Pahoinvointi ja oksennustauti
Pahoinvointi ja oksennustauti ovat yleisiä vaivoja, joita jokainen kohtaa elämänsä aikana. Ne voivat alkaa äkillisesti, liittyä vatsatautiin, ruokamyrkytykseen, migreeniin tai moniin muihin sairauksiin. Oireet vaihtelevat lievästä ohimenevästä huimauksesta ja vatsan epämukavuudesta aina rajuihin oksennuskohtauksiin, nestehukkaan ja kuumeeseen. Tässä artikkelissa tarkastelemme pahoinvoinnin yleisimpiä syitä, oksennustaudin piirteitä ja sitä, milloin on syytä hakeutua hoitoon.
Pahoinvointi – mistä on kyse?
Pahoinvointi on epämiellyttävä tunne vatsassa, joka voi johtaa oksentamiseen, mutta ei aina. Se voi olla ohimenevä oire esimerkiksi stressin, matkapahoinvoinnin tai migreenin yhteydessä, tai jatkuvampi ongelma, joka liittyy suolistosairauksiin, hermoston häiriöihin tai lääkitykseen. Pahoinvointi ilman oksentelua on tavallinen ilmiö esimerkiksi refluksitaudissa, raskaudessa ja psykogeenisissä tiloissa.
Äkillinen huimaus ja pahoinvointi
Yhdistelmä äkillinen huimaus ja pahoinvointi voi viitata moniin eri tiloihin. Tavallisia syitä ovat tasapainoelimen häiriöt, kuten hyvänlaatuinen asentohuimaus, Ménièren tauti tai vestibulaarineuriitti. Tällöin oireisiin liittyy usein myös voimakas huimaus ja pahoinvointi liikkeen yhteydessä. Joskus taustalla voi olla vakavampi syy, kuten aivoverenkiertohäiriö.
Jatkuva ja jokapäiväinen pahoinvointi
Jatkuva pahoinvointi tai jopa jokapäiväinen pahoinvointi on oire, joka vaatii tutkimuksia. Pitkittynyt pahoinvointi voi liittyä refluksiin, ärtyvän suolen oireyhtymään, sappivaivoihin tai tulehduksellisiin suolistosairauksiin. Jos pahoinvointiin liittyy laihtumista tai ruokahaluttomuutta, kyse voi olla vakavammasta sairaudesta. Esimerkiksi jatkuva pahoinvointi ja ruokahaluttomuus voi viitata syöpään, aineenvaihduntasairauksiin tai psyykkisiin tekijöihin.
Vatsakipu ja pahoinvointi ruokailun jälkeen
Monet kärsivät vatsakivusta ja pahoinvoinnista ruokailun jälkeen. Tämä voi johtua refluksitaudista, laktoosi-intoleranssista, sappikivistä tai muista ruoansulatuskanavan sairauksista. Refluksiin liittyvä pahoinvointi aamuisin on myös tavallista, sillä makuuasento voi pahentaa mahansisällön nousua ruokatorveen.
Päänsärky ja pahoinvointi
Päänsärky ja pahoinvointi kulkevat usein käsi kädessä. Migreenissä esiintyy tyypillisesti voimakas sykkivä päänsärky, jota seuraa pahoinvointi ja oksentelu. Vakava tilanne on äkillinen kova päänsärky ja pahoinvointi, joka voi viitata aivoverenvuotoon tai aivokalvontulehdukseen. Myös niskakipu, huimaus ja pahoinvointi voivat olla merkki hermoston sairauksista tai jännitystiloista.
Psykogeeninen ja yöllinen pahoinvointi
Psykogeeninen pahoinvointi liittyy mielenterveyden häiriöihin, stressiin tai syömishäiriöihin. Bulimiassa oksentelu on tahallista, mutta muissakin psyykkisissä tilanteissa pahoinvointi voi olla voimakasta ilman elimellistä syytä. Yöllinen pahoinvointi on puolestaan tavallinen refluksitaudissa, raskaudessa ja myös joissakin neurologisissa sairauksissa.
