Angiina
Angiina on arkikielinen nimi samalle taudille, jota lääketieteessä kutsutaan nielurisatulehdukseksi tai tonsilliitiksi. Kaikki kolme termiä viittaavat samaan ilmiöön: nielurisojen tulehdukseen, jossa risat turpoavat, punoittavat ja niihin voi muodostua valkeita peitteitä. Erona on siis vain kielenkäyttö: potilas voi puhua angiinasta, kun taas vastaanottoteksteissä näkee useammin sanat nielurisatulehdus ja tonsilliitti. Taudin aiheuttaja on useimmiten virus, mutta osa tapauksista on bakteeriperäisiä, etenkin A-ryhmän beetahemolyyttisen streptokokin (S. pyogenes) aiheuttamia – tällöin puhutaan usein streptokokki tonsilliitista. Bakteeriperäisyys on tärkeää tunnistaa, koska antibiootti nopeuttaa toipumista ja ehkäisee jälkitauteja. Toistuvat tulehdukset voivat ajan myötä muuttua krooniseksi nielurisatulehdukseksi / krooniseksi tonsilliitiksi, ja harvoin tulehdus on toispuoleinen nielurisatulehdus, mikä voi viitata myös nielupaiseriskin kasvuun.
Angiina oireet
Angiina (eli nielurisatulehdus / tonsilliitti) alkaa tyypillisesti äkillisellä, koviin nielemiskipuihin liittyvällä kurkkukivulla. Streptokokin aiheuttamassa muodossa kuume nousee nopeasti, kaulan imusolmukkeet aristavat ja risoissa näkyy selviä katteita; nuha ja yskä yleensä puuttuvat. Virusperäisessä tonsilliitissa kurkkukivun ohella esiintyy tavallisemmin nuhaa ja yskää, ja oirekuva voi olla aaltoileva. Lapsilla oireisiin voi liittyä pahoinvointia tai oksentelua; aikuisilla korostuvat nielemiskipu ja yleinen uupumus. Jos risoista vain toinen turpoaa ja on peitteinen, kyse voi olla toispuoleisesta nielurisatulehduksesta – silloin lääkäriarvio on tärkeä nielupaiseriskin vuoksi.
Tyypilliset “angiina oireet” (nielurisatulehdus / tonsilliitti):
voimakas kurkkukipu, joka pahenee nieltäessä
kuume (usein nopeasti nouseva), vilunväristykset
nielurisojen turvotus, punoitus ja valkeat katteet
aristavat, suurentuneet kaulan imusolmukkeet
päänsärky, yleinen uupumus; lapsilla joskus pahoinvointi/oksentelu
streptokokki tonsilliitti: ei yleensä nuhaa eikä yskää
virusperäinen tonsilliitti: kurkkukipu + usein nuha/yskä
Merkit, jotka viittaavat bakteeriperäiseen (streptokokki) angiinaan:
korkea äkillinen kuume
kova nielemiskipu ilman nuhaa/yskää
laajat peitteet risoissa
arat leuanalus- ja kaulan imusolmukkeet


Kuumeeton angiina
Kuumeeton angiina on mahdollinen erityisesti aikuisilla: kurkkukipu ja nielemisvaikeus hallitsevat, mutta kuume puuttuu tai on vain lievästi koholla. Tämä voi johtaa virheelliseen käsitykseen “vain lievästä flunssasta”, vaikka kyse olisi tonsilliitista. Kuumeeton kulku ei sulje pois streptokokki tonsilliittia, eikä tartuntariskiä – arjessa on silti syytä suojata lähipiiri ja arvioida testin tarve, jos oireet ovat tyypilliset. Pitkittyvä tai toistuva, osin kuumeeton oireilu voi kuulua krooniseen nielurisatulehdukseen / krooniseen tonsilliittiin.
