Pinaattikeitto, ruisleipä, linssit ja marjat: kaikki ne tuovat ruokavalioon folaattia, B-ryhmän vitamiinia, jota tarvitaan aina kun elimistö rakentaa uusia soluja. Silti monella suomalaisella saanti jää suositusta pienemmäksi, sillä kasviksia ja täysjyvää syödään usein niukasti ja osa vitamiinista häviää jo kattilassa.

Raskautta suunnitteleville folaatti on erityisen tärkeä, koska sen synteettinen muoto foolihappo pienentää sikiön hermostoputken sulkeutumishäiriön riskiä. Kun tietää, mistä folaattia saa ja milloin foolihappolisä on paikallaan, saannista on helppo huolehtia jo ennen kuin raskaus on ajankohtainen.

Folaatti on vesiliukoinen B-ryhmän vitamiini, jota kutsutaan myös B9-vitamiiniksi. Ihminen ei pysty valmistamaan sitä, joten se on saatava ruoasta tai valmisteesta.

• Tehtävä elimistössä: folaattia tarvitaan solujen jakautumiseen ja verisolujen muodostumiseen.
• Ruoasta: tummanvihreät kasvikset, palkokasvit, täysjyvävilja, maksa sekä hedelmät ja marjat.
• Päivässä: aikuiselle suositellaan 330 mikrogrammaa folaattia ja raskaana olevalle 600 mikrogrammaa.
• Ennen raskautta: foolihappolisää 400 mikrogrammaa vuorokaudessa noin kaksi kuukautta ennen raskautta ja 12. raskausviikon loppuun asti.
• Varovaisuutta: foolihappoa ei pidä ottaa suurina annoksina ilman lääkärin ohjetta, koska se voi peittää B12-vitamiinin puutteen.

Lääkärin huomio. Jos suunnittelet raskautta, aloita foolihappo jo ennen kuin raskaus alkaa. Suojan kannalta tärkeimmät ovat ensimmäiset raskausviikot, ja ne ehtivät helposti kulua ennen kuin raskaudesta edes tietää. Jos sairastat epilepsiaa, diabetesta, keliakiaa tai tulehduksellista suolistosairautta, kysy lääkäriltä sinulle sopivasta foolihappoannoksesta jo suunnitteluvaiheessa. Muussa tapauksessa foolihappoa ei kannata ottaa varmuuden vuoksi suurina määrinä, koska runsas käyttö voi hämärtää B12-vitamiinin puutteen toteamista.

– Sami Elias Jarulainen, MediLuxin vastuulääkäri

Folaatti on yhteisnimitys ryhmälle yhdisteitä, joilla on sama biologinen vaikutus kuin foolihapolla. Ravinnossa vitamiini esiintyy luonnollisina folaatteina, joita on etenkin kasvikunnan ruoissa.

Mihin elimistö tarvitsee folaattia?

Folaatti osallistuu perimäaineksen rakennusosien valmistamiseen. Siksi sitä kuluu eniten kudoksissa, joissa soluja syntyy jatkuvasti, kuten luuytimessä. Vitamiinia tarvitaan myös DNA:n ja hermovälittäjäaineiden aineenvaihduntaan. Raskauden aikana tarve kasvaa.

Varastot ovat pienet

Folaattia varastoituu maksaan, ja varastojen on arvioitu riittävän vähintään neljäksi viikoksi. Varastot ovat silti pienet verrattuna B12-vitamiinin varastoihin, jotka riittävät vuosiksi. Folaattia on siksi hyvä saada ruoasta tasaisesti päivästä toiseen.

Arkikielessä sanoja käytetään usein toistensa sijasta, mutta kyse on saman vitamiinin eri muodoista.

• Folaatti on vitamiinin luonnollinen muoto, jota saadaan ruoasta.
• Foolihappo on vastaava synteettinen yhdiste. Sitä on vitamiinivalmisteissa, ravintolisissä ja täydennetyissä elintarvikkeissa.

Foolihappo imeytyy tehokkaammin kuin ruoan folaatit: ruoan folaattien hyötyosuuden on arvioitu olevan noin puolet foolihapon hyötyosuudesta.

Entä metyylifolaatti?

Osassa ravintolisistä on foolihapon sijaan metyylifolaattia, joka on folaatin aktiivinen muoto. Elimistö muuttaa myös foolihapon tähän muotoon. Raskautta suunnittelevalle suositellaan nimenomaan foolihappoa, joten valmistetta valitessa kannattaa tarkistaa pakkauksesta foolihapon määrä.

Ruoanvalmistus vaikuttaa folaatin määrään

Folaatti on herkkä vitamiini, ja kuumentaminen tuhoaa sitä helposti. Pitkään keitetyistä kasviksista osa vitamiinista on jo kadonnut, kun ruoka päätyy lautaselle. Tuoreet salaatit, raasteet, hedelmät ja marjat sekä hetken höyrytetyt kasvikset ovat siksi hyviä tapoja kasvattaa saantia.