Oksennustauti – mitä se tarkoittaa?
Oksennustauti, arkikielessä myös vatsatauti tai mahatauti, on sairaus, joka aiheuttaa oksentelua, ripulia ja vatsakipuja. Tavallisin syy on virus, kuten norovirus tai rotavirus, mutta oksennustaudin voi aiheuttaa myös bakteeri tai pilaantunut ruoka.
Oksennustaudin itämisaika ja oireet
Oksennustaudin itämisaika riippuu aiheuttajasta:
-
noroviruksessa 12–48 tuntia,
-
muissa virustaudeissa yleensä 1–3 vuorokautta,
-
bakteeriperäisissä taudeissa 2–5 vuorokautta.
Oksennustaudin oireet alkavat usein äkillisesti. Tyypillisiä ovat pahoinvointi, oksentelu, ripuli, vatsakipu ja joskus oksennustaudin kuume. Moni ihmettelee, miksi oksennustauti iskee yöllä – syynä voi olla se, että elimistö reagoi hitaasti tartuntaan ja oireet puhkeavat levon aikana.
Oksennustaudin kesto ja tarttuminen
Oksennustaudin kesto on useimmiten 1–3 päivää, mutta bakteeriperäiset infektiot voivat jatkua pidempään. Kysymykset kuten kauanko oksennustauti kestää tai kuinka kauan oksennustauti kestää riippuvat aina taudin aiheuttajasta.
Oksennustaudin tarttuminen tapahtuu helposti, erityisesti noroviruksen kohdalla. Moni kysyy, tarttuuko lapsen oksennustauti aikuiseen – vastaus on kyllä, sillä virus leviää herkästi käsien ja pintojen välityksellä. Siksi hyvä hygienia on tärkeää. Miten oksennustauti tarttuu? Useimmiten käsien, ovenkahvojen, ruoan tai veden kautta.
Kuinka kauan oksennustauti tarttuu?
Kuinka kauan oksennustauti tarttuu riippuu oireiden kestosta. Yleensä tartuttavuus jatkuu niin kauan kuin oksentelua tai ripulia on, ja voi jatkua vielä pari päivää oireiden päätyttyä. Siksi kysymykset kuten kauan oksennustauti tarttuu tai kuinka nopeasti oksennustauti tarttuu ovat tärkeitä, etenkin lasten kanssa.
Oksennustaudin hoito ja lääkkeet
Oksennustaudin hoito perustuu nestehukan ehkäisyyn. Runsaasti oksentelevan kannattaa juoda pieniä määriä kerrallaan. Apteekista saa erityisiä nesteytysjuomia, kuten OsmoSal-oksennustauti -juoma, joka korvaa menetettyjä suoloja ja nesteitä. Syömistä voi kokeilla, kun vatsan tila rauhoittuu, esimerkiksi puuroa tai perunasosetta.
Lääkkeitä oksennustautiin ei yleensä tarvita, mutta oksennustaudin lääke voi tulla kyseeseen, jos oireet ovat rajut. Raskaana olevien kohdalla (oksennustauti raskaana) on erityisen tärkeää huolehtia riittävästä nesteytyksestä ja hakeutua hoitoon ajoissa.
Milloin hakeutua lääkäriin?
Pahoinvointi ja oksennustauti ovat useimmiten ohimeneviä, mutta hoitoon on hakeuduttava heti, jos:
-
oksennuksessa on verta,
-
oireisiin liittyy voimakas rintakipu tai äkillinen kova päänsärky ja pahoinvointi,
-
oireet eivät helpota parissa päivässä,
-
kyseessä on vanhuksen pahoinvointi ja oksentelu,
-
lapsi kuivuu nopeasti tai ei saa nesteitä pysymään sisällään.
Nopea apu löytyy MediLuxin maksuttomasta lääkärichatista. Etälääkäri arvioi tilanteen heti, antaa ohjeet, määrää tarvittaessa lääkkeet ja kirjoittaa sairauslomatodistuksen. Näin vältät turhat jonot ja saat hoidon kätevästi verkossa.
