Polven nivelrikon tausta ja vaikutus polven toimintaan
Polvinivel joutuu kantamaan kuormitusta lähes kaikessa liikkumisessa. Nivelen rustopinnat, luut, nivelkalvo, nivelkapseli, nivelsiteet ja ympäröivät lihakset muodostavat toiminnallisen kokonaisuuden, jonka muutokset voivat vähitellen vaikuttaa sekä liikkeeseen että kuormituksen sietoon. Polven nivelrikko eli polvinivelen osteoartriitti on pitkäaikainen nivelsairaus, jossa muutokset eivät rajoitu pelkästään rustoon vaan koskevat koko niveltä.
Nivelruston rakenne heikkenee ja rusto ohenee vähitellen. Samalla rustonalaisessa luussa ja muissa nivelen rakenteissa voi tapahtua muutoksia, ja nivelen reunoille voi muodostua osteofyyttejä eli luisia ulokkeita. Vaurioitunut nivelrusto ei palaudu ennalleen. Muutokset kehittyvät tavallisesti hitaasti vuosien kuluessa, mutta etenemisnopeus ja oireiden voimakkuus vaihtelevat huomattavasti henkilöstä toiseen.
Röntgenkuvassa näkyvän nivelrikon vaikeusaste ei kerro suoraan, kuinka kipeä polvi on tai kuinka paljon sairaus rajoittaa toimintakykyä. Osalla ihmisistä kuvantamisessa näkyy selviä muutoksia ilman merkittäviä oireita, kun taas toisella vähäisemmätkin rakenteelliset muutokset voivat liittyä huomattavaan kipuun. Siksi oma kokemus kivusta, liikkumisesta ja arjen rajoituksista on tärkeä osa kokonaisarviota.
Nivelrikon kehittymiseen liittyvät tekijät
Yksittäistä syytä polven nivelrikolle ei useinkaan voida osoittaa. Taustalla voi olla useita samanaikaisia tekijöitä, jotka vaikuttavat nivelen rakenteiden kykyyn sietää kuormitusta tai muuttavat polveen kohdistuvaa mekaanista rasitusta. Ikääntyminen lisää nivelrikon riskiä, mutta nivelrikko ei ole pelkästään normaaliin ikääntymiseen kuuluva muutos.
Vaaraa lisääviin tekijöihin kuuluvat muun muassa:
- ylipaino ja lihavuus
- ikääntyminen
- perinnöllinen alttius
- aikaisemmat polvinivelen vammat
- nivelensisäiset murtumat
- polven vakautta heikentävät nivelsidevammat
- pitkään jatkuva voimakas fyysinen kuormitus
- työ, johon liittyy toistuvaa kyykistymistä tai muuta voimakasta polvikuormitusta.
Polven varus- tai valgusvirheasento voi puolestaan nopeuttaa jo kehittyneen polvinivelrikon etenemistä.
Erityisesti aikaisempi nivelvamma voi muuttaa polven kuormitusolosuhteita pitkäksi aikaa. Myös suuri kehon paino lisää polveen kohdistuvaa kuormitusta. Nivelrikon kehittymiseen vaikuttavat kuitenkin useat rakenteelliset ja biologiset tekijät yhdessä, joten sairauden syntyä ei yleensä voida selittää yhdellä tekijällä.
Tavanomainen vapaa-ajan liikunta ei ilmeisesti lisää polven nivelrikon riskiä. Kun nivelrikko on jo todettu, liikkuminen on puolestaan keskeinen osa toimintakyvyn ylläpitämistä. Olennaista on kuormituksen sovittaminen omaan toimintakykyyn sen sijaan, että polven käyttöä vältettäisiin kokonaan.
Polven nivelrikon oireet ja kivun sijainti
Tavallisin polven nivelrikon oire on kipu. Sairauden alkuvaiheessa kipu ilmenee usein kuormituksessa, esimerkiksi kävelyn, pidemmän liikkumisen tai portaiden käytön yhteydessä. Lepo voi alkuvaiheessa helpottaa oiretta. Liikkeelle lähtemiseen voi liittyä jäykkyyttä etenkin istumisen tai muun paikallaanolon jälkeen.
