Kalsiumin puutteella voidaan tarkoittaa kahta eri asiaa. Ruokavaliosta voi saada kalsiumia liian vähän, jolloin elimistö turvautuu luuston varastoihin. Toinen tilanne on veren kalsiumpitoisuuden lasku viitealueen alapuolelle, jota kutsutaan hypokalsemiaksi.

Hypokalsemian taustalla on yleensä hormonien, D-vitamiinin tai munuaisten toiminnan häiriö eikä niukka ruokavalio. Lievä lasku jää usein huomaamatta, mutta selvästi matala kalsium voi aiheuttaa pistelyä, lihaskramppeja ja sydämen rytmihäiriöitä. Siksi oireiden syy kannattaa aina selvittää lääkärin kanssa.

• Kaksi eri tilaa: niukka kalsiumin saanti heikentää vuosien mittaan luustoa, mutta veren kalsiumarvo pysyy yleensä normaalina. Hypokalsemia tarkoittaa veren matalaa kalsiumia.
• Tavallisimmat syyt: lisäkilpirauhashormonin puute esimerkiksi kilpirauhasleikkauksen jälkeen, pitkälle edennyt munuaisten vajaatoiminta, vaikea D-vitamiinin puutos ja magnesiumin puute.
• Oireet: sormien, varpaiden ja suun ympäristön pistely ja puutuminen sekä lihaskrampit. Vaikeaan hypokalsemiaan voi liittyä kouristuksia ja rytmihäiriöitä.
• Toteaminen: verikoe. Syytä selvitetään lisäkilpirauhashormonin, D-vitamiinin, magnesiumin ja munuaisten toiminnan perusteella.
• Hoito: kalsiumia suun kautta tai vaikeissa tilanteissa sairaalassa suoneen, tarvittaessa aktiivista D-vitamiinia ja aina perussyyn hoito.
• Hätätilanne: kouristelu, vinkuva hengitys tai tajunnan heikkeneminen – soita 112.

Lääkärin huomio. Kun potilas kertoo, että sormia ja huulia kihelmöi, kysyn ensimmäiseksi kahta asiaa: onko kaulalle tehty leikkaus ja miten hän hengittää oireiden aikana. Kilpirauhasleikkauksen jälkeen pistely voi olla merkki veren kalsiumin laskusta, ja se pitää tarkistaa verikokeella vielä samana päivänä. Jos pistely taas alkaa jännittävässä tilanteessa ja hengitys on tihentynyt, taustalla voi olla liikahengitys. Oireiden syytä ei kuitenkaan voi varmistaa pelkän tilanteen perusteella, eikä omin päin aloitettu kalkkitabletti korvaa lääkärin arviota ja tarvittavia verikokeita.

– Sami Elias Jarulainen, MediLuxin vastuulääkäri

Lähes kaikki elimistön kalsium on luustossa, ja vain pieni osa kiertää veressä. Veren pitoisuus pysyy kapeissa rajoissa, koska lisäkilpirauhaset reagoivat pieneenkin laskuun. Ne erittävät silloin enemmän lisäkilpirauhashormonia (PTH), jonka vaikutuksesta luusta vapautuu kalsiumia vereen.

Tämän vuoksi niukka kalsiumin saanti ruoasta ei yleensä näy verikokeessa. Pitkään jatkuva niukka saanti voi sen sijaan heikentää luustoa, josta elimistö vapauttaa kalsiumia veren pitoisuuden ylläpitämiseksi. Hypokalsemia voi kehittyä esimerkiksi silloin, kun lisäkilpirauhashormonia erittyy liian vähän, D-vitamiinista on vaikea puutos tai munuaisten toiminta on merkittävästi heikentynyt.

Mitä kalsiumin puute aiheuttaa?

Pitkään jatkuva niukka saanti on yksi luukadon riskitekijöistä. Veren matala kalsium taas häiritsee hermojen ja lihasten toimintaa sekä sydämen sähköistä toimintaa. Oireiden voimakkuus riippuu siitä, kuinka matalaksi pitoisuus laskee.

Kun kalsiumia saadaan ruoasta niukasti, siitä ei yleensä seuraa tuntuvia oireita, koska veren kalsiumpitoisuus pysyy tavallisesti normaalina. Oireet liittyvät veren matalaan kalsiumiin. Lievä hypokalsemia on usein oireeton, ja selvät oireet ilmaantuvat tavallisesti vasta, kun kokonaiskalsium laskee alle 1,8 mmol/l tai ionisoitunut kalsium alle 1,05 mmol/l.

