Mikä on migreeni?
Migreeni on neurologinen sairaus, joka aiheuttaa toistuvia päänsärkykohtauksia ja monia muita oireita. Se on yleinen vaiva: noin joka kymmenes aikuinen kärsii siitä jossakin elämänsä vaiheessa, ja naisilla se on kolme kertaa yleisempää kuin miehillä. Migreenin taustalla on aivorungon toiminnan häiriö, joka saa aikaan hermoston ja verisuonten muutoksia. Usein kysytään, mistä migreeni johtuu – vastaus on monitekijäinen: perinnölliset tekijät, ympäristön ärsykkeet ja elämäntavat vaikuttavat kaikki. Migreeni voi esiintyä aurallisena, aurattomana, pitkittyneenä tai jopa päänsäryttömänä muotona.
Migreenin oireet
Tyypillisin oire on sykkivä, toispuoleinen päänsärky, joka voi kestää tunneista useisiin päiviin. Usein siihen liittyy pahoinvointia, oksentelua sekä valo- ja ääniherkkyyttä. Migreenikohtauksen aikana voi esiintyä myös näköhäiriöitä, huimausta tai jopa ihon kalpeutta ja ripulia. Monet kuvaavat migreeni kipua silmän takana, ja toisilla esiintyy migreeni oireita silmissä, kuten näön sumenemista tai kirkkaiden kuvioiden ilmaantumista näkökenttään.
Aurallinen migreeni
Aurallinen migreeni tarkoittaa tilaa, jossa ennen päänsärkyä esiintyy neurologisia ennakko-oireita, eli auraa. Yleisimmät auraoireet ovat näköhäiriöitä: näkökenttään ilmestyy sahalaitainen kirkas kuvio (migreeni sahalaita) tai sumea alue, joka vaikeuttaa näkemistä. Aura voi kestää 5–60 minuuttia. Lisäksi voi esiintyä puutumista, puheen häiriöitä tai huimausta. Aurallinen migreeni voi olla pelottava kokemus, mutta useimmiten se ei ole vaarallinen, joskin se voi vaatia lääkärin arviointia.
Aurallinen migreeni ilman päänsärkyä
Kaikilla aurallisen migreenin kokijoilla ei seuraa päänsärkyä. Tätä muotoa kutsutaan auralliseksi migreeniksi ilman päänsärkyä tai päänsäryttömäksi migreeniksi. Oireena voi olla pelkkä näköhäiriö tai puutumisoire, joka häviää tunnin sisällä. Tila voi olla hämmentävä ja joskus sekoittua muihin neurologisiin sairauksiin, kuten TIA-kohtaukseen, joten lääkärin tutkimus voi olla tarpeen.
Aurallisen migreenin oireet
Aura voi näkyä monella tavalla. Potilas saattaa kokea kirkkaan vilkkuvia valoja, sahalaitakuvioita tai näkökentän puutoksia. Toisilla esiintyy migreeni huimausta, puutumisia kasvoissa tai raajoissa, puheen tuoton vaikeuksia tai epätavallisia hajuaistimuksia. Oireet menevät yleensä ohi tunnissa, mutta voivat olla hälyttäviä, erityisesti jos ne ilmaantuvat ensimmäistä kertaa.
Migreenin ennakko-oireet
Monet migreenipotilaat tunnistavat kohtauksen lähestymisen jo päivää ennen. Ennakoivia oireita ovat haukottelu, makeanhimo, väsymys, mielialan muutokset ja keskittymisvaikeudet. Joillakin stressi migreeni liittyy työkiireisiin, univajeeseen tai hormonaalisiin muutoksiin. Tällaiset ennakko-oireet auttavat ennakoimaan kohtauksen hoitoa ja ehkäisyä.
Migreenin kesto
Kohtauksen kesto vaihtelee. Lievä migreeni voi mennä ohi muutamassa tunnissa, mutta vaikea kohtaus kestää usein 12–72 tuntia. Joskus esiintyy pitkittynyt migreeni, jossa kohtaus jatkuu yli kaksi vuorokautta ja vaatii lääkärin hoitoa. Krooninen migreeni tarkoittaa tilannetta, jossa päänsärkyjä on yli 15 päivänä kuukaudessa. Useimmat kuitenkin toipuvat kohtauksesta täysin, ja oireettomia jaksoja voi kestää viikoista kuukausiin.
