Parvorokko aikuisella – oireet, ihottuma, tartunta ja hoito
Kyseessä on parvovirus B19:n aiheuttama virustauti, joka tunnetaan myös nimillä viides tauti ja lääketieteellisessä käytössä erythema infectiosum. Taudista voidaan käyttää myös nimitystä parvovirusinfektio.
Tauti tunnetaan ensisijaisesti lastentautina, mutta myös aikuinen voi sairastua, jos hänellä ei ole aiempaa immuniteettia. Aikuisikäisistä suuri osa on sairastanut infektion jo aiemmin, minkä vuoksi uusi tartunta on harvinainen.
Parvorokon tartunta ja itämisaika
Virus tarttuu hengitysteiden kautta pisaroiden välityksellä. Tartuttavuus on suurimmillaan jo ennen ihottuman ilmaantumista, minkä vuoksi tartunnan ehkäiseminen on käytännössä vaikeaa. Kun tyypillinen ihottuma näkyy, tartuttavuus on yleensä jo selvästi vähentynyt tai mennyt ohi.
Parvorokon itämisaika on yleensä noin 1–3 viikkoa (noin 4–21 vuorokautta). Oireiden alkamisajankohtaa voi olla vaikea arvioida etenkin aikuisilla, koska tauti voi olla lievä tai lähes oireeton.
Parvorokko aikuisella
Aikuisilla tauti ei aina ilmene samalla tavalla kuin lapsilla. Lapsilla huomio kiinnittyy usein poskien voimakkaaseen punoitukseen ja ihottumaan, mutta aikuisella oirekuva voi olla niukempi. Osa aikuisista ei huomaa sairastaneensa tautia lainkaan.
Aikuisilla voi esiintyä:
- lievää kuumetta
- päänsärkyä
- nuhaa tai yskää
- lihaskipua tai kurkkukipua
- nivelvaivoja
- ihottumaa, joka voi olla lievä tai vaihteleva
Erityisesti nivelvaivat voivat korostua aikuisilla ja vanhemmilla lapsilla. Ne ovat yleensä lieviä ja ohimeneviä. Jos oireet pitkittyvät, ovat voimakkaita tai yleisvointi heikkenee, tilanne kannattaa arvioida terveydenhuollossa.
Parvorokon oireet
Tyypilliset oireet alkavat usein lievinä yleisoireina ennen ihottumaa. Osalla esiintyy kuumetta, päänsärkyä, yskää tai nuhaa. Kaikille näitä oireita ei tule.
Ihottuma on taudin tunnetuin merkki. Aluksi poskille voi ilmaantua voimakas punoitus. Tämän jälkeen ihottuma voi levitä vartalolle ja raajoihin. Muutaman päivän kuluessa ihottuma voi muuttua verkkomaiseksi tai pitsimäiseksi erityisesti käsissä ja jaloissa.
Parvorokon ihottuma ja näppylät
Ihon muutokset voivat näyttää eri vaiheissa erilaisilta. Tavallisesti parvorokon ihottuma alkaa kasvoilta ja leviää myöhemmin muualle kehoon. Iholla voi näkyä punoitusta, laikkuja tai hienojakoista ihottumaa, mutta parvorokolle ominaisinta on punoituksen ja verkkomaisen ihottuman yhdistelmä.
Ihottuma kestää usein muutamia päiviä, mutta joillakin se voi vaihdella tai lehahtaa uudelleen useiden viikkojen ajan. Lämpötilan vaihtelu, fyysinen rasitus ja auringonvalo voivat voimistaa ihottumaa tilapäisesti.
Seuraavaan taulukkoon on koottu tavallisimmat erot parvorokon oireiden eri vaiheissa.
| Vaihe | Mahdolliset oireet | Potilaalle tärkeää |
|---|---|---|
| Ennen ihottumaa | Lievä kuume, päänsärky, nuha, yskä tai lihaskipu | Tartuttavuus on yleensä suurimmillaan tässä vaiheessa. |
| Ihottuman alku | Voimakas poskien punoitus, kasvoilta alkava ihomuutos | Kun ihottuma näkyy, tartuttavuus on usein jo vähentynyt. |
| Ihottuman leviäminen | Raajoihin leviävä punoitus, pilkullinen tai verkkomainen ihottuma | Ihottuma häviää usein muutamassa päivässä, mutta voi vaihdella pidempään. |
| Aikuisen tautikuva | Lievät yleisoireet, mahdolliset nivelvaivat, joskus vähäinen ihottuma | Oireettomuus tai vähäoireisuus voi tehdä tartunta-ajankohdasta epäselvän. |
Parvorokko lapsella ja tartunta päiväkodissa tai koulussa
Lapsi sairastaa parvorokon tavallisimmin leikki- tai kouluiässä. Tauti on lapsilla yleensä lievä, ja joskus se jää lähes huomaamatta. Päiväkodeissa ja kouluissa voi esiintyä pieniä epidemioita, koska virus tarttuu jo ennen kuin selvä ihottuma ilmaantuu.
