Korkea kolesteroli – merkitys, oireet, syyt ja hoito
Korkea kolesteroli on yksi tavallisimmista sydän- ja verisuonitautien vaaratekijöistä. Usein kohonnut kolesteroliarvo havaitaan vasta verikokeissa, koska tila ei tavallisesti aiheuta varhaisia tuntemuksia. Siksi poikkeava arvo voi jatkua pitkään huomaamatta, vaikka samalla valtimoihin alkaisi vähitellen kertyä haitallisia muutoksia.
Moni pohtii, onko korkealla kolesterolilla selviä oireita. Tavallisesti korkean kolesterolin oireet puuttuvat, eikä ihminen tunne olossaan mitään erityistä. Juuri tämän vuoksi kolesterolin mittaaminen on tärkeää etenkin silloin, kun suvussa esiintyy varhaisia sydän- ja verisuonisairauksia tai kun mukana on muita vaaratekijöitä, kuten kohonnut verenpaine, vähäinen liikunta tai tupakointi.
Joskus herää huoli siitä, voivatko kolesterolin mahdolliset muutokset näkyä silmissä tai muualla kehossa. Useimmilla mitään näkyvää ei kuitenkaan ole, mutta pitkään jatkunut kohonnut kolesteroli voi joskus näkyä iholla tai silmien seudussa rasvakertymiin viittaavina muutoksina. Tällaiset löydökset eivät kuitenkaan ole tavallisin tapa todeta tilaa, vaan diagnoosi perustuu verikokeeseen.
Kolesteroli on rasvan kaltainen aine, jota elimistö tarvitsee solukalvoihin sekä hormonien ja D-vitamiinin muodostukseen. Koska aine ei liukene veteen, se kulkee verenkierrossa kuljetusproteiinien mukana. LDL-kolesteroli kuljettaa sitä kudoksiin, ja jos määrää on liikaa, sitä kertyy haitallisesti valtimoiden seinämiin. HDL-kolesteroli puolestaan kuljettaa sitä pois kudoksista. Siksi LDL:ää pidetään haitallisempana ja HDL:ää suojaavampana osana veren rasva-arvoja.
Korkean kolesterolin merkitys ei riipu vain yhdestä lukemasta. Kokonaisriskiä arvioitaessa huomioidaan myös LDL-kolesteroli, HDL-kolesteroli, triglyseridi, verenpaine, tupakointi, liikunnan määrä, paino ja muut sairaudet. Sama kokonaiskolesteroliarvo voi merkitä eri ihmisillä eri asiaa sen mukaan, onko muu riskiprofiili matala vai korkea. Kun riskitekijöitä kertyy useita, myös hoidon tarve ja tavoitetasot muuttuvat tiukemmiksi.
Kokonaiskolesterolin yleinen tavoite on alle 5,0 mmol/l ja LDL-kolesterolin alle 3,0 mmol/l. HDL-kolesteroli on miehillä matala, jos arvo on alle 1,0 mmol/l, ja naisilla matala, jos arvo on alle 1,2 mmol/l. Triglyseridien tavoite on alle 1,7 mmol/l. Korkean riskin tilanteissa LDL-tavoite voi olla selvästi tätä alempi, jopa alle 1,8 mmol/l tai alle 1,4 mmol/l.
Korkean kolesterolin oireet ja näkyvät muutokset
Korkea kolesteroli ei tavallisesti aiheuta kipua, päänsärkyä eikä muuta helposti tunnistettavaa oirekuvaa. Siksi pelkkä olo ei kerro, onko arvo korkea vai normaali. Joskus herää kysymys, voiko korkea kolesteroli liittyä väsymykseen, mutta lähdeaineiston perusteella kohonnut kolesteroli ei yleensä aiheuta tuntuvia oireita. Väsymys voi liittyä moniin muihin syihin, eikä sitä pidetä tyypillisenä merkkinä korkeasta kolesterolista.
Vaikka korkean kolesterolin oireet puuttuvat useimmiten, joillakin voi näkyä ulkoisia muutoksia. Kun tarkastellaan sitä, miten korkea kolesteroli voi näkyä iholla, olennaista on, että iholle saattaa ilmaantua rasvakertymiä tai muita poikkeavia muutoksia. Myös silmät voivat herättää huomiota, jos silmäluomien alueelle ilmaantuu kellertäviä rasvakertymiä. Toisinaan silmissä voidaan nähdä myös vaalea tai harmahtava rengas iiriksen reunassa. Kun korkea kolesteroli näkyy iholla tai silmien seudussa, tilanne kannattaa arvioida verikokein.
Pitkään jatkuessaan korkea kolesteroli lisää valtimonkovettumataudin riskiä. LDL-kolesterolin kertyminen valtimoiden seinämiin etenee vähitellen ja voi vuosien aikana altistaa sepelvaltimotaudille, sydäninfarktille, aivohalvaukselle ja alaraajojen valtimotaudille. Haitta ei synny yhdessä päivässä, vaan korkeiden arvojen vaikutus kertyy ajan myötä.
