Vyöruusu
Vyöruusu oireet ja hoito
Vyöruusu (herpes zoster) on vesirokkoviruksen aiheuttama ihosairaus, jossa iholle ilmaantuu kivuliaita rakkuloita. Se on tavallisempi iäkkäämmillä aikuisilla, mutta voi esiintyä myös nuoremmilla. Tässä artikkelissa kerromme, mistä vyöruusu johtuu, mitkä ovat tyypilliset vyöruusu oireet, miten tauti hoidetaan, miten se paranee sekä milloin lääkäriin on syytä hakeutua.
Vyöruusun synty ja yleisyys
Vesirokkoviruksen sairastamisen jälkeen virus jää pysyvästi elimistöön hermosoluihin. Iän karttuessa tai immuunipuolustuksen heikentyessä virus voi aktivoitua uudelleen ja aiheuttaa vyöruusun. Lapsilla vyöruusu on harvinainen, mutta aikuisilla esiintyvyys kasvaa. Arviolta joka kymmenes yli 70-vuotias sairastaa sen jossain vaiheessa elämää.
Vyöruusu oireet
Ensimmäiset oireet voivat olla kipu, pistely tai polttava tunne tietyllä ihoalueella. Muutaman päivän sisällä alueelle nousee pieniä kirkkaan nesteen täyttämiä rakkuloita. Tyypillistä on, että rakkulat ilmestyvät vain toiseen kehon puoleen ja rajautuvat yhden hermon alueelle.
- Lievä vyöruusu voi ilmetä vain muutamana pienenä rakkulana ja vähäisenä kipuna.
- Yleisimmät esiintymisalueet ovat vartalo, kasvot ja raajat.
- Vyöruusu kasvoissa voi olla erityisen hankala, koska se saattaa vaikuttaa silmään.
- Jos esiintyy vyöruusu silmässä, se voi johtaa vakaviin silmäkomplikaatioihin ja vaatii aina lääkärin hoitoa.
- Harvemmin vyöruusu voi olla jalassa tai käsivarressa, mutta oireet ovat samankaltaisia.
Monilla potilailla esiintyy myös yleisoireita, kuten kuumeilua, uupumusta ja yleistä sairaudentunnetta.
Minkä näköinen on vyöruusu?
Moni potilas kysyy: minkä näköinen on vyöruusu?
Alkuvaiheessa iholle ilmestyy punertava alue, johon nousee pieniä kirkkaita rakkuloita. Ne muistuttavat vesikelloja ja voivat olla ryhmissä. Muutaman päivän jälkeen rakkulat sameutuvat, rikkoutuvat ja rupeutuvat. Ihottuma paranee yleensä 4–6 viikossa, mutta kipu voi jatkua kauemmin.
Vyöruusuun liittyvät komplikaatiot
Yleisin komplikaatio on pitkittynyt hermosärky, jota kutsutaan postherpeettiseksi neuralgiaksi. Se voi kestää viikkoja tai kuukausia ihottuman häviämisen jälkeen. Riski kasvaa iän myötä.
Kun vyöruusu esiintyy kasvoissa tai silmässä, seurauksena voi olla näköön vaikuttavia tulehduksia. Harvinaisissa tapauksissa vyöruusu voi aiheuttaa keskushermostoinfektion, kuten aivokalvontulehduksen.
Vyöruusu tarttuminen
Usein kysytään: tarttuuko vyöruusu?
Vyöruusun rakkuloissa on eläviä viruksia, jotka voivat tartuttaa henkilön, joka ei ole koskaan sairastanut vesirokkoa. Tällöin tartunta ilmenee vesirokkona, ei vyöruusuna. Riski on kuitenkin pieni. Ihmiskontakteja ei yleensä tarvitse rajoittaa, mutta läheistä kontaktia immuunipuutteisiin, raskaana oleviin ja vastasyntyneisiin kannattaa välttää, kunnes rakkulat ovat rupeutuneet.
Taudin toteaminen
Diagnoosi perustuu tyypilliseen ihottumaan ja sen sijaintiin vain toisella puolella kehoa. Lääkäri osaa erottaa vyöruusun muista rakkulaisista ihottumista, kuten herpes simplex -infektiosta. Lisätutkimuksia tarvitaan harvoin.
Miten vyöruusu paranee?
Useimmilla potilailla vyöruusu paranee itsestään 4–6 viikossa. Ihottuma kuivuu ja rupeutuu, eikä jätä arpia. Kipu voi kuitenkin jatkua pidempään. Nuoremmat ja muuten terveet henkilöt toipuvat yleensä nopeasti. Ikääntyneillä tai immuunipuutteisilla toipuminen voi kestää kauemmin ja komplikaatioriski on suurempi.
Vyöruusu hoito
Vyöruusu hoito riippuu oireiden voimakkuudesta ja potilaan iästä.
- Lievässä tapauksessa itsehoito riittää: kipulääkkeet ja rakkuloiden suojaaminen sidoksella.
- Viruslääkkeet (asikloviiri, valasikloviiri, famsikloviiri) voivat nopeuttaa paranemista, jos hoito aloitetaan kahden vuorokauden sisällä oireiden alkamisesta.
