Mitä on nokkosihottuma?
Nokkosihottuma, jota kutsutaan kansankielessä usein nimellä nokkosrokko ja lääketieteessä nimellä urtikaria, on yleinen ihosairaus, jossa iholle nousee nopeasti kutiavia, punaisia paukamia. Ne voivat muistuttaa hyttysenpistoja ja siirtyä paikasta toiseen muutamassa tunnissa. Oireet ilmaantuvat äkillisesti ja voivat kestää muutamista tunneista useisiin päiviin. Useimmilla potilailla nokkosihottuma rauhoittuu itsestään, mutta toisilla se voi jatkua viikkoja tai jopa kuukausia, jolloin puhutaan kroonisesta urtikariasta. Kyse ei ole tarttuvasta sairaudesta, vaan elimistön omasta immuunireaktiosta, joka voi liittyä esimerkiksi allergiaan, infektioon, hormonaalisiin muutoksiin tai ympäristötekijöihin.
Nokkosihottuma
Suomen kielessä käytetään virallisena nimityksenä sanaa nokkosihottuma. Tämä on diagnoosissa yleisimmin käytetty termi, ja se löytyy potilaskertomuksista, hoitosuosituksista ja lääkärin resepteistä. Nokkosihottuma kuvaa oirekokonaisuutta, jossa elimistö vapauttaa histamiinia ja muita välittäjäaineita, mikä aiheuttaa paukamien ja kutinan. Sana on vakiintunut käyttöön terveydenhuollossa, ja se erottaa tämän sairauden muista ihottumista, kuten atooppisesta ekseemasta tai syyhystä.
Urtikaria
Urtikaria on latinalaisperäinen lääketieteellinen nimitys, jota käytetään kansainvälisesti. Lääketieteellisessä kirjallisuudessa ja tutkimuksissa esiintyy lähes poikkeuksetta termi urtikaria, sillä se kattaa kaikenlaiset nokkosihottuman muodot. Suomessa urtikaria ja nokkosihottuma ovat käytännössä synonyymejä, mutta urtikaria-termi tuo tekstiin kansainvälistä selkeyttä. Esimerkiksi diagnoosiluokituksessa puhutaan akuutista tai kroonisesta urtikariasta riippuen siitä, kestävätkö oireet alle vai yli kuusi viikkoa.
Nokkosrokko
Nokkosrokko on arkikielinen nimitys, jota käytetään erityisesti vanhempien ja potilaiden keskuudessa. Se viittaa samaan sairauteen kuin nokkosihottuma, mutta sävy on epävirallisempi. Lääkäri käyttää harvemmin sanaa nokkosrokko, mutta esimerkiksi potilasohjeissa tai keskusteluissa termi on edelleen yleinen. On tärkeää huomata, että vaikka sana päättyy muotoon ”rokko”, kyse ei ole tarttuvasta lastentaudista, kuten vesirokosta tai muista rokkotaudeista.
Nokkosihottuman oireet
Nokkosihottuman eli urtikarian oireisiin kuuluvat kutiavat, punaiset paukamat, jotka voivat olla erikokoisia ja muodoltaan vaihtelevia. Oireisiin liittyy usein turvotusta, ja joillakin potilailla esiintyy myös polttavaa tunnetta iholla. Nokkosrokon oireet voivat ilmetä missä tahansa kehon osassa, mutta usein ne painottuvat vartalolle, raajoihin ja kasvoihin. Erityisesti nokkosihottuma kasvoissa koetaan häiritseväksi, sillä se vaikuttaa ulkonäköön ja voi aiheuttaa turvotusta huulissa tai silmien ympärillä. Tyypillistä on, että paukamat siirtyvät paikasta toiseen ja häviävät ilman jälkiä.
Nokkosihottuma ja stressi
Stressi on merkittävä tekijä monien sairauksien taustalla, eikä nokkosihottuma ole poikkeus. Psyykkinen kuormitus voi lisätä histamiinin vapautumista elimistössä ja pahentaa urtikarian oireita. Monet potilaat kertovat, että nokkosrokko ilmaantuu kiireisinä ajanjaksoina tai pitkittyneen unettomuuden jälkeen. Stressin ja nokkosihottuman yhteys ei tarkoita, että kyse olisi vain psyykkisestä sairaudesta, vaan stressi toimii yhtenä laukaisevana tekijänä monien muiden joukossa. Oireiden hallinnassa auttavat stressinhallintakeinot, kuten rentoutuminen, liikunta ja riittävä lepo.
Kilpirauhanen ja nokkosihottuma
Tutkimukset ovat osoittaneet, että kilpirauhasen autoimmuunisairaudet voivat liittyä krooniseen nokkosihottumaan. Erityisesti Hashimoton tyreoidiitti on yhdistetty urtikarian pitkittymiseen. Lääkärin vastaanotolla voidaan epäillä yhteyttä, jos nokkosihottuma kestää yli kuusi viikkoa ja oireet eivät reagoi tavanomaiseen antihistamiinihoitoon. Tällöin verikokeilla voidaan selvittää kilpirauhasen toimintaa. On tärkeää ymmärtää, että vaikka kilpirauhasen sairaudet eivät ole yleisin syy, ne voivat toimia merkittävänä taustatekijänä.
