Silmätulehdus – kokonaisuus, joka voi näyttää samalta mutta tarkoittaa eri asioita
Silmätulehdus on yleisnimitys silmän tulehdustiloille, joita voi esiintyä sidekalvossa, sarveiskalvossa, värikalvossa, kovakalvon pintaosassa tai harvinaisemmin silmän sisäosissa. Arjessa vaiva näkyy usein punoituksena, rähmimisenä tai vetistämisenä, mutta oirekuva vaihtelee sen mukaan, missä kohtaa tulehdus sijaitsee ja mikä sen käynnistää.
Silmätulehduksen hoito suunnitellaan aina oireiden voimakkuuden, taustasyyn (virus, bakteeri, allerginen reaktio; harvoin sieni) ja tulehduksen sijaintipaikan perusteella. Usein lievä oireilu rauhoittuu kotihoidolla ja seurannalla, mutta tietyissä tilanteissa tutkimus ja lääkärin määräämä hoito ovat tarpeen.
Silmätulehduksen oireet voivat alkaa äkillisesti tai kehittyä vähitellen. Tavallisimpia ovat silmän punoitus, roskan tunne, kirvely, kutina, rähmäisyys tai vetinen vuoto, silmäluomen turvotus, kipu, valonarkuus sekä joskus näkökyvyn aleneminen. Jos tilanne tuntuu pahalta, muuttuu nopeasti tai oireisiin liittyy näön heikkenemistä, se pitää arvioida viiveettä.
Silmätulehdus eri muodoissa: missä tulehdus on ja miksi se merkitsee
Silmätulehdus ei ole yksi ainoa sairaus, vaan joukko eri tulehduksia. Yleisin on sidekalvotulehdus, jossa silmän pintaa peittävä sidekalvo tulehtuu. Silmätulehdus voi kuitenkin olla myös sarveiskalvossa (keratiitti), värikalvossa (iriitti), kovakalvon pintaosassa (episkleriitti) tai kovakalvossa (skleriitti). Harvinaisemmassa, mutta kiireellisessä tilanteessa silmätulehdus voi olla silmänsisäinen (endoftalmiitti), jolloin kyse on näköä uhkaavasta tilasta.
Silmätulehdus voi liittyä myös yleisinfektion yhteyteen. Flunssa ja vastustuskyvyn heikkeneminen altistavat erityisesti sidekalvotulehdukselle. Lisäksi kuivasilmäisyys ja allergiataipumus voivat lisätä silmätulehduksen riskiä ja selittää sen, miksi vaiva voi olla toistuva.
Silmätulehdus oireet käytännössä: mitä eritteestä ja tuntemuksista voi päätellä
Silmätulehdus voi antaa vihjeitä syystä jo oireiden perusteella:
- Jos silmätulehdus aiheuttaa kellertävää, rähmäistä eritettä ja ripset liimautuvat aamuisin, taustalla voi olla bakteeriperäinen sidekalvotulehdus.
- Jos silmätulehdus alkaa äkillisesti ja vuoto on kirkasta ja vetistä, se sopii virustulehdukseen; usein molemmat silmät oireilevat, ja toisessa silmässä oireilu voi alkaa muutaman päivän viiveellä.
- Jos silmätulehdus liittyy voimakkaaseen kutinaan ja vetistämiseen ja oireet ovat usein molemmissa silmissä, taustalla voi olla allerginen sidekalvotulehdus; lisäksi sidekalvon alle voi kertyä nestettä (kemoosi).
Silmätulehdus voi joskus tuntua lähinnä ärsytyksenä ja roskan tunteena, mutta tilanteen vakavuus ei aina näy ulospäin. Siksi kipu, selvä valonarkuus tai näön heikkeneminen ovat oireita, joita ei pidä ohittaa.
