Influenssa
Influenssa on kausittain esiintyvä hengitystieinfektio, joka poikkeaa tavallisesta flunssasta ankaramman yleisoirekuvan, nopean alun ja suuremman jälkitautiriskin vuoksi. Talvikaudella (tyypillinen influenssa kausi) liikkeellä on sekä influenssa A että influenssa B, ja juuri näiden kahden tyypin ominaisuudet selittävät osaltaan sen, miksi oireet ja sairauspoissaolot voivat vaihdella vuodesta toiseen. Vuonna 2025 influenssa kiertää pitkälti aiempien kausien tapaan, mutta yksilölliset erot ovat suuria: sama virus voi aiheuttaa yhdelle rajun kuumeen ja lihaskivut, toiselle kuumeettoman influenssan uupumuksella ja yskällä. Koska ensioireet muistuttavat usein flunssaa tai koronaa, pelkkien tuntemusten varaan ei kannata jäädä — influenssa testi (myös influenssa kotitesti tai yhdistelmä korona ja influenssa testi) auttaa tekemään oikeita arjen päätöksiä ja tarvittaessa ohjaa hoitoon.
Lyhyt muistilista yleisestä kuvasta:
influenssa itämisaika: yleensä 1–3 vrk
influenssa tarttuvuus: suurimmillaan 1–3 vrk oireiden alusta, aikuisilla tartuttavuus n. 5 vrk (lapsilla pidempään)
influenssa kesto: tavallisesti 7–14 vrk; yskä ja uupumus voivat pitkittyä
Influenssa oireet (päivitetty 2025)
Oireet alkavat tyypillisesti nopeasti lyhyen itämisvaiheen jälkeen. Moni kuvaa ensimmäisiä päiviä “seinään törmäämiseksi”: äkillinen kuume, jyskyttävä päänsärky, voimakkaat lihaskivut ja selkeä toimintakyvyn lasku. Samaan aikaan hengitystieoireet (kurkkukipu, influenssa yskä, nuha) voivat olla vaihtelevia: joillakin kurkku on pääasiallinen ongelma, toisilla yskä nousee nopeasti etualalle. Kuumeeton influenssa ei ole harvinaisuus aikuisilla, ja se hämää helposti — tällöin yleinen uupumus ja särkyisyys auttavat erottamaan tilannetta tavallisesta nuhakuumeesta. Lapsilla mahaoireet (influenssa ripuli, influenssa oksentaminen) ovat suhteellisesti yleisempiä; toisinaan nähdään myös iho-oireita (influenssa ihottuma), vaikka ne ovat harvinaisempia.
Tyypilliset oireet (2025):
korkea kuume tai kuumeeton influenssa (erityisesti aikuisilla)
influenssa päänsärky, lihaskivut, voimakas uupumus
influenssa kurkkukipu, influenssa yskä, nuha
influenssa ripuli, influenssa oksentaminen (yleisemmin lapsilla)
satunnaiset iho-oireet (influenssa ihottuma)
Influenssa A ja B: erot ja käytännön merkitys
Influenssa A muuntuu herkemmin ja on siksi useammin kauden valtavirus, kun taas influenssa B jää usein varjoksi mutta voi silti aiheuttaa merkittäviä koulu- ja perhekeskeisiä aaltoja. Erot eivät aina näy yksittäisen potilaan tasolla, mutta väestötasolla a-influenssa (eli influenssa A) yhdistyy nopeampaan leviämiseen ja raskaampiin yleisoireisiin, kun taas b-influenssa (eli influenssa B) korostuu suhteellisesti nuoremmissa ikäryhmissä. Kliinisesti hoitolinjat ovat samat, mutta epidemia-analytiikassa A- ja B-kaaret käyttäytyvät hieman eri tavoin.
A–B-erot “pähkinänkuoressa”:
muuntelukyky ja pandemiapotentiaali: A > B
ikäjakauma: B suhteellisesti yleisempi lapsilla/nuorilla
oirekuvan keskimääräinen “ankaruus”: A ≥ B, mutta yksilökohtainen vaihtelu suurta
Tarttuminen ja tartuttavuus arjessa
Influenssa tarttuu pääasiassa pisara- ja kosketusteitse sekä pienhiukkasten välityksellä, ja siksi samassa taloudessa sairastetaan usein “ketjuna”. Tarttuuko influenssa koko perheeseen? Riski on korkea etenkin ensimmäisinä päivinä, jos kotiin ei heti luoda yksinkertaisia hygieniakäytäntöjä (omien pyyhkeiden käyttö, käsihygienia, tuuletus, pintojen pyyhintä). Työpaikoilla, kouluissa ja hoivalaitoksissa varhaiset poissaolot ja hyvä yskimisetiketti ehkäisevät laajemmat ketjut.
Tartuttavuuden kannalta tärkeää:
suurin tartuntariski 1–3 vrk oireiden alusta
aikuiset tartuttavat tyypillisesti n. 5 vrk, lapset pidempään
läheinen kontakti ja jaetut pinnat → tehokas leviämisreitti
Milloin lääkäriin?
