Folaatin puutos, arkikielessä usein foolihapon puute, tarkoittaa tilaa, jossa elimistö ei saa tai pysty käyttämään riittävästi folaattia. Tätä B-ryhmän vitamiinia tarvitaan solujen jakautumiseen ja uusien punasolujen muodostumiseen. Pitkittynyt puute näkyykin ennen pitkää anemiana, jossa punasoluja on liian vähän ja ne ovat tavallista suurempia.

Puutteen taustalla on tavallisimmin niukka ruokavalio, runsas alkoholinkäyttö, suoliston imeytymishäiriö tai jokin lääke. Se todetaan verikokeella ja hoidetaan foolihappotableteilla, kun B12-vitamiinin taso on ensin tarkistettu.

Elimistön folaattivarastot ovat pienet, joten puute voi kehittyä jo muutamassa kuukaudessa. Oireet ovat silti usein epämääräisiä: moni huomaa ensin vain väsymyksen tai sen, että portaissa hengästyy entistä herkemmin.

• Mikä folaatti on: B-ryhmän vitamiini, jota elimistö ei pysty valmistamaan itse. Sitä on saatava ruoasta tai valmisteista.
• Tyypillinen löydös: anemia, jossa punasolut ovat tavallista suurempia eli MCV-arvo on koholla.
• Yleisimmät syyt: yksipuolinen ruokavalio, alkoholiriippuvuus, keliakia ja muut imeytymishäiriöt, raskaus ja imetys sekä jotkin lääkkeet.
• Toteaminen: perusverenkuva ja seerumin folaattipitoisuus paastoverinäytteestä. B12-vitamiini mitataan yleensä samalla.
• Hoito: foolihappotabletit lääkärin ohjeen mukaan ja puutteen syyn korjaaminen.
• Muista: foolihappo voi peittää samanaikaisen B12-vitamiinin puutteen, joka hoitamattomana voi vaurioittaa hermostoa.

Lääkärin huomio. Kun verikokeessa näkyy anemia ja tavallista suuremmat punasolut, foolihappoa ei kannata aloittaa omin päin ennen kuin myös B12-vitamiini on mitattu. Foolihappo voi korjata verenkuvan, mutta samanaikainen B12-vitamiinin puute jää silloin hoitamatta ja voi vähitellen vaurioittaa hermostoa. Kun molemmat arvot on tutkittu, folaatin puutteen hoito on yleensä suoraviivaista.

– Sami Elias Jarulainen, MediLuxin vastuulääkäri

Folaatti on vesiliukoinen B-ryhmän vitamiini, josta käytetään myös nimeä B9-vitamiini. Ruoassa luontaisesti esiintyvää muotoa kutsutaan folaatiksi. Foolihappo taas on vitamiinin synteettinen muoto, jota on vitamiinivalmisteissa, ravintolisissä ja täydennetyissä elintarvikkeissa. Arkikielessä nimiä käytetään ristiin, ja siksi samasta tilasta puhutaan sekä folaatin että foolihapon puutteena.

Elimistö tarvitsee folaattia perintöaineksen eli DNA:n rakennusosien valmistamiseen. Puute näkyy siksi ensimmäisenä siellä, missä solut jakautuvat vilkkaasti, ennen kaikkea luuytimessä, jossa punasolut syntyvät.

Kuinka nopeasti puute kehittyy?

Folaatti varastoituu maksaan, mutta varastot ovat pienet: niiden arvioidaan riittävän vähintään neljäksi viikoksi. Kun saanti jää pitkäksi aikaa liian vähäiseksi, folaatin puutteesta johtuva anemia ilmaantuu tavallisesti 2–3 kuukauden kuluttua. Ero B12-vitamiiniin on selvä, sillä sen varastot voivat riittää vuosiksi.

Folaatin puutteesta johtuva anemia

Ilman riittävää folaattia punasolujen esiasteet eivät kypsy normaalisti. Luuytimessä nähdään suurikokoisia, poikkeavia esiasteita, ja veressä kiertävät punasolut ovat tavallista suurempia. Tällaista anemiaa kutsutaan megaloblastiseksi. Verikokeessa se näkyy matalana hemoglobiinina ja koholla olevana MCV-arvona, joka kuvaa punasolujen kokoa. Anemian muista muodoista voit lukea anemiaa käsittelevältä sivulta.