Adenovirus silmätulehdus oireet
Adenovirus on yleisin sidekalvon virustulehduksen aiheuttaja. Tällöin adenovirus silmätulehdus voi alkaa äkillisesti, ja silmästä voi vuotaa kirkasta, vetistä eritettä. Tyypillistä on, että silmätulehdus on usein molemmissa silmissä, mutta toisessa silmässä oireilu voi alkaa muutaman päivän viiveellä. Tämä viive koetaan arjessa joskus itämisaikana, vaikka käytännössä kyse on oireiden siirtymisestä silmästä toiseen. Silmätulehduksen itämisaika vaihtelee aiheuttajan mukaan.
Adenovirus silmätulehdus oireet sopivat siis erityisesti tilanteeseen, jossa silmätulehdus on vetistävä, äkillinen ja herkästi leviävä. Tällaisissa tapauksissa tarttuvuus voi olla merkittävä, ja huolellinen hygienia on keskeistä.
Allerginen silmätulehdus ja allerginen sidekalvotulehdus
Allerginen sidekalvotulehdus on silmätulehdus, jossa taustalla on allergia. Usein oireet ovat molemmissa silmissä. Silmätulehdus voi tällöin tuntua ennen kaikkea kutinana ja vetistämisenä, ja sidekalvo voi punoittaa. Kemoosi eli nesteen kertyminen sidekalvon alle voi liittyä oirekuvaan. Lisäksi voi esiintyä lievää rähmimistä ja valonarkuutta.
Allerginen silmätulehdus voi olla aaltoileva ja joskus pitkään jatkuva, jolloin se koetaan helposti pitkittynyt-tyyppisenä vaivana. Jos oireet ovat häiritseviä tai toistuvia, tilannetta arvioidaan hoitolinjan täsmentämiseksi.
Silmätulehdus tarttuminen ja tarttuvuus: mitä arjessa kannattaa tehdä
Silmätulehdus tarttuminen riippuu syystä. Allerginen sidekalvotulehdus ei tartu. Sen sijaan bakteerin tai viruksen aiheuttama silmätulehdus voi tarttua helposti pisaratartuntana tai käsien kautta, kun silmää kosketellaan ja mikrobeja siirtyy pinnoille. Tämä koskee erityisesti tilanteita, joissa kyseessä on herkästi leviävä virus, kuten adenovirus.
Silmätulehdus tarttuminen ehkäistään käytännössä näin:
- huolellinen käsihygienia
- tulehtuneen silmän koskettelun välttäminen
- oman pyyhkeen käyttö ja pyyhkeen vaihtaminen puhtaaseen usein
- piilolinssien välttäminen, kunnes silmätulehdus on täysin parantunut
Näillä toimilla vähennetään sekä tarttuvuus että arjen haitta.
Silmätulehdus hoito – miten linja valitaan ja milloin tarvitaan reseptilääkitys
Silmätulehduksen hoito suunnitellaan aina sen perusteella, mikä tulehduksen taustalla on ja kuinka voimakkaita oireet ovat. Useimmiten kyse on sidekalvotulehduksesta, joka on silmätulehduksista tavallisin ja monessa tapauksessa rauhoittuu ilman erityistä lääkitystä. Jos silmätulehdus ei kuitenkaan selvästi lievity, oireilu jatkuu odotettua pidempään tai aloitettu hoito ei tuo helpotusta, tilanne on syytä arvioida vastaanotolla ja tarvittaessa ohjata silmälääkärin jatkotutkimuksiin.
Virusperäinen sidekalvotulehdus helpottaa tyypillisesti samaan aikaan kuin muu ylähengitystieinfektio eli flunssa väistyy. Bakteeritaustainen sidekalvotulehdus voi sekin parantua itsestään, mutta joissakin tilanteissa antibioottitipat voivat lyhentää oireiden kestoa ja nopeuttaa paranemista.
Jos tulehduksen aiheuttajana on herpes-ryhmän virus, hoito voi edellyttää suun kautta otettavaa lääkitystä sekä paikallista silmään annosteltavaa valmistetta. Hoitopäätös tehdään aina kliinisen kokonaisarvion perusteella.
