Nivelrikko ja sen vaikutukset nivelen rakenteeseen ja toimintaan
Koko nivelen rakenteisiin vaikuttava nivelrikko eli artroosi on pitkäaikainen nivelsairaus. Muutoksia tapahtuu nivelruston lisäksi luussa, nivelkapselissa ja muissa nivelen rakenteissa. Kyse ei siis ole pelkästään ruston kulumisesta, vaan sairaudesta, joka vaikuttaa nivelen rakenteeseen ja toimintaan kokonaisuutena. Kyseessä on maailman yleisin nivelsairaus, ja sitä esiintyy tavallisimmin polvissa, lonkissa, sorminivelissä ja selkärangan nivelissä.
Nivelruston tehtävänä on muodostaa luiden päiden väliin sileä pinta, joka auttaa niveltä liikkumaan mahdollisimman kitkattomasti. Sairauden edetessä ruston rakenne muuttuu, rusto voi ohentua ja rustoa voi hävitä nivelpinnoilta. Samalla rustonalaisessa luussa ja nivelkapselissa voi tapahtua muutoksia. Nivelen reunoille voi muodostua luu-ulokkeita eli osteofyyttejä. Rakenteelliset muutokset kehittyvät tavallisesti hitaasti vuosien aikana.
Sairauden vaikeusaste ja vaikutus arkeen vaihtelevat huomattavasti. Joillakin röntgenkuvassa näkyy selviä nivelrikkomuutoksia, vaikka oireita on vähän. Toisilla kipu voi olla merkittävää, vaikka kuvantamisessa todetut muutokset ovat vähäisempiä. Hoidon tarvetta ei siksi ratkaista pelkän röntgenkuvan perusteella, vaan arvioinnissa huomioidaan myös kipu, nivelen toiminta ja oireiden vaikutus päivittäiseen elämään.
Nivelrikon synty ja altistavat tekijät
Sairauden perimmäistä syytä ei tunneta. Sen kehittymiseen vaikuttavat nivelen rakenteeseen, kuormitukseen ja yksilölliseen alttiuteen liittyvät tekijät. Ikääntyminen lisää riskiä, mutta sairaus ei ole väistämätön osa vanhenemista. Myös perinnöllisellä alttiudella on merkitystä.
Tunnettuja riskiä lisääviä tekijöitä ovat muun muassa:
- ikääntyminen
- perinnöllinen alttius
- aiempi nivelvamma
- nivelen epävakaus
- nivelen rakenteellinen poikkeavuus tai virheasento
- pitkään jatkuva raskas tai toistuva nivelkuormitus
- ylipaino erityisesti painoa kantavissa alaraajojen nivelissä.
Yksittäinen vaaratekijä ei tarkoita, että sairaus väistämättä kehittyisi. Aikaisempi vamma voi esimerkiksi muuttaa nivelen rakennetta tai vakautta, ja ylipaino lisää painoa kantaviin niveliin kohdistuvaa mekaanista kuormitusta. Sairauden kehittymiseen voi vaikuttaa useampi altistava tekijä samanaikaisesti.
Nivelrikon synty ja altistavat tekijät
Tavallisin oire on nivelkipu. Alkuvaiheessa kipu tuntuu usein liikkeessä tai kuormituksen yhteydessä ja helpottaa levossa. Sairauden edetessä kipu voi muuttua pitkäkestoisemmaksi, ja vaikeammassa vaiheessa sitä voi esiintyä myös levossa tai yöaikaan. Nivel voi tuntua jäykältä erityisesti liikkeelle lähdettäessä, aamulla tai pidemmän paikallaan olon jälkeen.
Muita mahdollisia oireita ovat nivelen liikelaajuuden väheneminen, arkuus, turvotus, rahinan tai hankauksen tunne sekä nivelen toiminnan heikkeneminen. Osalla nivel voi tuntua epävakaalta. Luun reunoille muodostuvat osteofyytit voivat näkyä tai tuntua nivelen ympärillä kovina, luumaisina paksuuntumina.
Oireiden vaikutus riippuu myös siitä, mikä nivel on sairastunut ja millaisia toimintoja kyseiseltä niveleltä arjessa vaaditaan. Alaraajojen nivelmuutokset voivat hankaloittaa kävelyä ja siirtymisiä, kun taas käsien muutokset voivat vaikeuttaa tarttumista, puristamista ja tarkkuutta vaativia toimintoja.