Folaatin puutteella ei ole yhtä tunnusomaista oiretta. Suurin osa vaivoista johtuu anemiasta, ja koska ne kehittyvät hitaasti, niihin ehtii tottua huomaamattaan. Tavallisia oireita ovat:

• väsymys ja heikentynyt suorituskyky, joka tuntuu ensin rasituksessa
• hengästyminen tavallista helpommin esimerkiksi portaissa tai ylämäessä
• huimauksen tunne
• ruokahaluttomuus ja suolisto-oireet
• lihasheikkous
• ihomuutokset

Anemiaan liittyy usein myös suun limakalvojen ja kielen oireita, kuten kielen arkuutta. Hermoston oireita voi esiintyä, mutta ne ovat tyypillisempiä B12-vitamiinin puutteessa. Siksi esimerkiksi jalkojen puutumisen tai muiden tunto-oireiden yhteydessä tutkitaan yleensä myös B12-vitamiini.

Vakava folaatin puute

Oireet ovat sitä voimakkaampia, mitä vaikeampi anemia on ja mitä nopeammin se on kehittynyt. Vakavassa puutteessa uupumus, huimaus ja hengenahdistus ovat selviä. Anemian lisäksi veressä voi olla tavallista vähemmän valkosoluja ja verihiutaleita. Tutkimukset tehdään silloin kiireellisinä, koska hyvin matala hemoglobiini tai muutokset valkosoluissa ja verihiutaleissa voivat herättää epäilyn myös pahanlaatuisesta veritaudista.

Folaatin puute syntyy, kun vitamiinia saadaan liian vähän, se imeytyy huonosti, sitä kuluu tavallista enemmän tai jokin lääke häiritsee sen käyttöä elimistössä. Usein vaikuttamassa on useampi tekijä yhtä aikaa, esimerkiksi niukka ruokavalio ja runsas alkoholinkäyttö.

Raskaus ja imetys lisäävät tarvetta

Raskauden ja imetyksen aikana folaattia kuluu enemmän, joten puute syntyy herkemmin. Raskaana olevan folaatin puute suurentaa sikiön hermostoputken sulkeutumishäiriön riskiä, ja siksi raskautta suunnitteleville suositellaan foolihappolisää jo ennen raskautta. Annoksesta ja käytön ajoituksesta kerrotaan tarkemmin folaattia ja foolihappoa käsittelevällä sivulla.

Epäily folaatin puutteesta herää yleensä, kun verikokeessa todetaan anemia ja punasolut ovat tavallista suurempia. Tavallisesti tutkitaan seuraavat arvot:

• Perusverenkuva: hemoglobiini ja punasolujen keskitilavuus eli MCV.
• Seerumin folaatti (fS-Folaat): ennen näytettä paastotaan laboratorion ohjeen mukaan, yleensä 12 tuntia. Tulkintarajat vaihtelevat laboratorioittain. Esimerkiksi HUSin tulkintarajojen mukaan alle 8 nmol/l:n pitoisuus viittaa puutteeseen. Välillä 8–15 nmol/l puutetta ei voi varmasti sulkea pois.
• B12-vitamiini (S-B12-TC2): mitataan samalla, koska kummankin vitamiinin puute aiheuttaa samanlaisen anemian.
• Punasolujen folaatti: kuvaa seerumin arvoa pidemmän ajan saantia, ja sitä käytetään joissakin tilanteissa.

Lääkäri tulkitsee tulokset yhdessä oireiden, ruokavalion, alkoholinkäytön ja lääkitysten kanssa. Jos syy jää epäselväksi, tarvitaan joskus laajempia verikokeita tai luuydinnäyte.

Miksi folaattiarvo voi olla matala?

Matala arvo kertoo yleensä joko niukasta saannista, heikentyneestä imeytymisestä tai lisääntyneestä kulutuksesta. Yksittäinen lukema ei kuitenkaan kerro syytä, vaan se selvitetään esitietojen ja muiden verikokeiden avulla. Viitearvoista ja näytteenotosta on lisätietoa folaattisivulla.

Folaatin ja B12-vitamiinin puute aiheuttavat samannäköisen anemian, eikä niitä voi erottaa toisistaan pelkän verenkuvan perusteella. Megaloblastisista anemioista yhdeksän kymmenestä johtuu B12-vitamiinin puutteesta, joten se on selvästi yleisempi syy. Tärkeimmät erot näkyvät alla olevasta taulukosta. Tarkemmin B12-vitamiinin puutteesta kerrotaan B12-vitamiinin puutosta käsittelevällä sivulla.