Oirekuva muuttuu sairauden edetessä yksilöllisesti. Kipu voi vähitellen lisääntyä, ja pitkälle edenneessä nivelrikossa sitä voi esiintyä myös levossa tai yöllä. Polven liikelaajuus voi pienentyä, liikkuminen hidastua ja esimerkiksi tuolilta nouseminen, portaiden kulkeminen, kävely tai polven syvempi koukistaminen vaikeutua. Tulehdusvaiheessa polvi voi myös turvota ja niveleen voi kertyä nestettä.
Kivun lisäksi polven nivelrikkoon voi liittyä:
- jäykkyyttä liikkeelle lähdettäessä
- polven liikkeen rajoittumista
- turvotusta tai nivelensisäistä nesteilyä
- rahinaa tai muuta ääntä polvea liikutettaessa
- alaraajan lihasvoiman heikkenemistä
- tunnetta polven epävarmuudesta tai pettämisestä
- vaikeutta nousta tuolilta, kyykistyä tai käyttää portaita.
Rahina, naksuminen tai muu ääni polvessa ei yksin osoita nivelrikon vaikeusastetta. Oireita arvioidaan yhdessä kivun, toimintakyvyn, kliinisen tutkimuksen ja tarvittaessa kuvantamisen kanssa.
Kivun sijainti ja säteily
Kiputuntemus voi olla laaja-alainen tai painottua tiettyyn kohtaan polvessa. Se voi myös tuntua säären yläosassa tai reidessä ja joskus ulottua kohti lonkan seutua.
Se, missä polven nivelrikko tuntuu, ei siksi aina rajoitu yhteen tarkkaan kipupisteeseen. Pelkkä kivun sijainti ei myöskään riitä nivelrikon varmistamiseen, sillä polvikipuun voi liittyä muitakin syitä.
Jos kipu alkaa äkillisesti, polvi turpoaa nopeasti tai nivel kuumottaa selvästi, oireen syy on aiheellista arvioida erikseen. Tällainen oirekuva voi liittyä myös muuhun kuin tavanomaiseen polven nivelrikkoon.
Polven nivelrikon vaikeusaste röntgenkuvassa
Röntgenkuvassa näkyvien nivelrikkomuutosten vaikeusastetta voidaan arvioida Kellgrenin ja Lawrencen luokituksella. Luokitus kuvaa radiologisia muutoksia, ei suoraan kivun voimakkuutta tai arjen toimintakykyä. Siksi vaikeakin röntgenlöydös voi liittyä erilaiseen oirekuvaan eri ihmisillä.
Seuraavaan taulukkoon on koottu luokkien 1–4 keskeiset röntgenlöydökset.
| Luokka | Röntgenkuvan keskeiset muutokset |
|---|---|
| Luokka 1 | Nivelrako saattaa olla kaventunut, ja nivelen reunassa saattaa näkyä osteofyytti. |
| Luokka 2 | Osteofyytit erottuvat selvästi, ja nivelrako voi olla kaventunut. |
| Luokka 3 | Osteofyyttejä on useita ja niiden koko on kohtalainen. Nivelrako on selvästi kaventunut, rustonalaisessa luussa näkyy jonkin verran skleroosia ja luiden päissä voi olla muodonmuutosta. |
| Luokka 4 | Osteofyytit ovat kookkaita, nivelrako on merkittävästi kaventunut, rustonalaisessa luussa on vaikeaa skleroosia ja luiden päissä näkyy selvä muodonmuutos. |
Kun vaikeusasteella tarkoitetaan Kellgrenin ja Lawrencen radiologista luokitusta, polven nivelrikon aste 4 vastaa luokkaa 4. Röntgenkuvassa siihen kuuluvat kookkaat osteofyytit, merkittävä nivelraon kaventuminen, vaikea rustonalaisen luun skleroosi ja selvä luiden päiden muodonmuutos.
Vaikeakaan röntgenlöydös ei yksin tarkoita, että tekonivelleikkaus olisi automaattisesti tarpeen. Leikkaushoitoa arvioitaessa olennaisia ovat kivun voimakkuus, toimintakyvyn heikkeneminen, polven liikevajaus tai virheasento sekä se, onko asianmukaisella ei-leikkauksellisella hoidolla saavutettu riittävä apu.
