Korona (COVID-19): oireet, taudin kulku ja tarttuvuus
Korona oireet
Korona eli COVID-19 on hengitystieinfektio, jonka oireet voivat vaihdella lievistä vakaviin. Suurimmalla osalla potilaista tauti ilmenee flunssan kaltaisina oireina, mutta osalla oirekuva voi olla laajempi ja pitkittynyt.
Yleisimmät korona oireet ovat:
kurkkukipu
nuha ja nenän tukkoisuus
yskä
kuume tai lämpöily
päänsärky
lihas- ja nivelkivut
poikkeuksellinen väsymys
Kurkkukipu voi joissain tapauksissa olla selvästi toispuoleinen, mikä tunnetaan nimellä korona toispuoleinen kurkkukipu. Tämä ei sulje pois COVID-19-infektiota, vaikka oire poikkeaisi tavanomaisesta flunssasta.
COVID-19: miksi yksilöllinen riski vaihtelee?
Havainnollistava vertailu: eri potilasryhmien suhteellinen riski sairastua vakavasti. (Prosentit ovat visuaalisia esimerkkejä, eivät yksittäisen potilaan ennuste.)
Perusterve aikuinen yleensä matalampi riski
Ikääntyneet (65+) ikä nostaa riskiä
Sydän- ja keuhkosairaudet komorbiditeetit lisäävät riskiä
Diabetes riski kasvaa etenkin muiden tekijöiden kanssa
Immuunipuutteiset usein korkein riski vakavalle taudille
Vertailu (yleistaso) vain taustataso havainnollistamiseen
Korona oireet 2026
Vuonna 2026 havaittavat korona oireet ovat usein lievempiä kuin pandemian alkuvaiheessa, mutta oireiden kirjo on edelleen laaja. Hengitystieoireiden lisäksi yleistyneet ovat:
voimakas uupumus
päänsärky
vatsaoireet
kurkun ja suun limakalvomuutokset
Kuume ei ole enää kaikilla potilailla keskeinen oire. Osalla voi esiintyä myös korona alilämpö, jolloin ruumiinlämpö on normaalia matalampi.
Korona vatsaoireet ja ripuli
COVID-19 voi ilmetä myös ruoansulatuskanavan oireina. Korona vatsaoireet ovat erityisesti:
vatsakipu
pahoinvointi
ruokahaluttomuus
korona ripuli
Vatsaoireet voivat esiintyä joko yhdessä hengitystieoireiden kanssa tai taudin alkuvaiheessa jopa ilman selviä hengitystieoireita.
Korona ihottuma ja rakkulat suussa
Iho-oireet ovat harvinaisempia mutta mahdollisia. Korona ihottuma voi ilmetä:
punertavina läiskinä
nokkosihottuman kaltaisina muutoksina
pieninä rakkuloina
Osalla potilaista esiintyy myös korona rakkulat suussa, jotka voivat aiheuttaa kipua ja syömisen vaikeutta. Limakalvomuutokset ovat yleensä ohimeneviä.
Korona silmätulehdus
Korona silmätulehdus voi aiheuttaa:
silmien punoitusta
kirvelyä
vetistystä
valonarkuutta
Silmätulehdus voi esiintyä taudin alkuvaiheessa tai osana laajempaa oirekokonaisuutta.
Korona itämisaika
Korona itämisaika on yleensä 2–5 vuorokautta, mutta voi vaihdella yhdestä päivästä noin kahteen viikkoon. Oireet alkavat usein nopeasti altistuksen jälkeen.
Itämisajan pituus riippuu:
virusvariantista
potilaan immuunivasteesta
aikaisemmasta sairastetusta infektiosta tai rokotussuojasta
Korona tarttuminen ja tartuttavuus
Korona tarttuminen tapahtuu pääasiassa hengitysteiden kautta pisaroina ja aerosoleina. Tartuntariski on suurin:
lähikontaktissa
huonosti tuuletetuissa sisätiloissa
oireiden alkuvaiheessa
Yleinen kysymys on: kuinka kauan korona tarttuu?
Useimmiten:
tartuttavuus alkaa 1–2 päivää ennen oireita
jatkuu noin 5–7 päivää oireiden alusta
voi kestää pidempään riskiryhmillä ja vaikeammissa tautimuodoissa
Korona kesto ja taudin kulku
Korona kesto vaihtelee yksilöllisesti.
Lievissä tapauksissa oireet kestävät 5–10 päivää
Osa potilaista kokee oireita useita viikkoja
Pitkittynyt toipuminen ei ole harvinaista, erityisesti voimakkaan väsymyksen osalta.
Korona vai influenssa?