Seuraavaan taulukkoon on koottu tavallisten sijaintien keskeisiä erityispiirteitä.
| Sijainti | Tyypillisiä oireita ja vaikutuksia | Arjessa mahdollisesti näkyviä vaikeuksia |
|---|---|---|
| Polvi | Kuormituskipu, jäykkyys, liikerajoitus ja joskus rahina tai epävakauden tunne. | Kävely, portaiden kulkeminen, kyykistyminen ja tuolilta nouseminen voivat vaikeutua. |
| Lonkka | Kipu voi tuntua nivusen ja reiden alueella, ja nivelen liikkuvuus voi vähentyä. | Kävely, istumasta nouseminen ja pukeutuminen voivat hankaloitua. |
| Sormet ja peukalo | Kipua, jäykkyyttä, luista paksuuntumista ja nivelen muodon muutoksia voi esiintyä. | Puristusotteet, esineiden käsittely ja tarkkuutta vaativat käden liikkeet voivat vaikeutua. |
| Selkärangan nivelet | Oireisiin voi liittyä kipua, jäykkyyttä ja liikkuvuuden rajoittumista. | Liikkuminen ja tietyt asennot voivat vaikeutua oireiden vuoksi. |
Polven ja lonkan oireiden erityispiirteitä
Polveen paikantuessaan sairaus voi aiheuttaa kuormitukseen liittyvää kipua, jäykkyyttä ja liikkumisen vaikeutumista. Oireet voivat tuntua esimerkiksi kävellessä, portaissa tai tuolilta noustessa. Joissakin tilanteissa polvituki tai muu liikkumista helpottava apuväline voi vähentää oireiden aiheuttamaa haittaa.
Lonkassa kipu tuntuu usein nivusen tai reiden alueella ja voi säteillä pakaraan, reiteen tai polven seudulle. Liikkuvuuden vähentyminen voi vaikeuttaa esimerkiksi kävelyä, istumasta nousemista ja pukeutumista. Pelkkä kivun sijainti ei kuitenkaan riitä diagnoosiin, vaan oireita arvioidaan yhdessä kliinisen tutkimuksen ja tarvittaessa kuvantamisen kanssa.
Sorminivelten ja peukalon muutokset
Käsien alueella nivelmuutoksia esiintyy usein sormien nivelissä. Kun nivelrikkoa on sormissa, nivelet voivat vähitellen jäykistyä ja niiden muoto voi muuttua. Nivelten reunoille voi syntyä luista paksuuntumista tai osteofyyttejä, jotka voivat tuntua tai näkyä kyhmymäisinä muutoksina ja vaikuttaa käden käyttöön.
Sormen nivelessä tuntuva patti voi nivelrikon yhteydessä olla luinen ja liittyä nivelen reunalle muodostuneeseen luumuutokseen. Kaikki sormessa tuntuvat patit eivät kuitenkaan johdu nivelrikosta, joten muutoksen syytä ei voida varmistaa pelkästään sen ulkonäön tai tunnustelun perusteella.
Kädessä peukalon nivelrikko ilmenee usein peukalon tyvinivelen alueella, jossa kipu voi vaikeuttaa puristus- ja pinsettiotteita sekä muuta käden käyttöä.
Nivelrikon tutkiminen ja diagnoosi
Diagnoosin perustana ovat oireiden kuvaus ja lääkärin tekemä kliininen tutkimus. Vastaanotolla arvioidaan kivun sijaintia ja luonnetta, nivelen liikelaajuutta, arkuutta, mahdollista turvotusta, asentoa ja toimintakykyä. Samalla selvitetään oireiden kestoa sekä tilanteita, joissa kipu pahenee tai helpottaa.
Yksittäinen testi ei yksin vahvista nivelrikkoa. Kokonaisarvio muodostuu oireista, kliinisistä löydöksistä ja tarvittaessa kuvantamisesta. Röntgenkuvassa voidaan nähdä esimerkiksi nivelraon kaventumista, rustonalaisen luun muutoksia ja nivelen reunoille muodostuneita osteofyyttejä.
Magneettikuvausta tarvitaan tavallisen nivelrikon diagnostiikassa harvoin. Verikokeilla tai nivelnestetutkimuksilla ei todeta nivelrikkoa, mutta niitä voidaan käyttää tarvittaessa muiden nivelsairauksien erotusdiagnostiikassa.