Kun puhutaan hyvin korkeasta kolesterolista, kyse on yleensä tilanteesta, jossa kolesteroliarvo on selvästi suurentunut ja kokonaisriski erityisen korkea. Erityisesti perinnöllistä FH-tautia epäillään, jos kolesteroliarvo on yli 8 mmol/l. Tällöin riski voi kasvaa merkittävästi, ja hoitoon on syytä puuttua varhain ja tehokkaasti.
Korkean kolesterolin syyt
Korkean kolesterolin syyt liittyvät useimmiten ravinnon rasvan laatuun, vähäiseen liikuntaan, ylipainoon ja perinnöllisiin tekijöihin. Erityisen epäedullisesti vaikuttaa kova eli tyydyttynyt rasva, kun taas pehmeät rasvat vaikuttavat suotuisammin veren kolesteroliin. Myös transrasvat suurentavat haitallisia rasva-arvoja, vaikka niiden määrä suomalaisessa ravinnossa on nykyisin pieni.
Perimällä on tärkeä merkitys. FH-tauti eli familiaalinen hyperkolesterolemia on perinnöllinen sairaus, jossa veren kolesteroli on korkea jo varhain. Lisäksi kohonnutta kolesterolia voivat lisätä esimerkiksi kilpirauhasen vajaatoiminta, maksa- ja munuaissairaudet sekä tietyt lääkkeet. Nuorella iällä todettu korkea kolesteroli ei siis aina selity elintavoilla, vaan taustalla voi olla myös perinnöllinen alttius.
Myös HDL-kolesteroliin liittyvät tekijät ovat tärkeitä. Jos hyvä HDL-kolesteroli on liian matala, valtimotaudin vaara lisääntyy. Vyötärölihavuus ja siihen liittyvä rasvamaksa voivat pienentää HDL-kolesterolia huomattavasti. Vähäinen liikunta heikentää HDL-tasoa, kun taas liikunta voi nostaa sitä. Tässä yhteydessä matala HDL on oleellinen osa kokonaisarviota, ja matala arvo voi kulkea samanaikaisesti korkean LDL:n kanssa.
Triglyseridi kuuluu samaan kokonaisuuteen. Suurentunut triglyseridi yhdessä korkean LDL-kolesterolin tai matalan HDL-kolesterolin kanssa lisää sydän- ja verisuonitautien vaaraa. Siksi rasva-arvojen arvioinnissa ei tarkastella vain yhtä lukua, vaan koko profiilia.
Mittaaminen ja riskin arviointi
Korkea kolesteroli todetaan verikokeella. Kolesteroli kannattaa mitata huolellisesti ja tarvittaessa vähintään kahdesti ennen hoitopäätöstä. Tavallisesti tutkitaan kokonaiskolesteroli, LDL-kolesteroli, HDL-kolesteroli ja triglyseridit. Tuloksia ei pidä tarkastella irrallaan, vaan yhdessä muiden riskitekijöiden kanssa.
Kokonaisriskiä suurentavat erityisesti tupakointi, vähäinen liikunta ja kohonnut verenpaine. Tämän vuoksi kaksi samanlaista kolesterolitulosta eivät aina johda samaan hoitoratkaisuun. Jos muita riskitekijöitä ei ole ja kolesteroli on vain lievästi koholla, alkuun voidaan usein painottaa elintapamuutoksia ja seurata vaikutusta. Jos taas riski on suuri tai valtimosairaus on jo todettu, lääkehoito tarvitaan tavallisesti varhain.
Korkean riskin potilailla LDL-kolesterolin tavoite on matalampi kuin muuten terveillä. Kohtalaisen riskin tilanteessa tavoite on alle 2,6 mmol/l, suuren riskin tilanteessa alle 1,8 mmol/l ja hyvin suuren riskin tilanteessa alle 1,4 mmol/l. Mitä pidempään LDL-kolesteroli pysyy korkealla, sitä enemmän valtimoihin kertyy muutoksia.
Ruokavalio ja elintavat korkean kolesterolin hoidossa
Ruokavalion kannalta tärkeintä on vähentää kovaa rasvaa ja lisätä pehmeitä rasvoja, kun kolesteroli on korkea. Käytännössä tämä tarkoittaa rasvaisten maitotuotteiden, voin, rasvaisten liharuokien, juustojen ja monien leivonnaisten vähentämistä. Tilalle suositellaan rypsiöljyä, oliiviöljyä ja muita pehmeitä rasvanlähteitä. Erityisen hyvä vaihtoehto on rypsiöljy.
Ruokavalio hyötyy myös kuidusta. Kokojyväviljatuotteet, kasvikset, marjat ja muut kuitupitoiset valinnat tukevat kolesterolin hallintaa. Lisäksi kasvisteroleita tai -stanoleita sisältävät valmisteet voivat pienentää veren kolesteroliarvoa keskimäärin noin 10 %, jos niitä käytetään ohjeen mukaan säännöllisesti.