Allergisessa sidekalvotulehduksessa hoitovaihtoehtoina voivat olla silmälääkärin määräämät paikalliset kortikosteroidit, syöttösolun vakauttajat sekä antihistamiinivalmisteet silmätippoina tai suun kautta. Hoitolinjan valintaan vaikuttavat oireiden voimakkuus ja se, kuinka häiritseviä ne arjessa ovat.
Tietyissä silmän tulehduksissa hoito on silmälääkärijohtoista. Esimerkiksi iriitissä hoitona käytetään kortikosteroiditippoja, jotka määrää silmälääkäri. Episkleriitti paranee usein itsestään, mutta kesto vaihtelee: joillakin se rauhoittuu muutamassa päivässä, toisilla se voi jatkua pidempään. Jos oireet pitkittyvät, tarvitaan arvio.
Reseptivapaa tuki, tipat ja kotihoito silmätulehduksessa
Silmätulehdus voi olla lievä ja helpottaa kotihoidolla, kunhan vointi on muuten hyvä eikä näkö muutu. Apteekista löytyy myös reseptivapaata apua oireiden rauhoittamiseen: tavallisimmin kyse on kosteuttavista silmätipoista (keinokyyneleistä) sekä tuotteista, joilla vähennetään ärsytystä ja kuivuutta.
Kun puhutaan ilmaisusta “reseptivapaa silmätulehdus lääke”, kyse ei yleensä ole varsinaisesta tulehduksen syyn poistavasta lääkityksestä, vaan oireita helpottavista valmisteista. Ne voivat sopia tilanteisiin, joissa silmä tuntuu kuivalta, kirvelee tai on selvästi ärtynyt.
Jos silmätulehdus on allerginen, oireisiin voidaan käyttää allergialääkkeitä suun kautta sekä reseptivapaita natriumkromoglikaattia sisältäviä silmätippoja. Myös paikalliset antihistamiinitipat voivat lievittää kutinaa ja vetistämistä monella nopeasti, mutta jos niitä käyttää pitkään, ne voivat altistaa kuivasilmäisyydelle. Siksi pitkäkestoisessa tai toistuvassa oireilussa hoitolinjasta kannattaa keskustella ammattilaisen kanssa.
Itsehoito ja kotihoito silmätulehduksessa
- Puhdista rähmivä silmä puhtaalla harsotaitoksella ja lämpimällä vedellä 2–3 kertaa vuorokaudessa.
- Käytä tarvittaessa säilöntäaineettomia kosteuttavia tippoja (keinokyyneleet) kuivuuden tunteeseen.
- Vältä piilolinssejä, kunnes silmätulehdus on täysin parantunut.
- Huolehdi käsihygieniasta ja vältä silmän koskettelua (tarttuvuus voi olla merkittävä etenkin virusperäisessä tulehduksessa).
- Luomitulehduksessa lämpöhaude voi vähentää turvotusta lääkärin ohjeen mukaan.
Milloin silmätulehdus pitää tutkia – tilanteet, joita ei kannata jäädä seuraamaan
Moni silmätulehdus rauhoittuu itsestään, etenkin flunssan yhteydessä ilmenevä lievä sidekalvotulehdus. Silti on oireita, joiden kanssa ei kannata odotella.
Hakeudu arvioon lähivuorokausien aikana, jos silmätulehdus aiheuttaa kipua silmän alueelle tai jos näkö tuntuu heikentyneen. Jos oireet viittaavat sarveiskalvotulehdukseen (esim. selvä valonarkuus ja kirkas, vetinen vuoto), tutkimus on hyvä järjestää vuorokauden sisällä.
On myös tilanteita, joissa kyse voi olla vakavammasta tulehduksesta. Silmänsisäinen tulehdus (endoftalmiitti) on näköä uhkaava tila, joka edellyttää välitöntä silmälääkärin hoitoa. Tällaisessa tilanteessa silmä punoittaa usein voimakkaasti, erite voi olla runsasta ja näkö voi heiketä selvästi. Riskitekijöinä korostuvat silmää vaurioittanut vamma tai silmäleikkauksen jälkitila.
