, työtuolin säädöt, tauot 30–60 min välein.
-
Lämpö tai lyhyt kylmähoito kipupisteisiin.
-
Venyttelyt ja voima-/kestävyysharjoitteet 2–3 kertaa viikossa.
-
Lyhytaikainen parasetamoli tai tulehduskipulääke voi helpottaa kipua.
Kun kipu pitkittyy tai säteilee
Pitkittyneessä kivussa hyötyä on yksilöllisestä fysioterapiasta (liikehallinta, lihasharjoittelu, ergonomiaohjaus). Neuropaattiseen säteilykipuun voidaan harkita lääkityksiä lääkärin arvion mukaan.
Stressi ja uni
Stressi ja univaikeudet ylläpitävät kipukehää. Säännöllinen unirytmi, palauttavat tauot ja rentoutuskeinot (liikunta, hengitys- tai mindfulness-harjoitukset) ovat osa hoitoa.
Niskakipu – milloin lääkäriin?
Hakeudu välittömästi arvioon, jos:
-
niskakipu alkaa äkillisesti sietämättömänä tai seuraa merkittävä vamma
-
kipuun liittyy korkea kuume, jäykkä niska, oksentelu tai nopea yleisvoinnin lasku
-
ilmenee neurologisia oireita: puutuminen, tunnon muutokset, lihasheikkous, tasapaino- tai puhehäiriö
-
epäilet aivoverenkiertohäiriötä
Hakeudu pikaisesti (1–2 vrk), jos:
-
kipu säteilee päähän tai käsivarteen eikä helpotu itsehoidolla
-
esiintyy turvonneita imusolmukkeita ja pitkittynyttä kuumeilua tai alilämpöä
-
kipu pitkittyy yli 2–4 viikkoa tai pahenee kuormituksen vähentämisestä huolimatta
Arjen sujuvuutta haittaavassa, toistuvassa kivussa saat nopean arvion ja ohjeet heti MediLuxin maksuttomasta lääkärichatista – etälääkäri neuvoo itsehoidossa, arvioi tarpeen kuvantamiselle ja lääkitykselle sekä kirjoittaa tarvittaessa sairauslomatodistuksen.