Varhaiset oireet

Ensimmäisenä tuntuu usein pistelyä ja puutumista sormissa, varpaissa ja suun ympärillä. Sen jälkeen sormet ja varpaat voivat muuttua kömpelöiksi, ja lihakset kramppaavat tavallista herkemmin. Osa kokee myös voimattomuutta tai ahdistuneisuutta.

Tetania ja vaikean hypokalsemian oireet

Vaikeassa hypokalsemiassa voi kehittyä tetania. Siinä lihakset kramppaavat voimakkaasti, kurkunpää voi ahtautua niin, että hengitys vinkuu, ja voi ilmetä kouristuksia. Matala kalsium vaikuttaa myös sydämen sähköiseen toimintaan: muutos näkyy sydänfilmissä ja altistaa rytmihäiriöille. Vaikea hypokalsemia hoidetaan aina sairaalassa.

Veren kalsium laskee, kun lisäkilpirauhashormonia tai D-vitamiinia on liian vähän tai niiden vaikutus on heikentynyt. Lisäksi pitoisuus voi laskea joissakin hyvin vakavissa sairauksissa. Taulukossa on tavallisimmat syyt ja vertailun vuoksi myös niukka kalsiumin saanti.

Lievä, niukasta saannista johtuva D-vitamiinin puute on Suomessa melko yleinen, mutta se ei aiheuta hypokalsemiaa. Sen haitat näkyvät luiden haurastumisena ja lihasheikkoutena, ja niistä kerrotaan sivulla D-vitamiinin puutos. Magnesiumin menetystä lisäävistä lääkkeistä ja sairauksista voit lukea sivulta magnesiumin puute.

Lisäkilpirauhaset ovat hyvin pieniä rauhasia, jotka sijaitsevat kilpirauhasen takapinnalla. Siksi kilpirauhasleikkauksen jälkeen lisäkilpirauhashormonin eritys voi heikentyä, ja veren kalsium laskee. Hormonivaje voi olla ohimenevä tai pysyvämpi. Pysyvän puutteen vaara on suurempi, jos leikkauksessa joudutaan poistamaan myös lisäkilpirauhasia, esimerkiksi silloin, kun rauhanen sijaitsee poikkeavassa paikassa kilpirauhasen sisällä.

Myös lisäkilpirauhasen liikatoiminnan leikkaushoidon jälkeen kalsium laskee usein hetkellisesti. Kun liikaa hormonia tuottanut kasvain on poistettu, luusto alkaa sitoa kalsiumia tavallista enemmän.

Jos leikkauksen jälkeen kotona alkaa tuntua pistelyä sormissa tai suun ympärillä tai lihakset kramppaavat, ota yhteyttä hoitaneeseen yksikköön tai päivystykseen samana päivänä. Oireinen hypokalsemia hoidetaan nopeasti, ja kalsiumia voidaan antaa suoneen.

Jos ruokavaliossa on vuosikausia vähän kalsiumia, elimistö käyttää luustoaan varastona, ja luun lujuus voi vähitellen heiketä. Tämä lisää luukadon riskiä. Luukato etenee hiljaa: ensimmäinen merkki voi olla murtuma, joka syntyy esimerkiksi kaatuessa omalta pituudelta.

Riittävä saanti turvataan ensisijaisesti ruoalla. Aikuisen saantisuosituksesta, parhaista kalsiumin lähteistä ja kalsiumlisän käytöstä kerrotaan sivulla kalsium. Kalsiumilla täydennettyjen kasvijuomien ja -valmisteiden merkitys korostuu, jos noudatat maidotonta ruokavaliota.

Hypokalsemia todetaan verikokeella. Aikuisen viitealueet ovat kokonaiskalsiumille (P-Ca) 2,15–2,51 mmol/l ja ionisoituneelle kalsiumille (Ca-Ion) 1,16–1,30 mmol/l, mutta laboratoriot voivat ilmoittaa hieman erilaiset rajat.

Matalaksi mitattu kokonaiskalsium ei aina tarkoita todellista puutetta. Osa veren kalsiumista on sitoutunut valkuaisaineisiin, joten jos veressä on vähän albumiinia, kokonaisarvo voi jäädä pieneksi, vaikka vapaata kalsiumia olisi riittävästi. Silloin tilannetta voidaan tarkentaa mittaamalla ionisoitunut kalsium tai tarkastelemalla albumiinikorjattua arvoa (Ca-albk).

Mitä muuta tutkitaan?

