Verenpaine
Mikä on verenpaine?
Verenpaine kuvaa sitä voimaa, jolla veri kulkee verisuonissa sydämen pumpatessa. Sitä mitataan kahdella luvulla:
Systolinen verenpaine (yläpaine) kertoo paineen sydämen supistumisen aikana.
Diastolinen verenpaine (alapaine) kuvaa painetta sydämen lepovaiheessa.
Arvoja verrataan verenpaineen viitearvoihin, joiden avulla voidaan arvioida, onko kyseessä normaali verenpaine, matala verenpaine vai korkea verenpaine. Hyvä verenpaine auttaa suojaamaan sydäntä ja verisuonia.
Normaalit verenpainearvot eri ikäryhmissä
Verenpaine vaihtelee iän ja elämäntilanteen mukaan. Lääketieteelliset suositukset antavat seuraavat viitearvot:
Normaali verenpaine 50-vuotiaalla: noin 120/80 mmHg.
Normaali verenpaine 60-vuotiaalla: usein hieman korkeampi, esimerkiksi 130/85 mmHg.
Normaali verenpaine 70-vuotiaalla: jopa 140/85 mmHg voi olla normaalia, sillä verisuonet jäykistyvät iän myötä.
On tärkeää huomioida, että yksilölliset erot ovat suuria. Siksi lääkäri voi arvioida, mikä on ihanteellinen verenpaine juuri sinulle.
Verenpaine taulukko
Alla oleva verenpaine taulukko antaa yleiskuvan:
Taulukon koko sisällön näet vierittämällä oikealle →
| Ikäryhmä | Jaottelu | Yläpaine (mmHg) | Alapaine (mmHg) | Selitys |
|---|---|---|---|---|
| Alle 50 v | Ihanteellinen | <120 | <80 | Paras suoja sydämelle ja verisuonille |
| Normaali | 120–129 | 80–84 | Hyvä verenpaine, ei hoidon tarvetta | |
| Tyydyttävä | 130–139 | 85–89 | Seurattava säännöllisesti | |
| 1° Hypertensio | 140–159 | 90–99 | Alentaminen elämäntapamuutoksin suositeltavaa | |
| 2° Hypertensio | 160–179 | 100–109 | Tarvitsee usein lääkitystä | |
| 3° Hypertensio | ≥180 | ≥110 | Vaarallisen korkea, hakeuduttava hoitoon | |
| 50–59 v | Normaali | 120–135 | 80–85 | Ikääntyessä lievä nousu normaalia |
| Tyydyttävä | 135–139 | 85–89 | Säännöllinen mittaus tärkeää | |
| Hypertensio | ≥140 | ≥90 | Riski sydän- ja verisuonitaudeille kasvaa | |
| 60–69 v | Normaali | 125–139 | 80–85 | Usein hieman korkeampi kuin nuoremmilla |
| Tyydyttävä | 140–149 | 85–89 | Tarkka seuranta tarpeen | |
| Hypertensio | ≥150 | ≥90 | Hoito useimmiten tarpeen | |
| 70+ v | Normaali | 130–145 | 80–85 | Verisuonten jäykistyminen nostaa arvoja |
| Tyydyttävä | 145–159 | 85–90 | Sallittua, mutta seurattava | |
| Hypertensio | ≥160 | ≥90 | Lisää komplikaatioriskiä, hoidon tarve arvioitava |
Verenpaine taulukko ja viitearvot
Alla oleva verenpaine taulukko antaa yleiskuvan:
Alle 120/80 mmHg = ihanteellinen verenpaine
120–139/80–89 mmHg = normaali verenpaine
140–159/90–99 mmHg = kohonnut verenpaine
Yli 160/100 mmHg = vaarallisen korkea verenpaine
Jos mittauksissa toistuvasti näkyy poikkeamia, on hyvä kääntyä lääkärin puoleen. Online-lääkäripalvelu tekee tämän helposti ilman jonotusta.