- Vyöruusu lääke valitaan potilaan tilan mukaan lääkärin ohjeen perusteella.
- Voimakkaaseen hermosärkyyn voidaan käyttää hermokipulääkkeitä, kuten gabapentiinia.
Vyöruusu ja sauna
Moni miettii, voiko saunassa käydä. Vyöruusu ja sauna eivät välttämättä sulje toisiaan pois, mutta kuumuus voi pahentaa oireita ja lisätä kipua. Rakkulavaiheessa ihoa ei suositella altistettavan liialliselle lämmölle, eikä jaettavia pintoja (penkit, laudat) ole hyvä rasittaa tartuntariskin vuoksi. Saunaan kannattaa palata vasta, kun rakkulat ovat kuivuneet.
Vyöruusu lapsella
Vyöruusu lapsella on harvinainen. Yleensä kyseessä on lievä tautimuoto, joka paranee itsestään. Lapsilla vyöruusu johtuu samasta vesirokkoviruksen uudelleenaktivoitumisesta kuin aikuisilla. Koska lapsilla immuunipuolustus on usein vahva, tauti on lyhytkestoinen eikä yleensä vaadi viruslääkkeitä. Lääkäriin kannattaa kuitenkin hakeutua, jos rakkulat ovat kasvojen tai silmien alueella.
Milloin lääkäriin?
Lääkäriin on syytä hakeutua viipymättä, jos:
- rakkulat sijaitsevat silmien tai kasvojen alueella,
- kipu on voimakas,
- potilas on yli 60-vuotias tai immuunipuutteinen,
- ihottuma on laaja tai yleiskunto heikkenee.
Aikainen lääkärikäynti mahdollistaa viruslääkityksen aloittamisen, mikä voi vähentää oireiden kestoa ja vakavuutta.
Vyöruusu rokote ja ehkäisy
Vyöruusu rokote on tehokas tapa ehkäistä sairastumista ja erityisesti pitkittynyttä hermokipua. Suomessa on saatavilla kaksi rokotetta:
- Zostavax® (elävä heikennetty virus), joka soveltuu yli 50-vuotiaille, mutta ei immuunipuutteisille,
- Shingrix® (ei sisällä elävää virusta), jonka teho on yli 90 % ja jota voidaan antaa myös immuunipuutteisille.
Rokote ei poista täysin riskiä sairastua, mutta vähentää merkittävästi sekä vyöruusun että sen jälkikipujen esiintymistä.
Useimmat toipuvat ilman ongelmia, mutta komplikaationa voi kehittyä pitkittynyt hermosärky. Hoitoon kuuluu kipulääkkeet, tarvittaessa viruslääkkeet ja hermokipulääkkeet. Vyöruusu rokote on tehokas tapa ehkäistä sairastumista ja suositeltava etenkin yli 50-vuotiaille.
Usein kysytyt kysymykset
Vyöruusu (herpes zoster) on vesirokkoviruksen uudelleen aktivoitumisesta johtuva sairaus. Se aiheuttaa paikallisen, kivuliaan rakkulaihon, joka rajoittuu yhden hermon alueelle.
Aluksi iho punoittaa ja siihen nousee pieniä kirkkaan nesteen täyttämiä rakkuloita. Ne sameutuvat, rupeutuvat ja paranevat yleensä 4–6 viikossa.
Ensimmäinen oire on usein kipu, pistely tai polttava tunne. Muutamassa päivässä iholle ilmestyy rakkuloita vain toiselle puolelle kehoa.
Vyöruusu puhkeaa, kun elimistön puolustuskyky heikkenee. Yleisin syy on ikääntyminen, mutta sen voi laukaista myös stressi, sairaus tai lääkitys.
Vyöruusun aiheuttaa vesirokkovirus, joka jää elimistöön vesirokon sairastamisen jälkeen. Virus pysyy hermosoluissa ja voi aktivoitua vuosien päästä.
Vyöruusu itsessään ei yleensä tartu. Sen rakkuloista voi kuitenkin tarttua vesirokkovirus henkilöön, joka ei ole aiemmin sairastanut vesirokkoa.
Tartunta voi tapahtua suorassa kosketuksessa rakkuloihin tai niiden eritteisiin. Tällöin sairastumaton saa vesirokon, ei vyöruusua.
Useimmiten vyöruusu on harmiton, mutta se voi aiheuttaa pitkittynyttä hermosärkyä. Kasvoissa tai silmässä esiintyvä vyöruusu voi olla vakava ja vaatii lääkärin hoitoa.
Diagnoosi tehdään ihottuman ulkonäön ja sijainnin perusteella. Tyypillinen vyöruusu on yksipuolinen ja rajoittuu hermon alueelle.
Vyöruusu paranee yleensä itsestään 4–6 viikossa. Viruslääkkeet voivat nopeuttaa paranemista, jos hoito aloitetaan varhain.
Vyöruusun voi sairastaa uudelleen, mutta se on melko harvinaista. Toistumisen riski kasvaa iän ja immuunipuutoksen myötä.
Lääkäriin on syytä hakeutua, jos rakkulat sijaitsevat kasvojen tai silmien alueella, jos kipu on voimakas tai jos potilas on yli 60-vuotias tai immuunipuutteinen.