Kuvantamistulos tulkitaan yhdessä oireiden ja tutkimuslöydösten kanssa. Röntgenkuvassa näkyvien muutosten vaikeusaste ja koetun kivun voimakkuus eivät aina vastaa toisiaan. Runsaatkaan kuvantamislöydökset eivät siten välttämättä merkitse voimakkaita oireita, eikä vähäisempi löydös sulje pois merkittävää kipua.
Nivelrikon hoito
Hoidon tavoitteena on lievittää kipua, ylläpitää tai parantaa nivelen toimintaa ja tukea päivittäistä toimintakykyä. Vaurioitunutta nivelrustoa ennalleen palauttavaa tai nivelrikon parantavaa lääkehoitoa ei nykyisin ole. Hoito muodostuu tämän vuoksi useista oireisiin, liikkumiseen, lihasvoimaan ja nivelen kuormitukseen vaikuttavista keinoista.
Lääkkeettömän hoidon keskeisiä osia ovat liike- ja lihasharjoittelu sekä toimintakykyyn sopiva säännöllinen liikunta. Harjoittelulla pyritään säilyttämään nivelen liikkuvuutta ja ylläpitämään niveltä tukevien lihasten voimaa. Liikuntamuoto ja kuormitus sovitetaan oireisiin, muuhun terveydentilaan ja liikkumiskykyyn.
Kävely, pyöräily, uinti ja muu niveltä kohtuullisesti kuormittava liikunta voivat soveltua toimintakyvyn ylläpitämiseen. Harjoittelun sisältö riippuu oireilevasta nivelestä ja henkilön toimintakyvystä. Jos oireet rajoittavat liikkumista tai sopivan kuormituksen arviointi on vaikeaa, harjoittelua voidaan suunnitella terveydenhuollon ammattilaisen kanssa.
Nivelrikon ruokavalio voi tukea painonhallintaa ja muuta kokonaisvaltaista hoitoa, ja sen merkitys osana hoitoa vaihtelee yksilöllisesti.
Painonhallinnalla on merkitystä erityisesti silloin, kun ylipainoa on ja oireileva nivel kantaa kehon painoa. Painon vähentäminen voi vähentää painoa kantavaan niveleen kohdistuvaa kuormitusta ja lievittää kuormitukseen liittyviä oireita.
Lääkehoidolla pyritään ensisijaisesti kivun lievittämiseen. Käytössä voi olla parasetamolia sekä paikallisia tai suun kautta otettavia tulehduskipulääkkeitä. Tulehduskipulääkkeiden mahdolliset haitat sekä henkilön muu terveydentila ja lääkitys huomioidaan lääkettä valittaessa. Sopiva lääke ja käytön kesto arvioidaan yksilöllisen tilanteen perusteella.
Jos tavallinen kipulääkitys ei riitä, muita lääkehoidon vaihtoehtoja voidaan arvioida tapauskohtaisesti. Mietoja opioideja käytetään nivelrikossa vain poikkeustilanteissa. Tulehdusvaiheessa niveleen annettava glukokortikoidihoito voi lievittää nivelrikkokipua ja tulehdusreaktiota.
Eri hoitomuotojen tehtäviä voidaan hahmottaa seuraavasti:
| Hoidon osa | Tavoite | Tyypillinen rooli |
|---|---|---|
| Liikunta ja terapeuttinen harjoittelu | Liikkuvuuden, lihasvoiman ja toimintakyvyn ylläpito. | Keskeinen osa pitkäaikaista hoitoa. |
| Painonhallinta | Painoa kantavan nivelen kuormituksen vähentäminen. | Merkityksellinen erityisesti silloin, kun ylipainoa on. |
| Kipu- ja tulehduskipulääkkeet | Kivun lievittäminen. | Valitaan yksilöllisesti terveydentilan ja muun lääkityksen perusteella. |
| Tuet ja apuvälineet | Liikkumisen ja päivittäisten toimintojen helpottaminen. | Voivat vähentää oireiden aiheuttamaa toiminnallista haittaa. |
| Fysioterapia ja toimintaterapia | Liikkumisen, harjoittelun ja arjen toimintojen tukeminen. | Sovitetaan oireiden ja toimintakyvyn mukaan. |
| Kirurginen hoito | Kivun lievittäminen ja toimintakyvyn parantaminen. | Harkitaan vaikeassa sairaudessa yksilöllisen arvion perusteella. |
Harjoittelu ja nivelen toimintakyky
Kivun vuoksi vähentynyt liikkuminen voi heikentää niveltä ympäröivien lihasten voimaa ja vaikeuttaa nivelen käyttöä. Säännöllisen harjoittelun tarkoituksena on ylläpitää liikkuvuutta, lihasvoimaa ja yleistä toimintakykyä. Harjoitteluun voidaan yhdistää nivelen liikkuvuusharjoituksia, lihasvoimaharjoittelua ja yleiskuntoa ylläpitävää liikuntaa.