Pelkkä rasvan vähentäminen ei riitä, jos kovan rasvan tilalle tulee runsaasti sokeria tai vaaleita viljatuotteita. Olennaista on se, mitä valitaan tilalle. Kun kovan rasvan sijaan lisätään pehmeitä rasvoja ja kuitupitoisia vaihtoehtoja, vaikutus on edullinen. Myös painonhallinta, säännöllinen liikunta, tupakoimattomuus sekä riittävä lepo ja uni kuuluvat hoidon perustaan.
Korkea kolesteroli ja alkoholi sekä maksa-arvot
Korkea kolesteroli ja alkoholi liittyvät toisiinsa ennen kaikkea kokonaisriskin kannalta. Kohtuullinen alkoholinkäyttö voi hieman suurentaa HDL-kolesterolia, mutta alkoholia ei suositella kolesterolin hoitokeinoksi, koska runsaan käytön haitat ovat hyötyjä suuremmat. Alkoholi voi lisäksi heikentää rasva-aineenvaihduntaa.
Korkea kolesteroli ja maksa-arvot herättävät usein huolta etenkin silloin, kun käytössä on statiinilääkitys tai alkoholin käyttö on runsasta. Maksa osallistuu kolesterolin tuotantoon ja aineenvaihduntaan, joten maksa-arvot voivat olla osa kokonaisarviota. Statiinit voivat joillakin nostaa maksa-arvoja lievästi ja ohimenevästi, minkä vuoksi seurantaa tehdään hoidon aikana. Vakavat maksavauriot ovat kuitenkin erittäin harvinaisia.
Alkoholi kuormittaa maksaa, ja runsas käyttö voi pahentaa rasva-aineenvaihdunnan häiriöitä. Siksi alkoholin määrään kannattaa kiinnittää huomiota erityisesti silloin, kun kolesteroli on korkea, triglyseridit ovat suurentuneet tai maksa-arvot poikkeavat normaalista.
Hoito ja lääkehoidon tarve
Korkean kolesterolin hoito alkaa yleensä elintapamuutoksista. Jos henkilöllä ei ole muita merkittäviä riskitekijöitä ja kolesteroli on lievästi koholla, ruokavalion korjaaminen ja elämäntapojen tarkistaminen voivat olla alkuvaiheessa riittävä hoito. Tällöin uusi mittaus tehdään yleensä 3–6 kuukauden kuluttua, jotta nähdään, miten hyvin muutos on tehonnut.
Jos elintapahoito ei riitä tai valtimotaudin riski on muuten korkea, käyttöön otetaan lääkehoito. Ensisijaisia lääkkeitä ovat statiinit, jotka vähentävät kolesterolin synteesiä elimistössä ja pienentävät LDL-kolesterolia annoksesta riippuen noin 20–50 %. Samalla ne voivat hieman suurentaa HDL-kolesterolia. Jos teho ei riitä, rinnalle voidaan lisätä etsetimibi, joka vähentää kolesterolin imeytymistä suolesta.
Vaikeammissa tilanteissa voidaan käyttää myös PCSK9-estäjiä, joita annetaan ihon alle 2–4 viikon välein. Ne voivat pienentää LDL-kolesterolia erittäin tehokkaasti. Lääkityksen valinta tehdään aina yksilöllisesti kokonaisriskin, tavoitetason ja aiempien sairauksien perusteella.
Statiinit ovat yleensä hyvin siedettyjä. Haittavaikutuksista tavallisimpia ovat lihasoireet. Lievien lihastuntemusten vuoksi tarpeellista lääkitystä ei yleensä pidä lopettaa omin päin, vaan tilanteesta kannattaa keskustella lääkärin kanssa. Jos ilmaantuu sietämättömiä lihaskipuja, lihasheikkoutta, lihaskramppeja tai oudon tummaa virtsaa, on syytä ottaa nopeasti yhteyttä hoitavaan lääkäriin.
Korkea kolesteroli nuorella iällä
Korkea kolesteroli nuorella aikuisella on tärkeä tunnistaa erityisesti silloin, jos suvussa esiintyy varhaista sepelvaltimotautia tai hyvin suuria kolesteroliarvoja. Nuorella aikuisella korkea kolesteroli voi liittyä elintapoihin, mutta taustalla voi olla myös perinnöllinen FH-tauti. Siksi nuorella todettu korkea arvo vaatii huolellista arviointia eikä sitä pidä vähätellä vain iän vuoksi.
Kun korkea kolesteroli todetaan jo nuorella, pitkän aikavälin hyöty varhaisesta hoidosta voi olla suuri. Mitä aikaisemmin haitallisen korkea LDL saadaan laskemaan, sitä vähemmän valtimoihin ehtii vuosien kuluessa kehittyä muutoksia. Samalla arvioidaan aina muut riskitekijät, kuten verenpaine, paino, liikunta ja suvun sairaushistoria.
Usein kysytyt kysymykset
Huom: Tämä UKK on yleistajuinen ja perustuu sivun sisältöön. Se ei korvaa ammattilaisen arviota.