Suositeltu saanti on sama naisille ja miehille, mutta raskauden aikana tarve kasvaa selvästi.

• Aikuiset: 330 µg vuorokaudessa
• Raskautta suunnittelevat: ruokavalion lisäksi 400 µg foolihappoa ravintolisänä vuorokaudessa
• Raskaana olevat: 600 µg vuorokaudessa

Myös imetysaikana folaatin tarve on tavallista suurempi. Imetysajan ruokavaliosta voit lukea lisää imettävän äidin ruokavaliosta.

Riittääkö ruoka?

Runsaasti kasviksia ja täysjyväviljaa sisältävä ruokavalio tuo yleensä riittävästi folaattia. Suomalaisten saanti jää kuitenkin usein suosituksesta, eikä hedelmällisessä iässä olevien naisten ruoasta saama folaatti yleensä riitä. Tästä syystä raskautta suunnitteleville suositellaan foolihappolisää ruokavaliosta riippumatta.

Riittävä folaatin saanti raskauden alussa pienentää sikiön hermostoputken sulkeutumishäiriön riskiä. Hermostoputkesta kehittyvät aivot ja selkäydin, ja sulkeutumishäiriö tarkoittaa esimerkiksi selkärankahalkiota. Häiriön syntyyn vaikuttavat monet tekijät, eikä folaatti ole niistä ainoa, mutta foolihappolisän suojaava vaikutus on osoitettu. Suomessa nämä häiriöt ovat harvinaisempia kuin monissa muissa maissa.

Annos, aloitus ja kesto

• Annos: 400 µg eli 0,4 mg foolihappoa vuorokaudessa.
• Aloitus: noin kaksi kuukautta ennen suunniteltua raskautta.
• Kesto: 12. raskausviikon loppuun. Jos käyttöä jatketaan tämän jälkeen, annos on tavallisesti enintään 0,4 mg päivässä, ellei lääkäri määrää muuta.

Apteekista saa 0,4 mg:n foolihappotabletteja ilman reseptiä, ja raskausajan monivitamiineissa on yleensä sama määrä. Jos raskaus on jo alkanut eikä foolihappo ole käytössä, sen voi aloittaa heti.

Kuka tarvitsee suuremman annoksen?

Lääkäri arvioi foolihappoannoksen yksilöllisesti jo raskautta suunniteltaessa, jos raskautta suunnittelevalla on

• epilepsia, diabetes, keliakia tai krooninen suolistotulehdus
• runsasta alkoholinkäyttöä tai hyvin yksipuolinen ruokavalio.

Päiväannos voi olla 4 mg, jos raskautta suunnittelevalla, hänen kumppanillaan tai jommankumman aiemmalla lapsella on ollut hermostoputken sulkeutumishäiriö tai riski on muusta syystä tavallista suurempi. Suurempaa annosta käytetään vain lääkärin seurannassa, ja ennen aloitusta varmistetaan, ettei B12-vitamiinista ole puutetta.

Raskausajan muusta ravitsemuksesta voit lukea lisää raskausajan ruokavaliosta.

Foolihappoa myydään yksittäisinä tabletteina, raskausajan monivitamiineissa ja yhdistelmävalmisteissa esimerkiksi raudan tai B12-vitamiinin kanssa. Suurempivahvuisia tabletteja käytetään lääkärin ohjeen mukaan esimerkiksi todetun puutoksen hoidossa.

Turvallisen saannin yläraja

Aikuisen turvallisen pitkäaikaisen saannin yläraja on 1 000 µg vuorokaudessa ravintolisistä ja täydennetyistä elintarvikkeista yhteensä. Raja koskee foolihappoa ja ravintolisissä käytettyjä metyylifolaatin muotoja, mutta ei ruoan luontaisia folaatteja. Lääkärin määräämässä hoidossa annos voi olla suurempi. Ylimääräinen folaatti erittyy virtsaan, mutta se ei tee suurten annosten pitkäaikaisesta käytöstä riskitöntä. Suurin huoli liittyy B12-vitamiiniin: runsas foolihappo voi pitää verenkuvan normaalina, vaikka B12-vitamiinia puuttuisi. Tällöin puutos voi jäädä huomaamatta ja aiheuttaa hermostovaurion.

Haittavaikutukset ovat harvinaisia

Foolihapon haittoina on harvoin kuvattu pahoinvointia, ripulia, ilmavaivoja, ihottumaa, kutinaa ja nokkosihottumaa. Myös vakava allerginen reaktio on mahdollinen, mutta sen yleisyyttä ei tunneta. Raskausaikana käytettyyn foolihappoon ei liity tunnettuja vaaroja sikiölle.