Polven nivelrikon toteaminen
Diagnoosin lähtökohtana ovat oireiden luonne, niiden kesto ja vaikutus toimintakykyyn sekä polven kliininen tutkimus. Vastaanotolla voidaan arvioida esimerkiksi kävelyä, polven liikelaajuutta, nivelraon arkuutta, turvotusta, nesteilyä, virheasentoa, luista paksuuntumista ja liikkeessä tuntuvaa rahinaa. Samalla selvitetään, sopiiko oirekuva nivelrikkoon vai onko syytä epäillä muuta polven tai alaraajan vaivaa.
Tyypillinen oirekuva ja huolellinen kliininen tutkimus voivat riittää polven nivelrikon toteamiseen, eikä kuvantamista tarvita rutiininomaisesti kaikille. Jos kuvantaminen on kliinisesti tarpeen, röntgenkuva on ensisijainen tutkimus. Magneettikuvausta, tietokonetomografiaa tai ultraäänitutkimusta ei tavallisesti tarvita polven nivelrikon perusdiagnostiikassa. Kuvantamista voidaan tarvita esimerkiksi epätyypillisen oirekuvan selvittämisessä tai leikkaushoitoa suunniteltaessa.
Tutkimuksiin on aiheellista hakeutua etenkin silloin, kun polvikipu alkaa merkittävästi vaikeuttaa liikkumista, päivittäisiä toimia tai työntekoa tai kun kipua esiintyy myös levossa. Nopeasti paheneva tai muuten epätyypillinen oirekuva edellyttää erillistä arviota.
Polven nivelrikon hoito ja toimintakyvyn ylläpito
Keskeisenä tavoitteena on vähentää kipua, ylläpitää tai parantaa toimintakykyä sekä mahdollistaa tavallinen liikkuminen ja arjen toiminta mahdollisimman hyvin. Rustovauriota ennalleen korjaavaa tai nivelrikon etenemisen varmasti pysäyttävää lääkettä ei ole. Polven nivelrikon hoito muodostuu siksi useista toisiaan täydentävistä keinoista, jotka sovitetaan oireisiin, toimintakykyyn, muuhun terveydentilaan ja yksilölliseen tilanteeseen.
Lääkkeettömät menetelmät muodostavat hoidon perustan. Keskeisiä ovat fyysisen aktiivisuuden säilyttäminen, lihasvoiman ja liikkuvuuden harjoittaminen sekä painonhallinta silloin, kun ylipaino lisää polven kuormitusta. Kipulääkitystä voidaan käyttää oireiden hallintaan, mutta se ei korvaa liikuntaa ja muuta toimintakykyä tukevaa hoitoa.
Liikunta ja terapeuttinen harjoittelu
Nivelrikkoisen polven käyttäminen ei tarkoita, että nivel vaurioituisi jokaisella liikkeellä lisää. Sopivasti annosteltu liikunta on turvallista myös silloin, kun nivelrikko on jo todettu. Fyysinen aktiivisuus ja harjoittelu voivat lievittää kipua ja parantaa toimintakykyä, mutta harjoittelun sisältö ja kuormitus sovitetaan yksilöllisesti.
Harjoittelukokonaisuuteen voi sisältyä:
- polven liikkuvuutta ylläpitäviä liikkeitä
- reiden ja muun alaraajan lihasvoimaharjoittelua
- venyttelyä
- tasapainoa ja toiminnallista liikkumista
- kävelyä
- pyöräilyä
- uintia tai vesiliikuntaa
- kuntosalilla toteutettavaa voimaharjoittelua.
Reisilihasten voiman ylläpitäminen on tärkeä osa polven toimintakykyä. Voimaharjoittelussa voidaan käyttää oman kehon painoa, vastuskuminauhaa, vapaita painoja tai kuntosalilaitteita. Harjoitteisiin voidaan sisällyttää esimerkiksi jalkaprässiä, polven ojennusta ja koukistusta sekä kyykyn erilaisia muunnelmia.
Yksittäinen jumppaohje ei muodosta koko kuntoutusta. Harjoitteiden määrä, liikelaajuus, vastus ja eteneminen riippuvat polven oireista ja fyysisestä lähtötasosta. Fysioterapeutin arvio voi olla hyödyllinen etenkin silloin, kun sopivan kuormitustason löytäminen on vaikeaa tai polvi oireilee selvästi harjoittelun yhteydessä.