Milloin epäillä kuumeetonta angiinan muotoa:
kovaa kurkkukipua ja nielurisojen turvotusta ilman selvää kuumetta
nielemisvaikeus, särky korviin heijastuen, mutta vähäinen nuha/yskä
oireet toistuvat tai pitkittyvät (epäily krooninen tonsilliitti)
työ-/perhetilanne, jossa tartuntaketjuja on näkynyt, vaikka kuumetta ei ole
Mitä tehdä kuumeettomassa angiinassa kotona (kun vointi on muuten hyvä):
lepää, juo riittävästi, suosii viileää ja pehmeää ruokaa
käytä kipu-/kuumelääkettä ohjeen mukaan nielemiskivun hallintaan
harkitse vastaanottoa ja pikatestiä, jos oirekuva sopii streptokokkiin
suojaa muut: hyvä käsihygienia, omat pyyhkeet/astiat, vältä lähikontakteja
Angiina hoito
Hoito riippuu aiheuttajasta. Virusperäinen nielurisatulehdus / tonsilliitti paranee useimmiten itsestään 3–7 päivässä, eikä antibiooteista ole hyötyä. Tällöin hoito on oireenmukaista: lepo, nesteytys, kipu- ja kuumelääkkeet, paikallisesti vaikuttavat imeskelytabletit tai suusuihkeet. Jos oirekuva ja testit viittaavat streptokokki tonsilliittiin, aloitetaan antibiootti (ensisijaisesti penisilliini tai amoksisilliini) yleensä 10 päivän kuurina – tavoitteena on oireiden nopeampi rauhoittuminen ja jälkitautien ehkäisy (kuten nielupaise). Jos tulehdukset uusiutuvat usein (esim. ≥4 vuodessa tai ≥3 puolessa vuodessa), kyse on todennäköisesti kroonisesta tonsilliitista / kroon. nielurisatulehduksesta; silloin ENT-arvio (korva-nenä-kurkku) voi olla tarpeen ja nielurisojen poisto on joskus paras ratkaisu. Toispuoleinen nielurisatulehdus ja suun avaamisen vaikeus (leukalukko) herättävät epäilyn nielupaisesta, joka hoidetaan aina lääkärissä (tyhjennys + antibiootti).
Omahoito (angiina / nielurisatulehdus, kun vointi on vakaa):
lepo, runsas juominen; viileä/pehmeä ruoka helpottaa nielemistä
kipu- ja kuumelääke ohjeen mukaan (parasetamoli / tulehduskipulääke, jos sopii)
paikallishoito: imeskelytabletit, suusuihkeet, varovainen suolaveden kurlaus
huolehdi levosta ja äänensäästöstä; vältä tupakansavua ja kuivaa ilmaa
Lääkärin hoito (milloin ja mitä):
pikatesti/viljely, jos streptokokki tonsilliitti epäily vahva
antibiootti (penisilliini/amoksisilliini) 10 vrk bakteeriperäisessä angiinassa
vaihtoehdot (esim. kefaleksiini/klindamysiini) toistuvissa tai erityistapauksissa
ENT-konsultaatio kroonisessa tonsilliitissa tai toistuvassa nielupaisessa
sairauspoissaolon tarve arvioidaan voinnin ja työn luonteen mukaan
Milloin päivystykseen heti:
vaikea nielemis- tai hengitysvaikeus, kuolaaminen, suun avaamisen rajoitus (leukalukko)
nopeasti paheneva yksipuolinen kipu/kaulan turvotus → epäily nielupaisesta
korkea, hoitoon reagoimaton kuume, voimakas yleiskunnon lasku
epäily kuivumisesta (juominen ei onnistu kivun vuoksi)

Angiina tarttuminen
Tarttuuko nielurisatulehdus? Kyllä. Sekä virusperäinen tonsilliitti että streptokokki tonsilliitti tarttuvat lähikontaktissa, etenkin syljen ja käsien välityksellä. Päiväkodeissa, kouluissa ja perheissä tartuntaketjut syntyvät helposti ensimmäisinä sairauspäivinä. Streptokokissa tärkeä käytännön sääntö on, että 24 tuntia antibiootin aloituksesta potilas ei yleensä enää tartuta, kunhan vointi muuten sallii paluun arkeen.
Miten angiina tarttuu (nielurisatulehdus / tonsilliitti):
pisaratartuntana yskiessä/aivastaessa
sylkikontaktissa (yhteiset pullot/aterimet, suukottelu)
käsien ja pintojen kautta (huono käsihygienia)
Näin vähennät tartuttavuutta kotona ja arjessa:
pese kädet usein; käytä käsidesiä tarvittaessa
käytä omia pyyhkeitä ja ruokailuvälineitä; vältä yhteisastioita
yski/aivasta kertakäyttönenäliinaan tai hihaan; hävitä nenäliinat heti
vältä tiiviitä lähikontakteja ensimmäisinä sairauspäivinä
streptokokki tonsilliitti: aloita antibiootti viipymättä lääkärin ohjeen mukaan
Paluu päiväkotiin/kouluun/työhön:
kun kuume on poissa ja yleisvointi sallii
streptokokissa aikaisintaan 24 h antibiootin aloituksesta