Korkea verenpaine – oireet ja riskit
Usein kohonnut verenpaine ei aiheuta oireita, minkä vuoksi sitä kutsutaan “hiljaiseksi tappajaksi”. Jos oireita ilmenee, ne voivat olla:
päänsärky
huimaus
hengenahdistus
sydämentykytys
Miltä tuntuu korkea verenpaine? Joillakin olo voi olla epämääräisen levoton, toisilla taas esiintyy voimakasta päänsärkyä.
Korkea verenpaine lisää sydän- ja verisuonitautien, kuten sepelvaltimotaudin, riskiä. Jos arvot nousevat yli 180/110 mmHg, tarvitaan usein päivystykseen hakeutumista.
Matala verenpaine – oireet ja seuraukset
Alhainen verenpaine ei aina ole vaarallista, mutta voi aiheuttaa epämiellyttäviä oireita.
Alhaisen verenpaineen oireet:
huimaus tai pyörtymisen tunne
väsymys
näön hämärtyminen
kylmät kädet ja jalat
Vaarallisen alhainen verenpaine voi ilmetä esimerkiksi sokkitilassa, ja tällöin tarvitaan välitöntä hoitoa. Myös äkillinen alhainen verenpaine voi olla merkki sisäisestä verenvuodosta, nestehukasta tai sydänsairaudesta.
Miten matala verenpaine saadaan nousemaan?
Usein riittää, että juo riittävästi vettä, lisää hieman suolan saantia ja välttää äkillisiä asennonvaihdoksia. Joissain tapauksissa tarvitaan lääkärin tutkimusta, etenkin jos oireet ovat toistuvia.
Verenpaineen vaihtelu ja erityistilanteet
Verenpaine vaihtelee päivän aikana ja reagoiden tunteisiin:
Stressiperäinen verenpaine: stressi nostaa arvoja hetkellisesti.
Jännittäjän verenpaine: mittaustilanne itsessään voi kohottaa lukemia.
Voimakkaasti vaihteleva verenpaine voi viitata sairauksiin ja vaatii seurantaa.
Myös sukupuolella voi olla merkitystä:
Verenpaine miehillä on usein hieman korkeampi nuorella iällä.
Verenpaine naisilla voi nousta erityisesti vaihdevuosien jälkeen.
Erityiset tekijät ja elämäntavat
Elintavat vaikuttavat suuresti verenpaineeseen. Esimerkiksi:
Lakritsi ja verenpaine: liiallinen lakritsin syönti voi nostaa arvoja.
Ylipaino ja vähäinen liikunta lisäävät kohonneen verenpaineen riskiä.
Sepelvaltimotauti ja matala verenpaine voivat yhdessä aiheuttaa huimausta ja rajoittaa fyysistä jaksamista.
Verenpaineen mittaaminen
Verenpainemittari on tärkeä työkalu kotiseurannassa. Nykyiset laitteet ovat helppokäyttöisiä ja tallentavat mittaustuloksia. Mittaa aina samaan aikaan päivästä, istuen rauhallisesti.
Toistuvat mittaukset auttavat hahmottamaan kokonaiskuvaa. Näin saat selville, mikä on oma hyvä verenpaine ja milloin poikkeamat ovat merkittäviä.
Milloin hakeutua hoitoon?
Korkea verenpaine: milloin päivystykseen? Jos arvot ylittävät 180/110 mmHg ja esiintyy rintakipua, hengenahdistusta tai äkillistä näönmenetystä, on syytä hakeutua heti hoitoon.
Äkillinen korkea verenpaine voi olla hengenvaarallinen tila.
Liian matala verenpaine, johon liittyy pyörtymisiä, vaatii myös lääkärin tutkimusta.
Lääkärin online-apu verenpaineeseen
Nykyään sinun ei tarvitse odottaa viikkokausia päästäksesi vastaanotolle. Online-lääkäri voi auttaa seuraavissa tilanteissa:
Terveydentilan arviointi aiemmin todetun diagnoosin yhteydessä, kroonisen sairauden pahenemisvaiheessa tai lääkityksen tarpeen arvioimiseksi
Verenpainearvojen tulkinta ja taulukon selittäminen
Reseptin uusiminen tarvittaessa
Verkkoajanvaraus säästää aikaa ja tarjoaa helpon tavan seurata omaa terveyttä.