Kuntosaliohjelma, kyykky ja voimaharjoittelu
Harjoittelun näkökulmasta polven nivelrikon kuntosaliohjelma voi sisältää samoja alaraajan perusliikkeitä kuin muukin voimaharjoittelu. Kuntosaliharjoittelua ei tarvitse automaattisesti välttää nivelrikon vuoksi, vaan vastus, liikerata ja harjoitteet voidaan sovittaa polven kuormituksensietoon.
Myös kyykky voi olla yksi harjoittelun muoto. Liikkeen ei tarvitse olla syvä eikä sitä tarvitse tehdä suurella lisäpainolla. Liikerataa voidaan rajata sen mukaan, millainen liike onnistuu hallitusti. Samantyyppistä alaraajan kuormitusta voidaan toteuttaa esimerkiksi tuolilta ylösnousuna tai jalkaprässissä.
Jos harjoitteluun liittyvä kipu selvästi voimistuu, liikerataa, vastusta tai harjoittelun määrää voidaan keventää. Jos tavallista voimakkaampi kipu jatkuu useita päiviä harjoittelun jälkeen, kuormitusta on syytä vähentää.
Voimaharjoittelua koskevissa tutkimuksissa harjoittelua on toteutettu tavallisimmin kolme kertaa viikossa, ja harjoitteita on tehty usein 2–3 sarjaa, 8–15 toistoa sarjaa kohti. Tätä ei pidä tulkita kaikille sopivaksi valmiiksi annostukseksi. Harjoittelun aloitusvaiheessa voimaharjoittelua voidaan toteuttaa harvemmin ja lisätä vähitellen. Vastus, toistomäärä, liikerata ja harjoitustiheys sovitetaan oireisiin ja lähtötasoon.
Harjoittelun rytmittäminen viikon aikana
Viikon kokonaisuutta suunniteltaessa polven nivelrikon jumppaohjeet voidaan jäsentää liikkuvuutta, lihasvoimaa ja kevyempää kestävyysliikuntaa sisältäväksi kokonaisuudeksi. Alla oleva avattava esimerkkiviikko havainnollistaa mahdollista rytmitystä. Se ei ole henkilökohtainen harjoitusmääräys eikä tarkoita, että kaikkia harjoitteita pitäisi tehdä juuri tässä järjestyksessä.
Harjoittelun esimerkkiviikko
Päiväkohtainen rakenne havainnollistaa, miten liikkuvuutta, lihasvoimaa ja kevyempää liikkumista voidaan rytmittää viikon aikana. Se ei ole henkilökohtainen harjoitusmääräys.
Päivä 1 – liikkuvuus ja reisilihasten aktivointi
- Kantapään liu'utus: selinmakuulla polvea koukistetaan liu'uttamalla kantapäätä kohti pakaraa. Liikettä voidaan tarvittaessa avustaa toisella jalalla. Asento pidetään noin 6 sekuntia ja liike toistetaan 8–12 kertaa.
- Etureiden jännitys: suorana olevan jalan polvitaivetta painetaan kevyesti pyyherullaa vasten. Jännitys pidetään noin 6 sekuntia ja toistetaan 8–12 kertaa.
- Suoran jalan nosto: jalka pidetään suorana, nostetaan rauhallisesti alustasta ja pidetään ylhäällä noin 6 sekuntia. Liike toistetaan 8–12 kertaa, jos se onnistuu ilman selvää oireiden pahenemista.
Päivä 2 – kevyt kestävyysliikunta
- Vaihtoehtona voi olla esimerkiksi kävely, kuntopyöräily, uinti tai vesiliikunta oman kuormituksensiedon mukaan.
- Kuntopyöräily voidaan aloittaa lyhyenä, esimerkiksi 5–10 minuutin jaksona kevyellä vastuksella ja pidentää vähitellen, jos polvi sietää liikettä.
Päivä 3 – alaraajan voimaharjoittelu
- Jalkaprässi tai hallittu kyykyn muunnelma.
- Polven ojennusliike.
- Polven koukistusliike.
- Harjoitteluohjelmissa on käytetty usein 2–3 sarjaa ja 8–15 toistoa sarjaa kohti, mutta sopiva vastus ja liikelaajuus ovat yksilöllisiä.
Päivä 4 – liikkuvuus ja kevyempi päivä
- Polven rauhallista koukistus- ja ojennusliikettä.