Home ja nokkosihottuma
Homealtistus voi ärsyttää elimistöä ja aiheuttaa nokkosihottumaa muistuttavia oireita. Sisäilmaongelmat, kuten kosteusvauriot, voivat lisätä alttiutta urtikarialle erityisesti henkilöillä, joilla on allerginen taipumus. Jos oireet ilmaantuvat aina tietyssä rakennuksessa oleskelun jälkeen, voi kyse olla homeen ja nokkosrokon välisestä yhteydestä. Ongelman ratkaisu vaatii usein sekä altistuksen vähentämistä että oireenmukaista hoitoa.
Nokkosihottuman hoito
Nokkosihottuman hoito perustuu oireiden lievittämiseen ja laukaisevien tekijöiden välttämiseen. Lievä nokkosihottuma voidaan hoitaa kotikonstein viileillä kääreillä ja antihistamiinitableteilla, joita saa ilman reseptiä. Jos nokkosihottuma kasvoissa aiheuttaa turvotusta huulissa, silmien ympärillä tai kurkussa, on hakeuduttava välittömästi lääkäriin. Pitkittyneissä tai vaikeissa tapauksissa lääkäri voi määrätä kortisonitabletteja tai biologisia lääkkeitä. Hoito valitaan aina oireiden vaikeusasteen perusteella.
Mistä nokkosihottuma johtuu?
Syitä nokkosihottumaan on monia, ja usein niitä ei voida täysin selvittää. Tavallisia laukaisevia tekijöitä ovat:
-
allerginen reaktio iholla ruoka-aineiden, lääkkeiden tai hyönteisen piston jälkeen
-
infektiot, kuten nokkosihottuma flunssan yhteydessä
-
hormonaaliset muutokset, esimerkiksi nokkosihottuma raskauden aikana
-
fyysiset ärsykkeet, kuten kylmä, kuumuus tai hikoilu
-
stressi ja voimakas tunnekuormitus
Tarttuuko nokkosihottuma?
Nokkosihottuma ei ole tarttuva sairaus. Jos sen taustalla on virusinfektio, kuten flunssa, itse infektio voi tarttua, mutta ihottuma ei leviä ihmisestä toiseen. Tämä erottaa nokkosihottuman monista muista rokkotaudeista.
Krooninen nokkosihottuma
Kun nokkosihottuma kestää yli kuusi viikkoa, sitä kutsutaan krooniseksi. Krooninen urtikaria vaatii lääkärin tutkimuksia ja usein pitkäaikaista hoitoa. Syynä voivat olla esimerkiksi autoimmuunisairaudet, kilpirauhasen toimintahäiriöt tai tuntemattomat immunologiset mekanismit.
Nokkosihottuma ja muut sairaudet
Joskus nokkosihottuma sekoitetaan muihin sairauksiin. Syyhy ja nokkosihottuma voivat molemmat aiheuttaa kutinaa, mutta syyhy on loisen aiheuttama tarttuva tauti. Myös lasten rokkotaudit voivat aiheuttaa ihottumaa, joka muistuttaa nokkosrokkoa, mutta taustalla oleva mekanismi on erilainen.
Milloin hakeutua lääkäriin nokkosihottuman vuoksi?
Useimmiten nokkosihottuma (urtikaria, nokkosrokko) rauhoittuu itsestään, mutta aina näin ei käy. Lääkäriin kannattaa hakeutua, jos:
-
kutina ja paukamat jatkuvat yli muutaman päivän eivätkä helpotu antihistamiineilla,
-
turvotus ilmenee huulissa, kasvoissa tai silmien ympärillä,
-
oireet palaavat toistuvasti lyhyellä aikavälillä,
-
nokkosihottuma kestää yli kuusi viikkoa ja muuttuu krooniseksi,
-
raskauden aikana ilmenee uusia tai voimistuvia oireita.
Näissä tilanteissa voit saada nopean avun MediLuxin maksuttomassa lääkärichatissa. Lääkäri arvioi tilanteen heti, antaa yksilölliset ohjeet, määrää tarvittaessa reseptilääkkeen ja kirjoittaa sairauslomatodistuksen.
Sairausloma nokkosihottuman takia
Vaikka nokkosihottuma on useimmiten vaaraton, sen oireet voivat häiritä työkykyä. Kutina, levoton uni tai kasvojen turvotus voivat tehdä arjesta hankalaa. Jos oireet ovat hankalat, voi olla tarpeen jäädä lyhyelle sairauslomalle, jotta iho rauhoittuu ja lääkitys tehoaa.
MediLuxin lääkärichat tarjoaa mahdollisuuden saada sairauslomatodistus helposti ja nopeasti. Etälääkäri arvioi oireesi, antaa tarvittavat hoito-ohjeet ja määrää sopivan reseptin. Näin vältät turhat jonot ja saat avun suoraan verkossa.
