Väsymys
Mitä on väsymys?
Väsymys on yksi yleisimmistä syistä hakeutua lääkärin vastaanotolle. Se voi ilmetä monella tavalla: osalla kyse on jatkuvasta väsymyksestä, toisilla taas äkillisestä ja voimakkaasta väsymyksestä esimerkiksi raskaan työviikon jälkeen. Väsymys voi tuntua fyysisenä uupumuksena, lihasten heikkoutena tai voimattomina jalkoina, mutta yhtä lailla se voi näyttäytyä henkisenä uupumuksena ja keskittymiskyvyn puutteena.
Lyhytaikainen, selkeästi kuormitukseen liittyvä väsymys on usein vaaraton ja helpottaa levolla. Sen sijaan jatkuva väsymys ilman selvää syytä voi olla merkki elimellisestä sairaudesta, hormonaalisista häiriöistä tai mielenterveyden ongelmista. Joskus väsymyksen taustalta löytyy useampi tekijä samanaikaisesti: esimerkiksi unettomuus, korkea kolesteroli ja väsymys, tai vaikkapa stressin ja henkisen väsymyksen oireet yhdistyneenä.
Jatkuva väsymys
Väsymys voi liittyä myös tiettyihin elämäntilanteisiin: raskaus ja väsymys kulkevat usein yhdessä, samoin vaihdevuodet ja väsymys naisilla tai miehen jatkuva väsymys esimerkiksi uniapnean tai matalan testosteronin vuoksi. Lisäksi monet tulehdukselliset sairaudet, kuten krooninen poskiontelotulehdus ja väsymys, voivat kuormittaa elimistöä pitkään.
Väsymys oireet
Väsymys ei ole vain yksi tunne, vaan monimuotoinen oirekokonaisuus. Oireet voivat vaihdella sen mukaan, mistä väsymys johtuu ja kuinka pitkään se on jatkunut. Tyypillisiä merkkejä ovat:
-
Jatkuva väsymys ja voimattomuus, joka ei helpotu levolla.
-
Väsymys ja alilämpö kilpirauhasen vajaatoiminnan yhteydessä.
-
Voimakas väsymys iltapäivällä, vaikka yöuni olisi ollut riittävä.
-
Hidas pulssi ja väsymys, mikä voi liittyä sydämen toiminnan häiriöihin.
-
Huimaus, väsymys ja voimattomuus esimerkiksi matalan verenpaineen tai raudanpuutteen vuoksi.
-
Kuvottava olo ja väsymys ruoansulatusongelmien tai lääkityksen seurauksena.
-
Väsymys ruokailun jälkeen tai väsymys ja huono olo ruokailun jälkeen, mikä voi viitata verensokerin vaihteluihin, laktoosi-intoleranssiin tai muihin suolistosairauksiin.
-
Lihasten voimattomuus ja väsymys, joka voi liittyä matalaan kaliumarvoon, tulehduksiin tai lääkkeiden sivuvaikutuksiin.
Joskus väsymys on erityisen hankalaa ja saa potilaan kuvailemaan sitä ”pohjattomaksi väsymykseksi” tai ”kovaksi väsymykseksi”, jolloin arkisetkin asiat tuntuvat ylivoimaisilta. Psyykkisessä kuormituksessa puolestaan voi korostua henkinen väsymys, johon liittyy muistiongelmia, aloitekyvyttömyyttä ja tunne, ettei mikään enää innosta.
Väsymyksen syyt
Väsymys voi johtua monista eri tekijöistä, ja usein taustalla on useamman asian yhteisvaikutus. Yleisimmät syyt liittyvät elämäntapoihin: liian lyhyet yöunet, epäsäännöllinen unirytmi, liikunnan puute, stressi ja runsas alkoholin käyttö. Näissä tilanteissa puhutaan usein jatkuvasta väsymyksestä, joka helpottuu, kun elämäntapoihin tehdään muutoksia.
Toisinaan väsymys on merkki elimistön sairaudesta. Esimerkiksi kilpirauhasen vajaatoiminta, diabetes, anemia tai korkea kolesteroli ja väsymys voivat kulkea käsi kädessä. Myös krooniset tulehdussairaudet, kuten poskiontelotulehdus tai autoimmuunisairaudet, voivat aiheuttaa pitkittynyttä väsymystä.
Psyykkiset syyt ovat yhtä merkittäviä: henkinen väsymys ja oireet voivat liittyä masennukseen, ahdistuneisuuteen tai työuupumukseen. Toisinaan potilas kuvaa tilannettaan sanalla ”pohjaton väsymys”, joka ei helpotu levolla.
On myös erityistilanteita, kuten raskaus ja väsymys, vaihdevuodet tai esimerkiksi sytostaattihoidon jälkeinen väsymys, joissa kyse on kehon fysiologisista muutoksista tai hoitojen sivuvaikutuksista.