- Etureiden venytyksessä venytys voidaan pitää noin 15–30 sekuntia ja toistaa 2–4 kertaa.
- Kevyttä arkiliikkumista oman voinnin mukaan.
Päivä 5 – toiminnallinen lihasvoima
- Rauhallinen tuolilta ylösnousu ja takaisin istuutuminen.
- Suoran jalan nosto tai etureiden isometrinen jännitys.
- Polven koukistus hallitulla ja oireiden sallimalla liikeradalla.
Päivä 6 – kestävyysliikunta
- Esimerkiksi kävelyä, pyöräilyä, uintia tai vesiliikuntaa.
- Liikunnan kestoa ja kuormittavuutta voidaan muuttaa sen mukaan, miten polvi sietää kuormitusta kyseisenä päivänä.
Päivä 7 – kevyt liike ja palautuminen
- Rauhallista polven koukistus- ja ojennusliikettä.
- Kevyttä venyttelyä.
- Rauhallista kävelyä tai muuta kevyttä liikkumista, jos se tuntuu polvelle sopivalta.
Lievä kipu tai epämukavuus harjoittelun aikana ei itsessään tarkoita, että polvinivel vaurioituisi. Jos tavallista voimakkaampi kipu jatkuu useita päiviä harjoittelun jälkeen, kuormitusta on syytä vähentää. Harjoittelun sopivuutta voidaan tarvittaessa arvioida terveydenhuollon ammattilaisen kanssa.
Harjoittelua ei tarvitse sitoa juuri tähän viikonpäiväjärjestykseen. Tärkeämpää on, että liike, lihasvoima ja muu fyysinen aktiivisuus muodostavat pitkäjänteisen kokonaisuuden ja että voimakkaamman kuormituksen väliin jää tarvittaessa palautumista. Yksittäistä harjoitetta voidaan tarvittaessa muokata esimerkiksi lyhentämällä liikerataa tai vähentämällä vastusta. Sama ohje ei siksi sovellu sellaisenaan kaikille.
Teippaus, polvituki ja muut tukikeinot
Oireiden hallinnassa polvituki voi joissakin tilanteissa vähentää kipua ja tukea toimintakykyä. Käytössä on sekä jäykempiä polviortooseja että elastisia tukia, ja sopiva tukityyppi riippuu polven rakenteesta ja siitä, mihin nivelrikkomuutokset painottuvat. Tukiratkaisut ovat täydentäviä keinoja eivätkä korvaa liikuntaa, lihasvoimaharjoittelua tai muuta nivelrikon perushoitoa.
Polven nivelrikko ja kuluneen polven teippaus
Teippausta voidaan joissakin tilanteissa käyttää oireenmukaisena lisäkeinona. Teippaus tai kinesioteippaus ei kuitenkaan korjaa nivelrikon rakenteellisia muutoksia eikä palauta vaurioitunutta nivelrustoa ennalleen.
Jos kinesioteippausta harkitaan, sen tavoite ja toteutustapa voidaan arvioida yksilöllisesti esimerkiksi fysioterapeutin kanssa.
Painon vaikutus polven kuormitukseen
Jos ylipainoa on, painonhallinta kuuluu polven nivelrikon lääkkeettömän hoidon kokonaisuuteen. Painon väheneminen voi keventää polveen kohdistuvaa kuormitusta sekä lievittää kipua ja parantaa toimintakykyä.
Painonhallinta ei korvaa lihasvoima- ja liikkuvuusharjoittelua, vaan nämä muodostavat eri osia samasta toimintakykyä tukevasta kokonaisuudesta. Fyysisen aktiivisuuden säilyttäminen on tärkeää myös silloin, kun painon vähentäminen kuuluu hoidon tavoitteisiin.
Kivun lääkkeellinen hoito
Lääkehoidon tarkoituksena on lievittää kipua ja tukea mahdollisuutta liikkua ja selviytyä päivittäisistä toimista. Nivelrikkoon ei ole lääkettä, joka palauttaisi jo vaurioituneen ruston normaaliksi. Lääkkeen valinnassa huomioidaan muun muassa kivun voimakkuus, muut sairaudet, muu lääkitys ja lääkkeisiin liittyvät haittariskit.