Moni pohtii, onko kyseessä korona vai influenssa, sillä oireet voivat olla samankaltaisia. Koronalle tyypillistä on:
pidempi oireiden kesto
voimakkaampi uupumus
vatsaoireiden yleisyys
Varma erottelu edellyttää testausta.
Korona influenssa testi
Korona influenssa testi tai yhdistelmätesti on suositeltava, kun:
oireet ovat epäselviä
potilas kuuluu riskiryhmään
tarvitaan varma diagnoosi hoitopäätöksiä varten
Korona ja influenssa testi tunnistaa molemmat infektiot samalla näytteellä.
Korona leukosyytit ja laboratoriolöydökset
COVID-19-infektion aikana laboratoriotutkimuksissa voidaan havaita muutoksia, kuten:
poikkeavat korona leukosyytit
tulehdusarvojen nousu
Laboratoriolöydökset tukevat kliinistä kokonaisarviota, mutta eivät yksin riitä diagnoosiin.
Korona rokotus
Korona rokotus on edelleen keskeinen keino ehkäistä vakavaa COVID-19-tautia. Rokotuksen tavoitteena on:
vähentää sairaalahoidon tarvetta
pienentää komplikaatioiden riskiä
suojata riskiryhmiä
Rokotustarve arvioidaan yksilöllisesti.
Korona jälkioireet
Osalle potilaista kehittyy korona jälkioireet, kuten:
pitkäkestoinen väsymys
rasituksensietokyvyn lasku
hengenahdistus
keskittymisvaikeudet
Pitkittyneet oireet edellyttävät lääkärin arviota.
Korona 2026 ja uudet virusvariantit (Nimbus)
Vuonna 2026 COVID-19-infektion kliininen kuva liittyy useisiin kiertäviin virusvariantteihin. Yksi tunnetuista nimityksistä on korona Nimbus, jolla viitataan SARS-CoV-2-varianttiin, joka leviää tehokkaasti mutta aiheuttaa useimmiten lievempiä hengitystieoireita.
Nimbus-variantin yhteydessä korostuvat erityisesti:
kurkkukipu
nuha
yskä
voimakas väsymys
Vakavat alahengitystieoireet ovat harvinaisempia, mutta mahdollisia erityisesti iäkkäillä ja perussairauksia sairastavilla.
Kuinka kauan korona tarttuu
Yksi yleisimmistä potilaiden kysymyksistä on, kuinka kauan korona tarttuu. Tartuttavuus ei ole kaikilla samanlainen ja riippuu useista tekijöistä.
Yleisesti voidaan todeta:
tartuttavuus alkaa usein 1–2 vuorokautta ennen oireiden alkua
suurin tartuntariski on oireiden ensimmäisten päivien aikana
useimmilla potilailla tartuttavuus vähenee selvästi 5–7 vuorokauden jälkeen
Riskiryhmiin kuuluvilla ja henkilöillä, joilla on heikentynyt immuunipuolustus, tartuttavuus voi kestää pidempään.
Korona tarttuminen arjessa
Korona tarttuminen tapahtuu pääasiassa:
hengitysteiden aerosoleina
läheisessä kontaktissa
sisätiloissa, joissa ilmanvaihto on puutteellinen
Tartuntariski on pienempi ulkotiloissa ja tilanteissa, joissa oireinen henkilö välttää lähikontakteja.
Korona vai influenssa – kliininen erotus
Erotusdiagnoosissa pohditaan usein, onko kyseessä korona vai influenssa. Molemmat ovat virusinfektioita, mutta niiden kliinisessä kulussa on eroja.
Koronalle tyypillistä on:
pidempi toipumisaika
voimakas ja pitkittynyt väsymys
vatsaoireiden yleisyys
Influenssalle taas:
äkillinen korkea kuume
voimakkaat lihaskivut
nopeampi alku
Oireiden perusteella varma diagnoosi ei aina ole mahdollinen.
Korona influenssa testi ja yhdistelmätestaus
Korona influenssa testi on suositeltava tilanteissa, joissa oireet sopivat molempiin tauteihin. Nykyisin käytössä olevat korona ja influenssa testi -yhdistelmätestit mahdollistavat molempien virusten tunnistamisen yhdellä näytteellä.
