Atooppinen ihottuma
Atooppinen ihottuma tunnetaan myös nimellä atooppinen ekseema. Sen taustalla on monimutkainen yhdistelmä perinnöllisiä tekijöitä, ihon rakenteellisia ominaisuuksia ja immuunijärjestelmän poikkeavaa toimintaa. Ihottuman kulku voi vaihdella paljon yksilöstä toiseen: toisilla se pysyy lievänä atooppisena ihottumana, kun taas toisilla se voi levitä laajoille ihoalueille ja muuttua vaikeahoitoiseksi.
Atooppisen ihottuman oireet ja ilmeneminen eri kehon osissa
Tyypillisimmät oireet ovat ihon kuivuus, punoitus, karheus ja kutina. Kutina on usein niin voimakasta, että potilas raapii ihoaan tahtomattaan, mikä johtaa rikkoumiin ja jopa tulehduksiin. Pitkittyneenä iho paksuuntuu ja muuttuu karheaksi.
Lapsilla ihottumaa nähdään usein poskissa ja raajoissa, joskus myös suun ympärillä. Näkyvä atooppinen ihottuma kasvoissa voi olla vanhemmille henkisesti raskas, sillä lapsen iho punoittaa ja saattaa märkiä. Leikki- ja kouluikäisillä tyypillisiä ovat taivealueet – polvitaipeet ja kyynärpäät – jolloin puhutaan myös atooppinen ihottuma kyynärpäässä. Nuorilla ja aikuisilla oireet painottuvat ylävartalolle, hiuspohjaan sekä silmäluomiin, missä atooppinen ihottuma silmäluomissa vaatii tarkkaa hoitoa, sillä iho on ohutta ja herkkää.
Atooppista ihottumaa voi esiintyä myös epätavallisemmissa paikoissa: käsissä, päänahassa, selässä, rinnassa, jaloissa, kainalossa, pakaroissa, nivusissa ja jopa alapäässä tai huulissa. Joillakin potilailla ihottuma näkyy paksuina ja tarkkarajaisina läiskinä – tämä on niin sanottu läiskäinen atooppinen ihottuma. Toisilla se muodostaa pieniä näppylöitä, jotka voivat rikkoontua ja vetistää.
On tavallista, että oireet pahenevat talvella, jolloin kuiva sisäilma ja kylmä sää kuivattavat ihoa. Kesällä moni potilas huomaa helpotusta auringon ja kosteuden ansiosta.
Laukaisevat tekijät ja elintapojen merkitys
Atooppisen ihottuman kulkuun vaikuttavat sekä ulkoiset että sisäiset tekijät. Perimällä on suuri rooli, mutta oireita pahentavat myös arjen olosuhteet ja elämäntavat. Stressi on yksi merkittävä tekijä: moni potilas huomaa, että atooppinen ihottuma stressin aikana pahenee nopeasti ja lehahtelee yllättäen.
Ravinnolla voi olla merkitystä. Runsas sokerin käyttö voi voimistaa elimistön tulehdusreaktioita ja siten heikentää ihon kuntoa, joten sokeri ja atooppinen ihottuma liittyvät usein yhteen. Toisaalta tutkimuksissa on selvitetty myös probioottien hyötyjä: maitohappobakteerit ja atooppinen ihottuma on aihe, jota tutkitaan yhä enemmän, sillä varhaislapsuudessa käytettyjen probioottien on arveltu ehkäisevän ihottuman kehittymistä.
Myös muut tekijät voivat vaikuttaa: hikoilu, ärsyttävät pesuaineet, voimakkaat kosmeettiset tuotteet ja ilmastonvaihtelut. Allergioilla voi olla roolia etenkin pienillä lapsilla, joilla ruoka-aineet voivat toimia ihottuman pahentajina. Aikuisilla tämä on harvinaisempaa, mutta esimerkiksi siitepöly- ja eläinallergiat voivat pahentaa ihon oireilua.
Itsehoito ja lääkärin tarjoamat hoitokeinot
Atooppisen ihottuman hoito perustuu ennen kaikkea säännölliseen ihon kosteuttamiseen. Perusvoide on atooppisen ihon paras ystävä. Sen avulla palautetaan ihon suojaava kosteustasapaino ja ehkäistään uusia pahenemisvaiheita. Voidetta tulisi käyttää päivittäin – usein kahdesti päivässä – ja valita koostumus hoitopaikan mukaan: rasva sopii erityisesti käsille ja jaloille, kun taas kevyempi voide toimii kasvoilla ja ohut ihoalueilla.
Kun itsehoito ei riitä, tarvitaan lääkärin määräämiä hoitoja. Näitä voivat olla:
miedot ja vahvemmat kortisonivoiteet
kalsineuriinin estäjävoiteet, erityisesti kasvojen ja silmäluomien hoidossa
UV-valohoito
sisäiset lääkehoidot vaikeassa atooppisessa ekseemassa
Akuuteissa pahenemisvaiheissa voidaan tarvita myös antibiootteja, jos iho tulehtuu. Harvinaisissa tilanteissa ihottuma voi levitä hyvin laajalle, jolloin puhutaan erytrodermiasta. Silloin tarvitaan välitöntä hoitoa.
Ruokavalio ja arjen tukitoimet
Moni potilas kysyy, voiko atooppinen ihottuma ruokavalion avulla parantua. Yksiselitteistä vastausta ei ole, mutta tasapainoinen ja tulehdusta hillitsevä ruokavalio voi helpottaa oireita. Runsaan sokerin välttäminen, monipuolinen ravinto ja mahdollisten allergioiden huomioiminen ovat keskeisiä. Toisaalta turhien rajoitusten välttäminen on tärkeää – varsinkin lapsilla.
Arjessa atooppisen ihottuman kanssa elävä oppii usein pienet niksit: villavaatteiden välttäminen, käsien suojaaminen kosteudelta, miedot pesuaineet ja ihon rasvaus heti peseytymisen jälkeen. Kaikki tämä tukee hoitoa ja vähentää pahenemisvaiheiden riskiä.
Milloin lääkäriin?
Lievissä tilanteissa itsehoito riittää, mutta lääkärille kannattaa hakeutua jos:
-
ihottuma on laaja tai vaikea
-
itsehoito ei auta muutamassa viikossa
-
iho tulehtuu ja märkii
-
oireet heikentävät merkittävästi elämänlaatua
Ihotautilääkäri voi arvioida tilanteen ja suunnitella pitkäjänteisen hoidon. Monille sopii yhdistelmä perusvoiteita, lääkärin määräämiä voiteita sekä mahdollisia valohoitoja.