Parasetamolia voidaan käyttää nivelrikkokivun oireenmukaiseen hoitoon, mutta sen kipua lievittävä vaikutus voi jäädä vähäiseksi. Tulehduskipulääkkeitä voidaan käyttää paikallisesti iholle ja joissakin tilanteissa suun kautta. Suun kautta käytettäviin tulehduskipulääkkeisiin liittyy haittoja, minkä vuoksi niiden sopivuus arvioidaan yksilöllisesti.
Opioideja ei suositella polven nivelrikon tavanomaiseen kivunhoitoon, koska haittojen riski on yleensä mahdollisia hyötyjä suurempi. Niille voi olla käyttöä vain rajatuissa poikkeustilanteissa ja lyhytaikaisesti.
Jos polvi on tulehdusvaiheessa selvästi turvonnut ja niveleen on kertynyt nestettä, nivelen sisäinen glukokortikoidipistos voi tulla kyseeseen oireita lievittävänä hoitona. Pistokset eivät kuitenkaan korvaa liikuntaa ja muuta toimintakykyä ylläpitävää hoitoa.
Polven nivelrikko arjessa ja työssä
Sairauden vaikutus arkeen riippuu enemmän oireista ja toimintakyvystä kuin pelkästä diagnoosista tai kuvantamislöydöksestä. Lievässä nivelrikossa tavallinen työ ja harrastukset voivat jatkua vähäisin muutoksin. Oireiden lisääntyessä vaikeuksia voivat aiheuttaa esimerkiksi pitkät kävelymatkat, portaiden käyttö, toistuva kyykistyminen, polvillaan työskentely, nivelen ääriasennot ja raskaiden taakkojen nostaminen.
Työkykyä arvioitaessa tarkastellaan sekä polven toimintaa että työn todellisia vaatimuksia. Toimistotyössä sama nivelrikon vaikeusaste voi vaikuttaa hyvin eri tavalla kuin työssä, jossa liikutaan paljon, kannetaan raskaita taakkoja tai työskennellään toistuvasti kyykyssä. Tarvittaessa työterveyshuollossa voidaan arvioida työjärjestelyjä, ergonomiaa ja kuntoutustarvetta.
Pelkkä diagnoosi ei tarkoita automaattisesti työkyvyttömyyttä. Ammatillisen kuntoutuksen tarve voi tulla arvioitavaksi, jos työkyky ja ansiomahdollisuudet ovat sairauden vuoksi olennaisesti heikentyneet tai työkyvyttömyyden uhka on todennäköinen lähivuosina siitä huolimatta, että hoidon ja lääkinnällisen kuntoutuksen mahdollisuudet on huomioitu.
Arjen kuormituksen vähentäminen ei tarkoita täydellistä liikkumattomuutta. Pitkäaikainen liikkumisen välttäminen voi heikentää lihasvoimaa ja toimintakykyä. Sopiva aktiivisuus, kuormituksen jaksottaminen ja yksilöllisesti sovitetut harjoitteet auttavat ylläpitämään liikkumista.
Leikkaushoito pitkälle edenneessä polven nivelrikossa
Kirurgista hoitoa harkitaan silloin, kun vaikea kipu tai merkittävä toimintakyvyn heikkeneminen jatkuu asianmukaisesta ei-leikkauksellisesta hoidosta huolimatta. Arvioon vaikuttavat esimerkiksi leposärky, voimakas kuormituskipu, selvä liikerajoitus, polven virheasento ja vaikeus selviytyä tavallisista päivittäisistä toimista.
Leikkauspäätös ei määräydy yksin röntgenkuvan tai nivelrikon asteen perusteella. Polven nivelrikon leikkausta harkittaessa toimintakyky, kivun merkitys arjessa, aikaisemmin toteutettu hoito, muut sairaudet ja potilaan kokonaistilanne kuuluvat arvioon. Pitkälle edennyt nivelrikko voi liittyä tilanteeseen, jossa tekonivelleikkausta harkitaan, mutta kaikkia vaikeita kuvantamislöydöksiä ei hoideta leikkauksella.
Tekonivelleikkauksessa vaurioituneet nivelpinnat korvataan tekonivelen osilla. Joissakin valikoiduissa tilanteissa voidaan harkita niveltä säästävää kirurgiaa, kuten osteotomiaa, jossa alaraajan linjausta muutetaan kuormituksen siirtämiseksi pois vaurioituneelta nivelalueelta.