Folaatin puute ei yleensä vaadi kiireellistä hoitoa, mutta anemian syy pitää aina selvittää. Hakeudu lääkäriin, jos huomaat hengästyväsi selvästi aiempaa helpommin tai väsymys on lisääntynyt viikkojen tai kuukausien aikana ilman selvää syytä.

Folaatin puute hoidetaan foolihappotableteilla. Annoksesta ja hoidon kestosta päättää lääkäri, koska ne riippuvat puutteen syystä ja vaikeusasteesta. Yksi käytetty annostus folaatin puutteesta johtuvassa anemiassa on 5 mg foolihappoa vuorokaudessa noin neljän kuukauden ajan, ja imeytymishäiriössä annos voi olla suurempi. Hoidon tehoa seurataan verikokein.

Tablettihoidon lisäksi pyritään korjaamaan puutteen syy. Hoitoon kuuluu siksi myös ruokavalion monipuolistaminen, alkoholinkäytön vähentäminen ja imeytymistä heikentävän suolistosairauden hoito. Jos puute liittyy lääkitykseen, lääkäri arvioi, tarvitaanko foolihappoa lääkehoidon rinnalla.

Miksi B12-vitamiini tarkistetaan ennen hoitoa?

Foolihappo voi korjata anemian silloinkin, kun sen varsinainen syy on B12-vitamiinin puute. Verenkuva paranee, mutta B12-vitamiinin puute jatkuu ja voi vähitellen aiheuttaa hermostovaurion. Tämän vuoksi foolihappohoito aloitetaan, kun B12-vitamiinin taso on tarkistettu, tai molempia vitamiineja annetaan yhtä aikaa.

Metotreksaatti ja foolihappo

Kun metotreksaattia käytetään esimerkiksi reuman hoitoon, sen rinnalla otetaan foolihappoa lääkärin ohjeen mukaan. Foolihappo vähentää lääkkeen liiallista vaikutusta verisolujen tuotantoon, ja se otetaan metotreksaattiannoksen jälkeen lääkärin määräämän aikataulun mukaan. Jos metotreksaattia käytetään verisairauden hoitoon, foolihapon käytöstä päättää hoitava yksikkö, koska foolihappo voi heikentää lääkkeen tavoiteltua tehoa.

Haittavaikutukset ja yhteisvaikutukset

Foolihappo on yleensä hyvin siedetty. Pahoinvointi, ihottuma tai kutina ovat harvinaisia. Jos käytät epilepsialääkettä, kerro foolihaposta lääkärille, sillä se voi pienentää esimerkiksi fenytoiinin pitoisuutta veressä.

Monipuolinen ruokavalio, jossa on runsaasti kasviksia ja täysjyväviljaa, turvaa useimmille riittävän folaatin saannin. Aikuisten saantisuositus on 330 mikrogrammaa ja raskaana olevien 600 mikrogrammaa vuorokaudessa. Hyviä lähteitä ovat:

• vihreät lehtivihannekset ja muut tummanvihreät kasvikset
• palkokasvit, kuten pavut, herneet ja linssit
• täysjyväviljatuotteet
• maksa, jonka käyttöä raskausaikana kuitenkin rajoitetaan runsaan A-vitamiinin vuoksi

Kuumennus tuhoaa folaattia helposti, joten osa kasviksista kannattaa syödä raakana tai vain kevyesti kypsennettyinä. Imeytymishäiriön tai lääkityksen yhteydessä foolihappolisän tarve arvioidaan yksilöllisesti. Pelkkä ruokavalio ei korjaa jo todettua puutetta nopeasti, vaan siihen tarvitaan lääkärin määräämä hoito.

MediLuxin etälääkäri arvioi oireesi, lääkityksesi ja mahdolliset aiemmat verikoetulokset. Tarvittaessa saat lähetteen laboratoriokokeisiin, joissa tutkitaan perusverenkuva, folaatti ja B12-vitamiini. Kun tulokset ovat valmiit, lääkäri käy ne kanssasi läpi ja aloittaa tarvittaessa hoidon. Nopeimmin pääset alkuun lääkärichatissa. Äkillisesti alkanut hengenahdistus kuuluu kuitenkin päivystykseen eikä etävastaanotolle.