Milloin migreenin vuoksi on syytä hakeutua lääkäriin?
Lääkäriin kannattaa hakeutua, jos kohtaukset toistuvat vähintään viikoittain, jos oireet muuttuvat äkillisesti, tai jos esiintyy epätavallisen voimakas päänsärky yhdistettynä pahoinvointiin, näköhäiriöihin tai halvausoireisiin. Myös ensimmäinen aurallinen migreeni on syytä tutkia. Jos migreenikohtaus kestää yli kaksi vuorokautta, on hakeuduttava päivystykseen.
Jos migreenisi on pitkittynyt, lääkitys ei auta tai tarvitset sairauslomatodistuksen, saat avun nopeasti MediLuxin maksuttomasta lääkärichatista. Etälääkäri arvioi tilanteen heti, määrää tarvittaessa migreenilääkityksen ja neuvoo tehokkaasta hoidosta.
Lääke migreeniin
Kohtauslääkkeinä käytetään parasetamolia, tulehduskipulääkkeitä ja erityisesti triptaaneja (triptaani migreeni). Jos yksi valmiste ei tehoa, toista kannattaa kokeilla, sillä yksilölliset erot ovat suuria. Pahoinvointilääkitys voi helpottaa oireita. Estolääkitystä harkitaan, jos kohtauksia esiintyy yli neljä kertaa kuukaudessa. Esimerkkejä ovat propral migreeni (beetasalpaaja) ja triptyl migreeni (trisyklinen lääke). Viime vuosina myös biologisia vasta-aineita on otettu käyttöön.
Migreeni ja sairausloma
Voimakas migreenikohtaus voi estää työssäkäynnin kokonaan. Jos oireet ovat toistuvia ja haittaavat arkea, lääkäri voi kirjoittaa sairauslomatodistuksen. Tämä perustuu yksilölliseen arvioon kohtauksen vaikeudesta ja työn luonteesta.
Migreenin eri muodot
Migreeni ei ole kaikilla samanlainen. Yleisimmät muodot ovat:
-
Auraton migreeni – ilman auraoireita.
-
Aurallinen migreeni – esiintyy auran kanssa.
-
Päänsärytön migreeni – vain aura, ei kipua.
-
Retinaalinen migreeni – harvinainen, jossa esiintyy näön menetystä yhdessä silmässä.
-
Hemipleginen migreeni – voi aiheuttaa tilapäisen toispuolisen heikkouden.
-
Pitkittynyt migreeni – kohtaus kestää yli kaksi vuorokautta.
-
Krooninen migreeni – yli 15 päänsärkypäivää kuukaudessa.
Usein kysytyt kysymykset migreenistä
Mistä migreeni johtuu?
Migreenin syy on monitekijäinen: perinnöllinen alttius yhdistyy ympäristön ärsykkeisiin, kuten stressiin, valoon, uneen ja ravintoon.
Onko migreeni sairaus?
Kyllä, migreeni on neurologinen sairaus, joka voi heikentää merkittävästi elämänlaatua.
Kauanko migreeni kestää?
Yleensä kohtaus kestää 12–72 tuntia. Kuinka kauan migreeni kestää vaihtelee yksilöllisesti ja voi olla lyhyempi tai pidempi.
Onko aurallinen migreeni vaarallinen?
Useimmiten ei, mutta oireet voivat muistuttaa muita neurologisia sairauksia. Siksi ensimmäinen auraoireinen kohtaus on hyvä tutkia lääkärissä.
Miten migreeni todetaan?
Diagnoosi perustuu potilaan oirekuvaukseen. Migreeni ei näy verikokeissa tai kuvantamistutkimuksissa.
Kuinka kauan migreeni kestää?
Tyypillisesti 1–3 vuorokautta, mutta pitkittynyt migreeni voi jatkua tätä kauemmin.
Lähteet
Tämä artikkeli perustuu seuraaviin lähteisiin:
Migreeni. Lääkärikirja Duodecim – Neurologian erikoislääkäri Sari Atula, päivitetty 23.4.2024
Migreeni. Käypä hoito -suositus, Suomalainen Lääkäriseura Duodecim ja Suomen Neurologinen yhdistys ry, 2024
Sumelahti M-L. Migreeni. Lääkärin tietokannat / Lääkärin käsikirja, Duodecim 2022