Kun matala arvo on varmistettu, selvitetään sen syy. Keskeisiä ovat lisäkilpirauhashormonin ja D-vitamiinin pitoisuudet. Lisäksi voidaan tarkistaa magnesium ja munuaisten toiminta, koska niiden häiriöt voivat laskea kalsiumia. Sydänfilmistä nähdään, onko matala kalsium vaikuttanut sydämen sähköiseen toimintaan.

Hoito riippuu siitä, kuinka matala kalsium on, aiheuttaako se oireita ja mikä sen on laskenut. Lievä, oireeton hypokalsemia ei vaadi päivystyshoitoa, mutta sen syy selvitetään. Selvästi oireinen tai vaikea hypokalsemia arvioidaan kiireellisesti, ja tarvittaessa kalsiumia annetaan suoneen sairaalassa.

Pitkäaikainen hoito

Lisäkilpirauhasen vajaatoiminnassa käytetään aktiivista D-vitamiinia, esimerkiksi alfakalsidolia, ja kalsiumia. Jos kalsiumtabletteja tarvitaan, annos valitaan yksilöllisesti ruokavaliosta saatavan kalsiumin, oireiden sekä veri- ja virtsakokeiden perusteella. Joillekin potilaille voidaan harkita lääkitystä, joka korvaa lisäkilpirauhashormonin vaikutusta. D-vitamiinin puutteessa annetaan D-vitamiinia ja hoidetaan mahdollinen imeytymishäiriö. Munuaisten vajaatoiminnassa kalsium- ja fosfaattitasapainon hoito suunnitellaan veriarvojen perusteella yksilöllisesti. Hoitoon voi kuulua ravinnon fosfaatin rajoittaminen, mistä kerrotaan sivulla munuaisten vajaatoiminnan ruokavalio. Jos taustalla on magnesiumin puute, sekin korjataan.

Miksi hoitoa seurataan verikokein?

Liian suuri kalsiumin tai aktiivisen D-vitamiinin annos voi nostaa veren kalsiumpitoisuuden liian korkeaksi. Seurauksena voi olla runsas kalsiumin eritys virtsaan, munuaiskiviä ja munuaisten toiminnan heikkenemistä. Siksi veren kalsiumia mitataan säännöllisesti ja ajoittain myös virtsan kalsiumia ja munuaisten toimintaa. Pitkäaikaisessa lisäkilpirauhasen vajaatoiminnan hoidossa kalsiumpitoisuus pyritään pitämään viitealueen alaosassa tai hieman sen alapuolella oireet ja virtsan kalsiumineritys huomioiden.

Ylihoitoon voivat viitata väsymys, ruokahaluttomuus, oksentelu, ummetus, jano ja runsas virtsaaminen. Myös kuivuminen tai pitkä vuodelepo voi tehdä aiemmin sopivasta annoksesta liian suuren.

Voiko kalsiumin puutetta hoitaa itse?

Veren matalaa kalsiumia ei hoideta omin päin, koska syy ja tarvittava hoito vaihtelevat. Jos kyse on niukasta saannista ruoasta, ensisijainen keino on lisätä maitovalmisteita tai kalsiumilla täydennettyjä tuotteita. Kalsiumvalmisteen tarpeesta kannattaa keskustella lääkärin kanssa.

Pistely ja lihaskrampit ovat yleisiä oireita, ja useimmiten niiden takana on jokin muu kuin veren matala kalsium. Taulukko auttaa hahmottamaan eroja, mutta varma vastaus saadaan verikokeesta ja lääkärin tutkimuksesta.

Jos käsien tai jalkojen puutuminen jatkuu useita päiviä, haittaa arkea tai siihen liittyy lihasheikkoutta, syy kannattaa selvittää lääkärissä.

Veren matala kalsium voi olla lievä ja oireeton, mutta äkilliset oireet on syytä arvioida heti. Valitse kortti, joka vastaa tilannettasi.

Kiireellisissä mutta ei hengenvaarallisissa tilanteissa saat neuvoa Päivystysavusta numerosta 116117.

MediLuxin etävastaanotolla lääkäri kuuntelee oireesi ja käy kanssasi läpi aiemmat leikkaukset, käyttämäsi lääkkeet ja mahdolliset verikoetulokset. Tarvittaessa saat lähetteen kalsiumin, lisäkilpirauhashormonin, D-vitamiinin ja magnesiumin mittaamiseen laboratoriossa, ja tulokset käydään läpi yhdessä. Lyhyisiin kysymyksiin voit hakea vastausta myös lääkärichatista. Kouristelu, vinkuva hengitys ja tajunnan heikkeneminen eivät sovi etävastaanotolle: soita silloin 112.