Tähystysleikkaus ei kuulu tavanomaisen polven nivelrikon rutiinihoitoon. Artroskooppinen puhdistus ja osittainen nivelkierukan poisto tuottavat tavanomaisessa polven nivelrikossa vähän tai eivät lainkaan kliinisesti merkittävää hyötyä kipuun tai toimintakykyyn. Kuvantamisessa todettu rappeumaperäinen nivelkierukkamuutos ei yksin ole syy tähystykseen.
Oireiden vaihtelu ja sairauden seuranta
Sairauden pitkäaikaisuudesta huolimatta oireiden kulku ei ole välttämättä tasainen. Paremmat ja huonommat jaksot voivat vaihdella, eikä rakenteellisten muutosten eteneminen tarkoita sitä, että kipu lisääntyisi jatkuvasti samassa tahdissa. Oireisiin voivat vaikuttaa muun muassa kuormituksen määrä, lihasten toimintakyky ja nivelen tilapäinen ärsytys.
Seurannan tarve määräytyy oireiden ja toimintakyvyn perusteella. Jos aiemmin hallinnassa ollut kipu alkaa selvästi pahentua, kävelykyky vähenee, polven liikkuvuus heikkenee tai aikaisemmat hoitokeinot eivät enää riitä, tilanne voidaan arvioida uudelleen. Tällöin voidaan samalla tarkastella harjoittelun, lääkityksen, muun hoidon ja mahdollisen kirurgisen arvion ajankohtaisuutta.
Usein kysytyt kysymykset
Miten polven nivelrikko oireilee?
Tavallisin polven nivelrikon oire on kipu, joka alkaa usein kuormituksessa esimerkiksi kävellessä. Polvi voi tuntua jäykältä levon tai istumisen jälkeen. Nivelrikon edetessä kipua voi esiintyä myös levossa tai yöllä, polven liikelaajuus voi pienentyä ja tulehdusvaiheessa polvi voi turvota.
Missä polven nivelrikko tuntuu?
Kipu voi tuntua laajemmin polven alueella tai painottua tiettyyn kohtaan. Se voi tuntua myös säären yläosassa tai reidessä ja joskus ulottua kohti lonkan seutua. Pelkkä kivun sijainti ei kuitenkaan riitä polven nivelrikon diagnoosiin.
Milloin polven nivelrikko leikataan?
Leikkaushoitoa harkitaan, kun polven nivelrikkoon liittyy vaikea kipu tai olennainen toimintakyvyn rajoitus, joka jatkuu asianmukaisesta ei-leikkauksellisesta hoidosta huolimatta. Päätös ei perustu pelkästään röntgenkuvaan tai nivelrikon asteeseen, vaan kokonaisarvioon oireista, toimintakyvystä, polven rakenteesta ja muusta terveydentilasta.
Huom. Vastaukset ovat yleisluonteisia eivätkä korvaa terveydenhuollon ammattilaisen arviota.
Käytetyt lähteet
- Polvi- ja lonkkanivelrikko — Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Ortopediyhdistys ry:n asettama työryhmä
- Knee Osteoarthritis — Cleveland Clinic
- Knee Osteoarthritis — Hunter Hsu ja Ryan M. Siwiec, StatPearls / NCBI Bookshelf
- Knee Arthritis: Symptoms & Treatment — Mass General Brigham
- Knee osteoarthritis: pathophysiology and current treatment modalities — Juan C. Mora, Rene Przkora ja Yenisel Cruz-Almeida
- The Best Exercises for Osteoarthritis (OA) of the Knee — Cleveland Clinic
- Resistance Exercise for Knee Osteoarthritis — Kevin R. Vincent ja Heather K. Vincent
- Osteoarthritis of the knee — Arthritis UK
- Osteoarthritis of the Knee Clinical Care Standard — Australian Commission on Safety and Quality in Health Care
- Arthritis in Knee: 4 Stages of Osteoarthritis — Illinois Bone & Joint Institute
- Exercises for the knees — Arthritis UK
- Knee Arthritis: Exercises — WebMD Ignite Staff ja Clinical Review Board
Asiantuntija: Sami Elias Jarulainen,
yleislääkäri, MediLuxin vastuulääkäri.
- Viimeksi päivitetty: 24 elokuun, 2026 | Julkaistu:
