Välillä hampaat kalisevat ja peittoa pitää kääriä tiukemmalle, hetken päästä paita on hiestä märkä. Palelun ja hikoilun vuorottelu voi johtua kuumeesta, joka ensin nousee ja sitten laskee. Toinen tavallinen selitys ovat vaihdevuosien kuumat aallot: kun kuumotus hellittää ja hiki haihtuu, iho muuttuu nihkeäksi ja voi palella. Harvemmin taustalla on kilpirauhasen häiriö, lääke tai pitkäaikainen sairaus.

• Kuumetaudissa vilu kuuluu tavallisesti lämmön nousuun ja hikoilu sen laskuun. Siksi sama infektio voi tuottaa saman vuorokauden aikana kumpaakin.
• Vaihdevuosi-iässä kuuma aalto alkaa sisäisellä kuumotuksella, jonka perään tulee hikoilu. Lämmön haihtuessa iho tuntuu nihkeältä, ja hetken voi palella.
• Kilpirauhasen liikatoiminta lisää hikoilua, vajaatoimintaan taas liittyy tyypillisemmin palelu. Kilpirauhasen toiminta selviää verikokeella.
• Vaihtelua voivat selittää myös matala verensokeri, paniikkikohtaus, runsas alkoholinkäyttö ja eräät lääkkeet, kuten mielialalääkkeet.
• Jos rinnalla on laihtumista, väsymystä tai toistuvaa lämmönnousua, hakeudu tutkimuksiin viikon parin sisällä. Äkillinen kova rintakipu on syy soittaa 112, ja kuumeeseen liittyvä sekavuus tai nopeasti heikkenevä vointi vaatii päivystysarvion heti.

Ruumiinlämpöä ohjaa aivojen lämmönsäätelykeskus, joka pyrkii pitämään kehon lämmön tavoitearvossa. Siihen sillä on kaksi päinvastaista keinoa. Kun lämpöä tarvitaan lisää, lihakset alkavat väristä ja ihon verisuonet supistuvat – silloin palelee. Kun lämpöä on liikaa, ihon verisuonet laajenevat ja iho alkaa hikoilla – silloin on kuuma ja hiki nousee pintaan.

Vuorottelu voi syntyä, kun nämä keinot käynnistyvät peräkkäin. Olo heittelee: hetken peitto ei tunnu riittävän, hetken päästä sen haluaa potkaista pois. Syyn selvittämisessä auttaa, kun tarkkailee, milloin vaihtelu alkaa, kauanko se kestää ja mitä muita oireita siihen liittyy.

Vaihtelu vai jatkuva kylmänarkuus?

Kaikki kylmän ja kuuman tuntemukset eivät ole samaa ilmiötä. Jos kylmä tunne on pysyvä eikä hikoilua juuri ole, kyse on useammin pitkäkestoisesta palelusta, jonka syitä käsitellään artikkelissa jatkuva palelu. Voimakkaaseen, koko kehoa ravistelevaan tärinään keskitytään artikkeleissa vilunväristykset ja horkka.

Vuorottelevaa palelua ja hikoilua voi esiintyä kuumeisen infektion, esimerkiksi flunssan, influenssan tai jonkin bakteerin aiheuttaman tulehduksen aikana. Havaittuaan taudinaiheuttajan puolustusjärjestelmä erittää viestiaineita, jotka nostavat lämmönsäätelyn tavoitearvoa. Keho ryhtyy tuottamaan lämpöä, ja vaikka lämpö on jo nousemassa, tuntuu kylmältä ja keho värisee.

Kun kuume kääntyy laskuun, elimistö luopuu ylimääräisestä lämmöstä, ja silloin hikoiluttaa. Jos lämpö nousee ja laskee saman vuorokauden aikana useamman kerran, kierros voi toistua: vilu, kuumotus, hikoilu ja taas vilu.

Mistä tunnistaa, että syy on infektio?

Infektioon viittaa ennen kaikkea mittarilla todettu kuume. Pelkkä kuumeinen olo ei riitä, vaan kuume varmistetaan mittaamalla. Lisäksi infektioon kuuluu usein jokin paikallinen oire, kuten nuha ja kurkkukipu, yskä, virtsaamisvaivat tai iholla punoittava, lämmin alue. Flunssan ensimmäisinä päivinä kuume saattaa kohota korkeallekin ja jatkua useamman päivän.

Kuumeen palaaminen parin paremman päivän jälkeen voi olla merkki bakteerin aiheuttamasta jälkitaudista. Silloin kannattaa olla yhteydessä terveydenhuoltoon.

Lämpöily infektion jälkeen

Tavallisenkin hengitystieinfektion tai ripulitaudin jälkeen kehon lämpö voi pysyä koholla jopa muutaman viikon ajan. Tämä voi liittyä tulehduksen jälkeiseen kudosten korjaantumiseen. Jos yli 38 asteen kuume kuitenkin jatkuu tai nousee toistuvasti korkeaksi parin viikon ajan, sen syy selvitetään lääkärissä. Jos vointi heikkenee tai ilmenee muita huolestuttavia oireita, hoitoon on hakeuduttava aiemmin.

Vaihdevuosi-ikäisellä naisella kuumat aallot ovat tavallinen syy kuumuuden ja kylmyyden vuorotteluun. Ne liittyvät munasarjojen estrogeenituotannon hiipumiseen, vaikka niiden tarkkaa syntymekanismia ei tunneta. Aalto alkaa voimakkaalla sisäisellä kuumotuksella. Ihon verisuonet laajenevat, kasvot punoittavat, ja hiki nousee etenkin ylävartaloon ja niskaan. Monella sydän tuntuu samalla tykyttävän.

Kun lämpö on haihtunut, iho muuttuu nihkeäksi. Tästä syntyy tunne, että äsken oli tukala kuuma ja nyt palelee. Puuskia voi tulla sekä päivällä että yöllä, ja yölliset puuskat häiritsevät usein unta.

Kuumia aaltoja on 70–80 %:lla naisista, mutta varsin hankalia ne ovat noin viidesosalla. Tavallisesti hikoilukausi kestää 2–7 vuotta, ja oireet ovat voimakkaimmillaan vaihdevuosien alussa. Noin joka kymmenennellä niitä esiintyy vielä 10–20 vuoden kuluttua viimeisistä kuukautisista.

Esivaihdevuodet: oireet voivat alkaa jo nelikymppisenä

Hikoilupuuskat, kuumotus ja tykyttely voivat alkaa jo vuosia ennen kuin kuukautiset loppuvat. Siirtymävaihe alkaa keskimäärin 5–10 vuotta ennen menopaussia, joten ensimmäisiä oireita voi tulla jo 40 ikävuoden jälkeen. Usein ensimmäinen merkki on kuukautiskierron muuttuminen epäsäännölliseksi, ja alkuun vaihdevuosioireet ovat lieviä ja ajoittaisia.

Mikä auttaa?

Tehokkain hoito vaihdevuosien kuumiin aaltoihin ja hikoiluun on estrogeenihoito, josta sovitaan lääkärin kanssa. Kasviestrogeenien ja rohdosvalmisteiden tehoa ei ole tieteellisesti osoitettu. Omillakin valinnoilla on merkitystä. Säännöllinen liikunta tukee terveyttä myös vaihdevuosi-iässä. Runsas kahvinjuonti ja voimakkaasti maustettu ruoka voivat pahentaa oireita. Tupakoivilla vaihdevuosioireita on enemmän, ja runsas alkoholinkäyttö voi lisätä oireilua ja hikoilua. Ruokavalion vaikutuksesta kerrotaan lisää artikkelissa vaihdevuosien ruokavalio. Lääkäriin kannattaa hakeutua, kun oireet haittaavat selvästi arkea tai unta.

Kilpirauhashormoni säätelee aineenvaihdunnan vauhtia. Kilpirauhasen liikatoiminnassa aineenvaihdunta kiihtyy: hikoiluttaa myös päivällä, paino laskee, syke nopeutuu ja vatsa toimii tavallista tiheämmin. Oireet kehittyvät asteittain viikkojen tai kuukausien kuluessa. Kilpirauhasen vajaatoiminnassa suunta on päinvastainen, ja tyypillisempää on palelu.

Oma lukunsa on kilpirauhasen tulehdus. Subakuutissa kilpirauhastulehduksessa alkuun kuuluu tavallisesti lieviä liikatoiminnan oireita, koska tulehtunut rauhanen päästää hormonia verenkiertoon. Mukana saattaa olla pitkittyvä kuume, ja kaulan etuosa aristaa ja on kipeä. Kipu säteilee joskus leukaperiin tai korvan seudulle.

Kilpirauhasen toiminta selvitetään verikokeella. Jos epäilet kilpirauhasen liikatoimintaa, hakeudu lääkärin arvioon parin päivän kuluessa.

Hormonit vaikuttavat miehelläkin: iän myötä hiipuva testosteronin tuotanto saattaa lisätä taipumusta hikoiluun.

Ilman kuumetta ilmenevän vaihtelun taustalla voi vaihdevuosien lisäksi olla jokin seuraavista tekijöistä.

Matala verensokeri

Liian matalaksi laskeva verensokeri laukaisee elimistön hälytysreaktion: hiki nousee pintaan, kädet vapisevat, sydän jyskyttää ja tulee kova nälkä. Tilanne on tavallisin diabeetikoilla, jotka käyttävät insuliinia. Kun ihminen on valveilla ja pystyy nielemään, hänelle annetaan hoito-ohjeen mukainen määrä nopeasti imeytyvää sokeria, kuten glukoositabletteja, ja verensokeri lähtee nousuun. Jos tajunta hämärtyy tai nielemisestä ei tule mitään, soita 112.

Paniikkikohtaus

Paniikkikohtauksessa voi yhtäkkiä alkaa väristä kylmästä, tai kasvoille lehahtaa kuumuus. Samalla hiki nousee pintaan, kädet tärisevät ja sydän hakkaa, ja pelko on usein valtava. Oireet ovat huipussaan jo ennen kuin kymmenen minuuttia on kulunut. Kun kohtauksia tulee yhä uudelleen tai ahdistus varjostaa arkea, apua on saatavilla, ja siitä kannattaa kysyä lääkäriltä.

Alkoholi

Runsas alkoholinkäyttö vaikuttaa suoraan sympaattiseen hermostoon ja lisää hikoilua, erityisesti öisin. Jos hikoilu liittyy juomiseen, tehokkain keino on vähentää alkoholia.

Lääkkeet

Hikoilu on monen lääkkeen haittavaikutus. Tunnetuimpia esimerkkejä ovat eräät masennuksen ja muiden mielenterveyden häiriöiden hoitoon käytetyt lääkkeet. Jos hikoilu alkoi uuden lääkkeen myötä, älä lopeta lääkitystä omin päin, vaan kysy lääkäriltä, voisiko valmisteen vaihtaa.

Joskus ajoittainen lämpöily ja hikoilu kertovat pitkäaikaisesta sairaudesta. Silloin oireet eivät yleensä rajoitu kuumaan ja kylmään, vaan mukana on muuta, mikä ohjaa oikeaan suuntaan.

• Reumaattiset sairaudet. Esimerkiksi reumaattiseen monilihassairauteen (polymyalgia rheumatica) ja yleistyneeseen punahukkaan (SLE) voi liittyä ruumiinlämmön vaihtelusta johtuvaa hikoilua.
• Pitkäaikaiset tulehdukset. Tuberkuloosi, sydänläppien tulehdus eli endokardiitti ja HIV-infektio ovat harvinaisia, mutta niissä hikoilu saattaa olla ensimmäinen tai hallitsevin oire.
• Imusolmukesyöpä ja krooniset leukemiat. Tyypillisesti niissä esiintyy yöllistä hikoilua, väsymystä ja suurentuneita imusolmukkeita. Kuume kehittyy tällöin tavallisesti hiljalleen ja pitkittyy. Nämä syöpämuodot ovat melko harvinaisia.
• Sydän. Joskus sydänlihaksen hapenpuute ei aiheuta kipua lainkaan, vaan ainoa merkki on hikoilu. Ikääntyneellä sydänkohtaus voi ilmetä rintakivun sijaan hengenahdistuksena, hikoiluna, pahoinvointina tai sekavuutena. Lisää tunnusmerkeistä kerrotaan artikkelissa sydänkohtauksen oireet.

Yöllinen hikoilu ja palelu

Kun vaihtelu herättää yöllä, tarkista ensin makuuhuoneen lämpötila ja peitto: liian lämmin huone tai paksu peitto voi yksinään selittää hikoilun. Vaihdevuosi-iässä yölliset puuskat liittyvät usein vaihdevuosiin. Tutkimuksiin kannattaa hakeutua viikon parin sisällä, jos yöllinen hikoilu on alkanut nopeasti muutaman päivän tai viikon aikana, jos vuodevaatteet kastuvat toistuvasti tai jos rinnalla on laihtumista, väsymystä tai lievää lämmönnousua.

Tavalliseen infektioon tai vaihdevuosiin liittyvä vaihtelu ei yleensä vaadi kiireellistä hoitoa. Hoitoon hakeutumisen kiireellisyyden ratkaisevat yleisvointi, muut oireet ja se, miten pitkään oireita on ollut.

Taulukkoon on koottu vaihtelun mahdollisia syitä ja niille tyypillisiä piirteitä. Se auttaa hahmottamaan tilannetta mutta ei korvaa lääkärin arviota.

Tavallisen infektion tai vaihdevuosien aiheuttamaa vaihtelua voi helpottaa kotona. Samalla kertyy tietoa, josta on hyötyä, jos oireiden vuoksi täytyy hakeutua vastaanotolle.

• Mittaa lämpö. Kirjaa lukema, kellonaika ja se, palelitko vai hikoilitko mittaushetkellä. Oikeasta mittaustavasta kerrotaan artikkelissa normaali ruumiinlämpö.
• Pukeudu kerroksittain. Ohuita kerroksia on helppo lisätä ja riisua sitä mukaa kuin olo vaihtuu. Vaihda hikinen paita kuivaan.
• Juo riittävästi. Kuume lisää nesteen haihtumista, joten juomaa kannattaa pitää lähellä koko päivän.
• Kuumelääke harkiten. Jos kuumeeseen liittyy särkyä tai uupumusta, apuna voi käyttää parasetamolia tai tulehduskipulääkettä pakkauksen ohjeiden mukaisesti. Jos olo on muuten hyvä, pelkkä mittarin lukema ei edellytä lääkitsemistä.
• Viileä makuuhuone. Öisin auttaa, kun makuuhuoneen lämpötilaa laskee ja peiton vaihtaa kevyempään.
• Oirepäiväkirja. Merkitse muutaman viikon ajan, milloin vaihtelu alkaa, kauanko se kestää ja mitä muita oireita on. Vaihdevuosi-iässä kannattaa kirjata myös kuukautiset.

Jos vointisi on vakaa, oireita voi selvittää MediLuxin lääkärichatissa tai etävastaanotolla. Lääkäriä kiinnostavat lämpölukemat, oireiden ajoitus, kuukautiskierron vaihe ja käyttämäsi lääkkeet. Hän arvioi, tarvitaanko esimerkiksi kilpirauhas- tai tulehdusarvojen laboratoriokokeita, hoitoa vaihdevuosioireisiin tai käyntiä lähivastaanotolla. Äkillinen kova rintakipu on syy soittaa 112. Merkittävä sekavuus tai äkkiä romahtava vointi vaatii niin ikään kiireellistä apua, eikä etävastaanotto silloin ole oikea paikka: hälytä apua numerosta 112 tai mene suoraan päivystykseen.

Lääkärin huomio. Jos potilas kuvaa, että häntä palelee ja hikoiluttaa vuorotellen, ensimmäinen kysymykseni on, mitä kuumemittari on näyttänyt. Ilman mittausta on vaikea arvioida, onko kyse infektiosta vai jostain muusta. Seuraavaksi kysyn painosta ja jaksamisesta viime viikkoina. Vaihdevuosi-iän hikoilupuuskat ovat tavallisia ja hoidettavissa, mutta jos paino samalla laskee tai lämpöily pitkittyy, tilanne kannattaa selvittää lääkärissä.

– Sami Elias Jarulainen, yleislääkäri, MediLuxin vastuulääkäri

• Terveyskirjasto (Duodecim): Yöhikoilu
• Terveyskirjasto (Duodecim): Kuume
• Terveyskirjasto (Duodecim): Pitkittynyt kuume
• Duodecim-lehti: Liikahikoilu
• Terveyskirjasto (Duodecim): Vaihdevuodet
• Terveyskirjasto (Duodecim): Esivaihdevuodet (premenopaussi)
• Käypä hoito: Vaihdevuodet (potilasversio, 13.11.2025)
• Terveyskirjasto (Duodecim): Vaihdevuosioireiden vaihtoehtoiset hoidot
• Terveyskirjasto (Duodecim): Kilpirauhasen liikatoiminta (hypertyreoosi)
• Terveyskirjasto (Duodecim): Kilpirauhasen vajaatoiminta (hypotyreoosi)
• Terveyskirjasto (Duodecim): Kilpirauhasen tulehdukset (tyreoidiitit)
• Terveyskirjasto (Duodecim): Matala verensokeri (hypoglykemia) diabetesta sairastavalla
• Terveyskirjasto (Duodecim): Paniikkikohtaus
• Käypä hoito: Sepelvaltimotautikohtaus (potilasversio)
• MediLuxin toimituksellinen linja