Silmäluomiin ja ympäröiviin kudoksiin painottuvassa tulehduksessa voidaan nähdä voimakasta turvotusta, arkuutta ja punoitusta. Preseptaaliselluliitissa hoitoa suunnitellaan usein suun kautta otettavalla antibiootilla. Orbitaselluliitissa tulehdus ulottuu syvemmälle, ja silmän liikuttaminen voi olla rajoittunutta ja kivuliasta – tällöin arvio tehdään herkästi päivystyksellisesti.
Kuinka nopeasti hoitoon silmätulehduksessa
Valitse kohdat, jotka kuvaavat tilannetta. Tämä ei korvaa tutkimusta.
Tutkimukset ja näytteet, kun silmätulehdus pitkittyy
Jos silmätulehdus ei ala parantua odotetusti, oireet pitkittyvät tai tarvitaan tarkempi varmistus tulehduksen syystä, silmästä voidaan ottaa mikrobinäyte. Näyte voidaan kerätä esimerkiksi sidekalvolta tai sarveiskalvolta vanupuikolla.
Jos oirekuva sopii pitkäkestoiseen allergiseen silmätulehdukseen ja tarvitaan lisätarkennusta, voidaan ottaa myös harjasytologinen näyte. Lisäksi silmälääkäri voi tutkia silmän silmämikroskoopilla, jolloin tulehduksen sijainti pystytään paikantamaan tarkasti ja hoito kohdentamaan oikein.
Silmätulehdus sairasloma ja toimintakyky
Silmätulehdus voi haitata työkykyä, jos oireet ovat voimakkaita: runsas rähmiminen, kipu ja valonarkuus tekevät keskittymisestä ja näkemisestä vaikeaa. Lääkäri voi tarvittaessa kirjoittaa silmätulehdus-tilanteessa sairasloma-arvion. Käytännössä ratkaisevaa on oireiden voimakkuus ja se, kuinka paljon silmätulehdus haittaa arjen toimintaa. Joissakin tulehduksissa paraneminen on nopeaa, mutta esimerkiksi värikalvotulehdus voi kestää pidempään.
Kuinka nopeasti silmätulehdus paranee ja milloin seuranta muuttuu tärkeäksi
Moni silmätulehdus paranee itsestään, erityisesti flunssaan liittyvä sidekalvotulehdus. Usein silmätulehdus rauhoittuu samalla, kun muut ylähengitystieoireet helpottavat. Silti silmätulehdus voi ajoittain tuntua sitkeältä, ja silloin olennaista on seurata kehitystä: väheneekö rähmä, helpottaako punoitus, rauhoittuuko kipu ja palaako näkeminen normaaliksi.
Jos silmätulehdus ei selvästi etene kohti parempaa, jos se on pitkittynyt tai jos kyseessä on toistuva silmätulehdus, taustasyy kannattaa selvittää. Jos oireisiin liittyy kuume osana yleisinfektiota, se voi kulkea rinnalla, mutta silmätulehdus arvioidaan aina oman oirekuvansa perusteella.
Usein kysytyt kysymykset
+
Tarttuuko silmätulehdus?
+
Kuinka kauan silmätulehdus tarttuu?
+
Miten silmätulehdus tarttuu?
+
Voiko silmätulehdus tarttua?
+
Paraneeko silmätulehdus itsestään?
+
Kauanko silmätulehdus kestää?
+
Mistä silmätulehdus johtuu?
+
Voiko silmätulehdus parantua itsestään?
+
Kuinka nopeasti silmätulehdus paranee?
+
Silmätulehdus – milloin lääkäriin?
+
Silmätulehdus – milloin päiväkotiin?
+
Mistä tietää, että on silmätulehdus?
+
Milloin silmätulehdus ei enää tartu?
+
Miten hoitaa silmätulehdus kotona?
+
Miten silmätulehdus alkaa?
+
Miten hoitaa silmätulehdus?
+
Mitä tehdä, jos on silmätulehdus?
+
Silmätulehdus – milloin töihin?
Huom: Tämä UKK on yleistajuinen ja perustuu sivun sisältöön. Se ei korvaa ammattilaisen arviota.