Foolihappo ja lääkkeet

Foolihappo voi pienentää eräiden epilepsialääkkeiden, kuten fenytoiinin, pitoisuutta veressä. Jos käytät epilepsialääkettä, sovi foolihaposta aina lääkärin kanssa. Metotreksaattia reuman tai psoriaasin hoitoon käyttävä saa foolihaposta yksilöllisen ohjeen, koska sen ajoitus suhteessa metotreksaattiin on tärkeä.

Folaattitasoa mitataan tavallisesti seerumista verikokeella, jonka lyhenne on fS-Folaat. Kirjain f tarkoittaa, että näyte otetaan paastossa. Tavallinen paasto-ohje on 12 tuntia, mutta noudata aina näytteenottopaikan omaa ohjetta.

Mitä tulos tarkoittaa?

• Yli 8 nmol/l: ylittää HUSin käyttämän viiterajan.
• 8–15 nmol/l: harmaa alue, jolla puutetta ei voida varmasti sulkea pois.
• Alle 8 nmol/l: viittaa folaatin puutteeseen.

Raja-arvot voivat vaihdella hieman laboratorioittain, joten tulosta verrataan aina laboratorion omaan viitealueeseen. Seerumin pitoisuus kertoo lähinnä viimeaikaisesta saannista. Punasoluista mitattu folaatti kuvaa pidemmän ajan tilannetta.

Milloin folaatti mitataan?

Koetta käytetään lähinnä silloin, kun verikokeessa on todettu anemia, jossa punasolut ovat tavallista suurempia. Samalla tutkitaan yleensä B12-vitamiini, koska kummankin vitamiinin puute voi aiheuttaa samanlaisen anemian.

Lähetteen laboratoriokokeisiin voi kirjoittaa myös etälääkäri.

Folaattiin ja foolihappoon liittyvät asiat hoituvat yleensä kiireettä. Vakavan allergisen reaktion merkit edellyttävät kuitenkin välitöntä apua. Myös äkillisesti alkanut hengenahdistus vaatii kiireellisen arvion.

Jos tarvitset kiireellistä hoidon tarpeen arviota, terveysasemasi on suljettu eikä tilanne ole hengenvaarallinen, saat neuvoa Päivystysavusta numerosta 116117.

Koska varastot ovat pienet, folaatin puute voi kehittyä jo muutamassa kuukaudessa. Sen tavallisin seuraus on anemia, jossa punasolut ovat suurikokoisia. Puutteelle altistavat muun muassa hyvin niukka ruokavalio, pitkäaikainen runsas alkoholinkäyttö, keliakia ja muut imeytymistä heikentävät suolistosairaudet sekä eräät lääkkeet, kuten epilepsialääkkeet, metotreksaatti ja trimetopriimi. Raskaus ja imetys lisäävät tarvetta.

Puute todetaan verikokeella, ja se hoidetaan foolihappotableteilla. Koska B12-vitamiinin puutos aiheuttaa samanlaisen anemian, lääkäri tarkistaa ennen hoitoa myös B12-vitamiinin.

MediLuxin etävastaanotolla voit keskustella lääkärin kanssa esimerkiksi raskauden suunnitteluun liittyvästä foolihapon annoksesta, verikokeen tuloksesta tai siitä, sopiiko foolihappo käyttämiesi lääkkeiden kanssa. Lääkäri voi kirjoittaa lähetteen verikokeisiin ja käydä tulokset kanssasi läpi. Lyhyisiin kysymyksiin saat vastauksen myös lääkärichatissa.

Äkillisissä hätätilanteissa etävastaanotto ei ole oikea paikka. Jos huulet tai kasvot turpoavat äkillisesti foolihapon ottamisen jälkeen tai hengittäminen käy raskaaksi, soita 112.

• Terveyskirjasto (Lääkärikirja Duodecim): Vitamiinit
• Terveyskirjasto (Lääkärikirja Duodecim): Foolihapon käyttö raskauden aikana
• Terveyskirjasto (Lääkärikirja Duodecim): B12-vitamiinin tai folaatin puutoksesta johtuva anemia
• Terveyskirjasto (Laboratoriotutkimusten tulkinta): Folaatti, seerumista, fS-Folaat
• Ruokavirasto (Valtion ravitsemusneuvottelukunta): Folaatti ja foolihappo
• Fimea: Folvite 1 mg tabletit, valmisteyhteenveto
• Ruokavirasto: Ruoka-aineiden turvalliseen käyttöön liittyviä yleisiä ohjeita (2025)
• EFSA NDA Panel. Scientific opinion on the tolerable upper intake level for folate. EFSA Journal 2023;21(11):e08353 (englanninkielinen; käytetty metyylifolaattia koskevan ylärajan osalta)
• Sosiaali- ja terveysministeriö: Mikä on päivystysapu 116 117?
• MediLuxin toimituksellinen linja