Testaus on erityisen tärkeää:
riskiryhmille
terveydenhuollon työntekijöille
tilanteissa, joissa hoitopäätökset riippuvat diagnoosista
COVID-19 ja tavallinen flunssa – kliininen vertailu
Yleisimmät erot oireissa, taudinkulussa ja vaikutuksessa toimintakykyyn.
| Ominaisuus | COVID-19 | Tavallinen flunssa |
|---|---|---|
| Taudin alku | Usein äkillinen tai nopeasti voimistuva | Yleensä lievä ja asteittainen |
| Kuume | Yleinen, voi kestää useita päiviä | Harvempi, yleensä matala |
| Väsymys | Voimakas, voi jatkua viikkoja tyypillinen | Lievä tai kohtalainen |
| Hengitysoireet | Mahdollinen hengenahdistus, rintapainetta | Yleensä ei merkittävää hengenahdistusta |
| Oireiden kesto | Usein 1–3 viikkoa tai pidempään | Tavallisesti 3–7 päivää |
| Vaikutus toimintakykyyn | Voi olla selvästi heikentynyt | Yleensä lievä vaikutus |
| Tarve lääkärin arviolle | Useammin tarpeen, etenkin riskiryhmillä | Harvoin tarpeen |
Korona vatsaoireet ja ruoansulatuskanava
COVID-19 voi vaikuttaa myös ruoansulatuskanavaan. Korona vatsaoireet ovat yleisempiä kuin monissa muissa hengitystieinfektioissa.
Tyypillisiä oireita ovat:
vatsakipu
pahoinvointi
ruokahaluttomuus
korona ripuli
Vatsaoireet voivat joskus olla taudin ensioire ja edeltää hengitystieoireita.
Korona ihottuma ja iho-oireet
Korona ihottuma on harvinaisempi oire, mutta se tunnistetaan yhä useammin. Ihomuutokset voivat olla:
läiskäisiä
nokkosihottuman kaltaisia
rakkulaisia
Iho-oireet ovat yleensä ohimeneviä eivätkä vaadi erityishoitoa, elleivät ne ole kivuliaita tai pitkittyneitä.
Korona rakkulat suussa ja limakalvomuutokset
Osalla potilaista esiintyy korona rakkulat suussa tai suun limakalvojen ärsytystä. Oireet voivat aiheuttaa:
kipua
kirvelyä
nielemisvaikeutta
Limakalvomuutokset paranevat yleensä infektion rauhoittuessa.
Korona silmätulehdus
Korona silmätulehdus voi ilmetä osana COVID-19-infektiota. Oireisiin kuuluvat:
silmien punoitus
vetistys
ärsytys
Silmätulehdus on yleensä lievä ja itsestään paraneva.
Korona leukosyytit ja laboratoriotutkimukset
Laboratoriotutkimuksissa voidaan havaita muutoksia, kuten:
alentuneet tai kohonneet korona leukosyytit
tulehdusarvojen nousu
Laboratoriolöydökset tukevat diagnoosia, mutta kliininen kokonaiskuva on aina ratkaiseva.
Korona kesto ja toipuminen
Korona kesto vaihtelee yksilöllisesti. Useimmilla:
akuutit oireet kestävät 5–10 vuorokautta
väsymys voi jatkua pidempään
Täysi toipuminen voi viedä useita viikkoja, vaikka infektio olisi ollut lievä.
Korona jälkioireet
Korona jälkioireet voivat ilmetä viikkoja tai kuukausia infektion jälkeen. Yleisimpiä ovat:
pitkäkestoinen uupumus
rasituksensiedon heikkeneminen
hengitysoireet
keskittymisvaikeudet
Pitkittyneet oireet edellyttävät lääkärin arviota ja yksilöllistä seurantaa.
Korona rokotus osana ehkäisyä
Korona rokotus vähentää tehokkaasti vakavan COVID-19-taudin riskiä. Rokotukset:
suojaavat erityisesti iäkkäitä ja riskiryhmiä
vähentävät sairaalahoidon tarvetta
lieventävät taudin kulkua
Rokotustarve ja tehosteet arvioidaan yksilöllisesti.
Rokotuksen vaikutus vakavan COVID-19-taudin riskiin
Havainnollistava vertailu: miten rokotussuoja voi pienentää vakavan taudin riskiä eri tasoilla.
Rokottamaton vertailutaso
Perusrokotettu suojan perusta
Tehosterokotettu parempi suoja riskiryhmille
Milloin tulee hakeutua lääkäriin koronan vuoksi
Useimmilla potilailla korona eli COVID-19 paranee kotihoidolla ilman erityistä lääketieteellistä hoitoa. On kuitenkin tilanteita, joissa lääkärin arvio on tarpeen.
Lääkäriin tulee hakeutua, jos ilmenee:
hengenahdistusta tai hengityksen selkeää vaikeutumista
rintakipua tai painontunnetta rinnassa
voimakasta tai pahenevaa yleiskunnon heikkenemistä
pitkittynyttä korkeaa kuumetta
tajunnan tason muutoksia tai sekavuutta
Erityistä varovaisuutta suositellaan, jos potilas kuuluu riskiryhmään tai oireet pahenevat nopeasti.