Ammattilaisen arvioon on syytä hakeutua tavallista herkemmin, jos kuulut influenssa riskiryhmään, oireet ovat poikkeuksellisen kovat tai ne palaavat ensiheikennyksen jälkeen. Varhain aloitettu viruslääke hyödyttää eniten juuri heikentyneen puolustuskyvyn potilaita.
Ota yhteys lääkäriin, jos:
-
korkea kuume, kova uupumus tai hengitysvaikeus
-
rintakipu, sekavuus, niskajäykkyys, toistuva oksentelu
-
oireet pahenevat / palaavat 5–7 vrk kohdalla
-
kotihoito ei riitä ja sairastaminen venyy
Ehkäisy arjessa
Tartuntoja ehkäistään yksinkertaisilla mutta tehokkailla toimilla: käsien pesu, käsidesi, yskimisetiketti ja sairaspäivien pitäminen kotona kuumevaiheessa. Kotona omat pyyhkeet, tuuletus ja pintojen pyyhintä vähentävät sitä, että influenssa tarttuu koko perheeseen.
Käytännön keinot:
-
saippua + vesi tai käsidesi säännöllisesti
-
kertakäyttönenäliina / hihaan yskiminen
-
kuumevaiheessa kotiin jääminen, turhat lähikontaktit pois
Rokote: vuosittain päivittyvä suoja
Influenssa rokote / influenssa rokotus päivitetään vuosittain kiertäviin A- ja B-kantoihin, ja se vähentää sekä sairastuvuutta että vakavan taudin ja jälkitautien riskiä. Rokotus kannattaa ottaa loka–marraskuussa, mutta hyötyä on myös epidemian alettua. Riskiryhmille se on erityisen tärkeä, ja monille ryhmille rokotus on maksuton. Suoja hiipuu vuoden aikana — siksi rokotus uusitaan joka kausi.
Muistettavaa rokotteesta:
-
räätälöidään vuosittain kiertäviin kantoihin
-
suojaa myös vakavilta taudeilta ja sairaalahoidolta
-
riskiryhmille ensisijainen ehkäisykeino
Korona vai influenssa?
Oireiden alkuvaihe on usein samankaltainen, joten arjessa erottaminen on vaikeaa. Siksi yhdistelmätestit (korona ja influenssa testi) tai terveydenhuollon pikatestit ovat hyödyllisiä etenkin riskiryhmissä ja työ-/hoivaympäristöissä. Testituloksen lisäksi käytännön ohjeet (poissaolo, hygienia, kotieristys) ratkaisevat, kuinka hyvin tartuntaketjut katkaistaan.
Milloin lääkäriin?
Ammattilaisen arvioon on syytä hakeutua tavallista herkemmin, jos kuulut influenssa riskiryhmään, oireet ovat poikkeuksellisen kovat tai ne palaavat ensiheikennyksen jälkeen. Varhain aloitettu viruslääke hyödyttää eniten juuri heikentyneen puolustuskyvyn potilaita.
Ota yhteys lääkäriin, jos:
korkea kuume, kova uupumus tai hengitysvaikeus
rintakipu, sekavuus, niskajäykkyys, toistuva oksentelu
oireet pahenevat / palaavat 5–7 vrk kohdalla
kotihoito ei riitä ja sairastaminen venyy
Ehkäisy arjessa
Tartuntoja ehkäistään yksinkertaisilla mutta tehokkailla toimilla: käsien pesu, käsidesi, yskimisetiketti ja sairaspäivien pitäminen kotona kuumevaiheessa. Kotona omat pyyhkeet, tuuletus ja pintojen pyyhintä vähentävät sitä, että influenssa tarttuu koko perheeseen.
Käytännön keinot:
saippua + vesi tai käsidesi säännöllisesti
kertakäyttönenäliina / hihaan yskiminen
kuumevaiheessa kotiin jääminen, turhat lähikontaktit pois
Rokote: vuosittain päivittyvä suoja
Influenssa rokote / influenssa rokotus päivitetään vuosittain kiertäviin A- ja B-kantoihin, ja se vähentää sekä sairastuvuutta että vakavan taudin ja jälkitautien riskiä. Rokotus kannattaa ottaa loka–marraskuussa, mutta hyötyä on myös epidemian alettua. Riskiryhmille se on erityisen tärkeä, ja monille ryhmille rokotus on maksuton. Suoja hiipuu vuoden aikana — siksi rokotus uusitaan joka kausi.
Muistettavaa rokotteesta:
-
räätälöidään vuosittain kiertäviin kantoihin
-
suojaa myös vakavilta taudeilta ja sairaalahoidolta
-
riskiryhmille ensisijainen ehkäisykeino
Korona vai influenssa?
Oireiden alkuvaihe on usein samankaltainen, joten arjessa erottaminen on vaikeaa. Siksi yhdistelmätestit (korona ja influenssa testi) tai terveydenhuollon pikatestit ovat hyödyllisiä etenkin riskiryhmissä ja työ-/hoivaympäristöissä. Testituloksen lisäksi käytännön ohjeet (poissaolo, hygienia, kotieristys) ratkaisevat, kuinka hyvin tartuntaketjut katkaistaan.