Tarvittaessa fysioterapeutin laatima jumppaohje voi auttaa jäsentämään harjoittelua silloin, kun oireiden, liikkuvuuden tai muun terveydentilan vuoksi tarvitaan yksilöllisempää ohjausta. Harjoittelun hyödyn kannalta säännöllisyys ja pitkäjänteisyys ovat keskeisiä.
Sairauden pitkäaikainen luonne ei tarkoita sitä, että nivelen käyttö pitäisi lopettaa. Sopivasti toteutettu liikunta kuuluu nivelrikon keskeisiin hoitomuotoihin. Kuormituksen määrä sovitetaan oireisiin, muihin sairauksiin ja fyysiseen toimintakykyyn.
Apuvälineet ja arjen toimintakyky
Nivelkipu tai liikkuvuuden väheneminen voi vaikeuttaa tavallisia arjen toimintoja. Alaraajojen oireet voivat vaikuttaa esimerkiksi kävelyyn, portaiden käyttöön ja siirtymisiin. Käsien oireet voivat puolestaan vaikeuttaa esineisiin tarttumista, puristusotteita ja tarkkuutta vaativia tehtäviä.
Apuvälineiden tarkoituksena on helpottaa liikkumista tai päivittäisiä toimintoja silloin, kun nivelkipu tai liikerajoitus niitä haittaa. Käyttöön voi tilanteen mukaan tulla esimerkiksi kävelykeppi, kyynärsauvat tai kävelyteline. Myös pukeutumista voidaan helpottaa siihen tarkoitetuilla apuvälineillä.
Sopivan tuen tai apuvälineen tarve riippuu oireiden sijainnista ja toimintakyvystä.
Kirurginen hoito vaikeassa nivelrikossa
Leikkaushoitoa voidaan harkita silloin, kun kipua ei saada riittävästi hallintaan muilla hoidoilla, nivelen liikkuvuus on merkittävästi rajoittunut tai sairaus heikentää olennaisesti päivittäistä toimintakykyä. Tekonivelleikkaus voi tällöin tulla kyseeseen yksilöllisen arvion perusteella. Sen tavoitteena on vähentää kipua ja parantaa toimintakykyä.
Leikkauspäätöstä ei tehdä pelkän röntgenkuvan perusteella. Arvioon kuuluvat oireiden vaikeus, toimintakyvyn rajoitukset, kliininen tutkimus ja aiempien hoitokeinojen vaikutus. Kuvantamislöydökset suhteutetaan siihen, kuinka paljon sairaus käytännössä haittaa jokapäiväistä elämää.
Nivelrikon eteneminen ja pitkäaikaisuus
Rakenteelliset muutokset kehittyvät useimmiten hitaasti vuosien aikana. Etenemisnopeutta ei voida ennustaa tarkasti yksittäisen henkilön kohdalla, eikä kaikilla todettu sairaus muutu vaikeaoireiseksi. Vaikutus toimintakykyyn voi tämän vuoksi olla hyvin erilainen eri ihmisillä.
Oireiden voimakkuus ja röntgenkuvassa näkyvien muutosten vaikeusaste eivät aina vastaa toisiaan. Runsaatkaan kuvantamislöydökset eivät välttämättä merkitse voimakkaita oireita, eikä vähäisempi löydös sulje pois merkittävää kipua.