Kun lapsen vointi on hyvä ja kuume on poissa, paluu päiväkotiin tai kouluun arvioidaan yleisvoinnin mukaan. Pelkkä ihottuma ei yleensä tarkoita, että lapsi tartuttaisi enää samalla tavalla kuin ennen ihottuman puhkeamista. Jos lapsen vointi huolettaa, kuume jatkuu tai oireet ovat tavallista voimakkaammat, on hyvä olla yhteydessä terveydenhuoltoon.
Parvorokko ja enterorokko
Vaikka nimet muistuttavat toisiaan, parvorokko ja enterorokko eivät ole sama tauti. Parvorokon aiheuttaa parvovirus B19, kun taas enterorokko liittyy enteroviruksiin. Myös oirekuva on erilainen: parvorokossa korostuvat poskien punoitus ja verkkomaiseksi muuttuva ihottuma, kun taas enterorokossa oireita voi esiintyä erityisesti suun alueella sekä käsissä ja jaloissa.
Tätä eroa ei kannata arvioida pelkän ihottuman perusteella, jos oirekuva on epäselvä. Lääkärin arvio on hyödyllinen silloin, kun ihottuma on poikkeava, yleisvointi on heikko tai kyseessä on raskaana oleva henkilö.
Parvorokon toteaminen
Usein tauti tunnistetaan oirekuvan perusteella, jos poskien punoitus ja myöhemmin kehittyvä verkkomainen ihottuma sopivat parvorokkoon. Aikuisilla tilanne voi olla epäselvempi, koska ihottuma voi olla vähäinen ja oireet voivat muistuttaa tavallista virusinfektiota.
Raskauden aikana tai erityistilanteissa tartuntaa voidaan selvittää verikokeella, jossa tutkitaan parvorokkovasta-aineita. Vasta-ainetutkimus kertoo, onko henkilö sairastanut parvorokon aiemmin tai viittaavatko löydökset tuoreeseen tartuntaan.
Parvorokon hoito
Tauti paranee yleensä itsestään. Parvorokkoon ei ole rokotetta eikä täsmähoitoa. Hoito on oireenmukaista ja perustuu lepoon, riittävään juomiseen sekä tarvittaessa kuumeen ja kivun lievitykseen.
Useimmilla lääkitystä ei tarvita lainkaan. Jos kuume tai kipu vaatii hoitoa, käytetään tavallisia kuume- ja kipulääkkeitä potilaan iän ja tilanteen mukaan. Raskauden aikana lääkityksestä ja jatkotoimista on hyvä sopia terveydenhuollon kanssa.
Raskaus ja parvorokko
Raskaana olevan kannattaa ottaa yhteyttä neuvolaan tai lääkäriin, jos perheessä tai läheisessä kontaktissa todetaan parvorokko ja oma aiempi sairastaminen ei ole varmaa. Jos odottavalla äidillä on aiemmasta infektiosta vasta-aineita, jatkotoimia ei yleensä tarvita.
Jos tartunta on uusi, seuranta suunnitellaan raskauden vaiheen ja tutkimuslöydösten mukaan. Parvovirus voi tarttua sikiöön ja aiheuttaa sikiölle anemiaa sekä sydänlihastulehduksen. Alkuraskaudessa infektioon voi liittyä suurentunut keskenmenon riski. Parvovirus ei aiheuta epämuodostumia.
Tuoreessa raskaudenaikaisessa tartunnassa seuranta tapahtuu yleensä äitiyspoliklinikalla. Sikiön vointia voidaan seurata ultraäänitutkimuksilla, erityisesti silloin kun tartunta ajoittuu raskauden alkupuolelle.