Korona riskiryhmillä
Koronan taudinkulku voi olla vaikeampi henkilöillä, joilla on perussairauksia tai heikentynyt vastustuskyky. Riskiryhmiin kuuluvat erityisesti:
iäkkäät henkilöt
sydän- ja keuhkosairauksia sairastavat
diabeetikot
vaikeaa ylipainoa sairastavat
immuunipuutteiset potilaat
Näillä potilailla matalampi kynnys lääkärikontaktiin on suositeltavaa, vaikka oireet alkuvaiheessa olisivat lieviä.
Korona lapsilla ja nuorilla
Lapsilla ja nuorilla korona on useimmiten lieväoireinen. Tyypillisiä oireita ovat:
nuha
yskä
kurkkukipu
lievä kuume
vatsaoireet
Vaikka vakavat tautimuodot ovat harvinaisia, pitkittyneet oireet ja yleiskunnon lasku edellyttävät lääkärin arviota. Huoltajien on tärkeää seurata lapsen vointia erityisesti kuumeen ja hengityksen osalta.
Korona työikäisillä ja arjessa
Työikäisillä korona voi aiheuttaa merkittävää toimintakyvyn laskua, vaikka tauti olisi lääketieteellisesti lievä. Pitkittynyt väsymys ja rasituksensiedon heikkeneminen ovat tavallisia.
Arjessa suositellaan:
lepoa oireiden aikana
riittävää nesteytystä
fyysisen rasituksen välttämistä toipumisvaiheessa
Paluu työhön ja liikuntaan tulee tehdä asteittain oman voinnin mukaan.
Korona ja eristäytyminen
Eristäytyminen oireiden aikana on tärkeää tartuntojen ehkäisemiseksi. Yleisesti suositellaan:
pysymään kotona oireisena
välttämään lähikontakteja
huolehtimaan hyvästä käsihygieniasta
Eristyksen kesto riippuu oireiden kestosta ja voimakkuudesta. Useimmiten tartuttavuus vähenee selvästi ensimmäisen viikon jälkeen.
Korona jälkioireet ja seuranta
Osalle potilaista kehittyy infektion jälkeen pitkittyneitä oireita. Korona jälkioireet voivat vaikuttaa:
fyysiseen jaksamiseen
työkykyyn
keskittymiskykyyn
Jos oireet jatkuvat useita viikkoja, suositellaan lääkärin arviota. Jälkioireiden hoidossa korostuvat yksilöllinen seuranta ja kuntouttava lähestymistapa.
Korona ja laboratoriotutkimukset jatkoseurannassa
Pitkittyneissä tai vaikeammissa tautimuodoissa laboratoriotutkimukset voivat olla tarpeen toipumisen seurannassa. Näillä voidaan arvioida:
tulehdustilaa
mahdollisia komplikaatioita
yleistä elimistön palautumista infektiosta
Tutkimusten tarve arvioidaan aina tapauskohtaisesti.
Korona rokotus ja suoja vakavaa tautia vastaan
Koronarokotukset ovat keskeinen osa COVID-19:n ehkäisyä. Rokotuksen tarkoituksena on:
vähentää vakavan taudin riskiä
ehkäistä sairaalahoitoa
suojata riskiryhmiä
Rokotussuoja ei välttämättä estä tartuntaa, mutta se lieventää merkittävästi taudin kulkua ja komplikaatioiden riskiä.
Korona eli COVID-19 on edelleen ajankohtainen hengitystieinfektio, jonka oireet ja kesto vaihtelevat yksilöllisesti. Suurin osa potilaista paranee kotihoidolla, mutta riskiryhmillä ja pitkittyneissä oireissa lääkärin arvio on tärkeä.
Oikea-aikainen hoitoon hakeutuminen, oireiden seuranta ja rokotussuoja ovat keskeisiä tekijöitä vakavan taudin ehkäisyssä.
Usein kysytyt kysymykset
Kuinka kauan COVID-19 kestää?
Useimmilla potilailla akuutti vaihe kestää muutamasta päivästä pariin viikkoon, mutta toipuminen voi viedä pidempään.
Voiko COVID-19 uusiutua?
Uusi tartunta on mahdollinen, mutta aiempi immuniteetti vähentää vakavan taudin riskiä.
Kenelle COVID-19 on vaarallisin?
Suurin riski on iäkkäillä ja henkilöillä, joilla on perussairauksia tai heikentynyt immuunijärjestelmä.
Lähteet
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Suomi
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS)
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM), Suomi
World Health Organization (WHO)