Pitkittynyt kipu ja liikkumisen vaikeutuminen voivat vaikuttaa päivittäisiin toimintoihin, työhön, vapaa-aikaan ja yleiseen toimintakykyyn. Kun liikkuminen vähenee, myös lihasvoima voi heikentyä. Hoidossa pyritään oireiden hallinnan lisäksi säilyttämään mahdollisimman hyvä liikkuvuus ja mahdollisuus osallistua tavallisiin arjen toimintoihin.
Lääkärin arvioon hakeutuminen
Pitkittyneen tai toistuvan nivelkivun syy on hyvä selvittää silloin, kun oire alkaa merkittävästi vaikeuttaa liikkumista, päivittäisiä toimia tai työssä selviytymistä. Lääkärin arvio on aiheellinen myös silloin, jos nivelessä esiintyy leposärkyä.
Tutkimuksessa voidaan arvioida, sopivatko oireet nivelrikkoon vai onko niiden taustalla mahdollisesti jokin muu nivelsairaus. Kliininen tutkimus on tässä keskeinen, ja kuvantaminen tai muut tutkimukset valitaan tilanteen perusteella.
Usein kysytyt kysymykset
Miten nopeasti nivelrikko voi edetä lonkassa?
Etenemisnopeus vaihtelee yksilöllisesti. Rakenteelliset muutokset kehittyvät yleensä hitaasti vuosien aikana, eikä nivelrikko kaikilla etene vaikeaoireiseksi.
Mistä nivelrikko johtuu?
Yhtä yksittäistä syytä ei tunneta. Sairauden syntyyn voivat vaikuttaa muun muassa ikääntyminen, perinnöllinen alttius, aiemmat nivelvammat, nivelen rakenteelliset tekijät, pitkäaikainen voimakas kuormitus sekä ylipaino painoa kantavissa nivelissä.
Mikä on nivelrikko?
Nivelrikko eli artroosi on pitkäaikainen koko nivelen sairaus. Siinä muutoksia tapahtuu nivelrustossa, luussa ja muissa nivelen rakenteissa. Sairaus voi aiheuttaa kipua, jäykkyyttä ja liikkuvuuden rajoittumista.
Miten nivelrikko todetaan?
Diagnoosi perustuu oireisiin ja lääkärin tekemään kliiniseen tutkimukseen. Röntgenkuvausta voidaan käyttää nivelmuutosten arviointiin. Muita tutkimuksia tehdään tarvittaessa esimerkiksi muiden nivelsairauksien poissulkemiseksi.
Miten lonkan nivelrikko oireilee?
Lonkan alueella kipu tuntuu usein nivusessa tai reidessä ja voi säteillä pakaraan, reiteen tai polven seudulle. Nivelen liikkuvuus voi vähentyä, mikä voi vaikeuttaa esimerkiksi kävelyä, istumasta nousemista ja pukeutumista.
Miten polven nivelrikko oireilee?
Polven alueella kipu liittyy usein liikkumiseen ja kuormitukseen. Lisäksi voi esiintyä jäykkyyttä, liikerajoitusta, turvotusta, rahinaa tai epävakauden tunnetta, ja oireet voivat vaikeuttaa kävelyä tai portaiden käyttöä.
Miten nivelrikko näkyy röntgenissä?
Röntgenkuvassa nivelrikkoon voivat viitata nivelraon kaventuminen, rustonalaisen luun muutokset ja nivelen reunoille muodostuneet luu-ulokkeet eli osteofyytit. Röntgenlöydösten vaikeusaste ei aina vastaa oireiden voimakkuutta.
Miten nivelrikko oireilee?
Tavallisia oireita ovat liikkeeseen liittyvä nivelkipu, jäykkyys levon jälkeen ja nivelen liikkuvuuden väheneminen. Oireiden voimakkuus vaihtelee, ja pidemmälle edenneessä sairaudessa kipua voi esiintyä myös levossa tai yöaikaan.
Käytetyt lähteet
- Käypä hoito: Nivelrikko polvissa ja lonkissa (artroosi)
- Mayo Clinic: Osteoarthritis - Symptoms & causes
- Arthritis Foundation: Osteoarthritis: Symptoms, Diagnosis, and Treatment
- NIAMS: Osteoarthritis Symptoms, Causes & Risk Factors
- World Health Organization: Osteoarthritis
- MedlinePlus: Osteoarthritis | OA
- Harvard Health: Osteoarthritis
- Cleveland Clinic: Osteoarthritis: What It Is, Symptoms & Treatment