Työaltistus ja parvorokko
Päiväkodissa, koulussa tai terveydenhuollossa työskentelevä voi altistua parvovirukselle jo ennen kuin tartunta tunnistetaan. Tämä johtuu siitä, että tartuttavuus on suurimmillaan ennen näkyvää ihottumaa.
Jos raskaana oleva työntekijä altistuu varmistetulle parvorokolle, vasta-aineet voidaan tutkia. Jos vasta-aineita on, työ voi tavallisesti jatkua normaalisti. Jos vasta-aineita ei ole ja altistuminen jatkuu esimerkiksi epidemian aikana, työterveyslääkäri arvioi tilanteen ja mahdolliset toimenpiteet.
Hyvä käsihygienia on tärkeää, vaikka se ei täysin estä tartuntoja. Kädet kannattaa pestä huolellisesti erityisesti niistämisen, yskimisen, lasten hoitamisen ja yhteisten pintojen koskettamisen jälkeen.
Mahdolliset seuraukset
Perusterveellä ihmisellä parvorokko on useimmiten lievä ja ohimenevä tauti. Se ei yleensä aiheuta jälkitauteja. Ihottuma voi kuitenkin vaihdella vielä sen jälkeen, kun yleisvointi on jo palautunut.
Erityistilanteissa parvovirusinfektioon voi liittyä enemmän merkitystä. Raskauden aikana sikiön vointi voi vaatia seurantaa. Lisäksi henkilöillä, joilla on punasolusairaus tai muu veren muodostukseen vaikuttava sairaus, parvoviruksen vaikutus punasolujen tuotantoon voi olla haitallinen. Tällöin lääkärin arvio on tarpeen.
Milloin lääkäriin
Terveydenhuoltoon kannattaa olla yhteydessä, jos oireet eivät sovi tavalliseen lievään tautiin tai potilaalla on erityinen riskitilanne. Arvio on aiheellinen etenkin silloin, kun:
- olet raskaana ja epäilet altistuneesi parvorokolle
- sinulla on voimakas tai pitkittyvä kuume
- yleisvointi on selvästi heikentynyt
- nivelvaivat ovat voimakkaita tai jatkuvat pitkään
- ihottuma on poikkeava, kivulias tai siihen liittyy muita huolestuttavia oireita
- sinulla on veren muodostukseen tai punasoluihin liittyvä perussairaus
- lapsen vointi herättää huolta
Päivystykseen ei yleensä tarvitse hakeutua pelkän parvorokkoaltistuksen vuoksi. Raskaana olevan altistumistilanteessa oikea yhteyspaikka on neuvola tai oma hoitava yksikkö, jossa voidaan arvioida vasta-ainetutkimuksen tarve.
Usein kysytyt kysymykset
Miltä näyttää parvorokko?
Aluksi posket voivat punoittaa voimakkaasti. Sen jälkeen ihottuma voi levitä etenkin raajoihin ja muuttua vähitellen verkkomaiseksi tai pitsimäiseksi. Ihottuma kestää usein muutamia päiviä, mutta voi joillakin vaihdella pidempään.
Miten parvorokko tarttuu?
Tartunta leviää hengitysteiden kautta pisaroiden välityksellä. Virus voi siirtyä ihmisestä toiseen jo ennen kuin tyypillinen ihottuma näkyy, minkä vuoksi tartunnan ehkäiseminen on vaikeaa.
Milloin parvorokko tarttuu?
Tartuttavuus on suurimmillaan ennen ihottuman ilmaantumista. Kun poskien punoitus ja ihottuma ovat jo näkyvissä, tartuttavuus on yleensä vähentynyt tai mennyt ohi.
Parvorokko – milloin hoitoon?
Lääkäriin kannattaa olla yhteydessä, jos yleisvointi heikkenee, kuume pitkittyy, nivelvaivat ovat voimakkaita tai ihottuma on poikkeava. Raskaana olevan tulee ottaa yhteys neuvolaan tai lääkäriin, jos hän epäilee altistuneensa parvorokolle.
Mikä on parvorokko?
Kyseessä on parvovirus B19:n aiheuttama virustauti, jota kutsutaan myös viidenneksi taudiksi. Se aiheuttaa usein poskien punoitusta ja myöhemmin verkkomaisen ihottuman, mutta aikuisella tauti voi olla myös lievä tai lähes oireeton.
Huom: Tämä UKK on yleistajuinen ja perustuu sivun sisältöön. Se ei korvaa ammattilaisen arviota.