Lääkitys ja laboratoriolöydökset
Monet käytössä olevat lääkkeet voivat selittää, miksi potilas kokee jatkuvaa väsymystä ja voimattomuutta. Erityisesti psyykenlääkkeet (kuten Brintellix ja väsymys) sekä verenpainelääkkeet (Candesartan väsymys) voivat väsyttää päiväsaikaan. Myös diabeteslääkkeisiin, kuten Metformiini, voi liittyä väsymysoireita. Jos väsymys alkaa uuden lääkkeen käytön myötä, asia kannattaa ottaa puheeksi lääkärin kanssa.
Laboratoriotutkimukset auttavat sulkemaan pois fyysisiä syitä. Matala hemoglobiini voi kertoa anemiasta, kun taas korkea hemoglobiini ja väsymys voi viitata toiseen ongelmaan. Myös matala kalium aiheuttaa joskus voimakasta uupumusta ja lihasheikkoutta. Tulehdusarvojen, kilpirauhasarvojen ja verensokerin tutkiminen kuuluu usein väsymyksen selvittelyyn.
Joskus tutkimuksissa löytyy harvinaisempia syitä, kuten leukosyytit koholla ja väsymys, mikä voi viitata tulehdus- tai verisairauksiin. Tällöin jatkotutkimukset ovat välttämättömiä.
Itsehoito
Useimmiten väsymyksen paras hoito alkaa omista elintavoista. Riittävä ja säännöllinen yöuni on tärkein tekijä, sillä unen laatu vaikuttaa suoraan vireystilaan. Myös ruokarytmi on olennainen: esimerkiksi väsymys ruokailun jälkeen voi liittyä liian raskaisiin aterioihin, nopeaan verensokerin vaihteluun tai ruoka-aineyliherkkyyksiin, kuten laktoosi-intoleranssiin.
Liikunta auttaa ehkäisemään sekä fyysistä että henkistä väsymystä. Kevyt säännöllinen liikunta voi vähentää tuntemusta, jota moni kuvaa ”voimakas väsymys iltapäivällä”. Myös stressinhallintakeinot – rentoutuminen, tauot työpäivän aikana ja mielihyvää tuottavat harrastukset – ovat osa itsehoitoa.
Elämäntapamuutosten lisäksi kannattaa kiinnittää huomiota ympäristötekijöihin: allergiakaudella allergia ja väsymys voivat kulkea rinnakkain, ja tällöin oireita helpottavat asianmukaiset allergialääkkeet sekä siitepölyltä suojautuminen.
Milloin hakeutua hoitoon uudelleen?
Jos jatkuva väsymys ja voimattomuus eivät helpotu elämäntapamuutoksista huolimatta, tai jos oireet pahenevat, on tärkeää hakeutua uudelleen lääkärin arvioon. Hoitoon on hyvä mennä, jos väsymykseen liittyy esimerkiksi huimaus, voimattomuus ja hikoilu, selittämätön kuvottava olo ja väsymys, tai jos esiintyy äkillinen väsymys ja voimattomuus ilman selvää syytä.
Lisäksi lääkärin vastaanottoon kannattaa hakeutua, jos väsymykseen liittyy muita oireita, kuten nivelkivut ja väsymys, struuma ja väsymys tai väsymys aivoinfarktin jälkeen. Erityisen tärkeää on hakeutua tutkimuksiin, jos oireisiin liittyy sydänoireita (esim. hidas pulssi ja väsymys), hengitysvaikeuksia (hoitamaton astma ja väsymys) tai jos väsymys jatkuu kuukausia ilman selvää syytä.
Toistuva tai kova väsymys voi olla merkki siitä, että taustalla on vakavampi sairaus. Lääkärin tehtävänä on sulkea pois nämä mahdollisuudet ja suunnitella jatkotutkimukset tai hoito.
Milloin hakeutua lääkäriin?
Jos jatkuva väsymys ei helpota riittävistä yöunista, terveellisistä elintavoista ja levosta huolimatta, on syytä hakeutua lääkärin tutkimuksiin. Väsymys voi olla merkki taustalla olevasta sairaudesta, kuten kilpirauhasen vajaatoiminnasta, uniapneasta, anemiasta, sydän- tai keuhkosairaudesta. Myös silloin, kun väsymykseen liittyy muita oireita – esimerkiksi selittämätön laihtuminen, hengenahdistus, toistuva kuumeilu, lihasheikkous tai pitkäaikainen alakuloisuus – lääkärin apu on tarpeen.
Väsymys ja sairausloma
Jos väsymys heikentää merkittävästi työkykyä ja arjessa selviytymistä, voi lääkäri kirjoittaa sairausloman. Tämä on ajankohtaista etenkin, kun kyseessä on jatkuva väsymys ja voimattomuus, joka estää työnteon tai vaarantaa turvallisuuden työpaikalla. Sairausloma antaa mahdollisuuden levätä, palautua ja selvittää väsymyksen taustasyitä rauhassa. Online-lääkärin vastaanotolla voidaan arvioida tilanteesi, antaa ohjeita ja tarvittaessa kirjoittaa lyhyt tai pidempi sairausloma.
