Vegaaninen ruokavalio: mitä se tarkoittaa ja miten se rakentuu arjessa?
Vegaaninen ruokavalio tarkoittaa ruokavaliota, jossa ei käytetä eläinperäisiä ruokia. Pois jäävät liha, kala, äyriäiset, maitotuotteet, kananmunat ja eläinperäiset ainesosat, kuten liivate. Ruokavalio koostuu kasvikunnan tuotteista: kasviksista, juureksista, hedelmistä, marjoista, täysjyväviljoista, palkokasveista, pähkinöistä, siemenistä, kasviöljyistä ja kasvipohjaisista elintarvikkeista.
Arjessa tällainen syömistapa voi näyttää hyvin erilaiselta eri ihmisillä. Se voi olla runsaskuituinen, täysjyväviljoihin, papuihin ja kasviksiin painottuva kokonaisuus, mutta se voi myös koostua pitkälle prosessoiduista kasvipohjaisista valmisruoista. Siksi pelkkä eläinperäisten tuotteiden poisjättäminen ei vielä kerro, onko ruokavalio ravitsemuksellisesti tasapainoinen. Keskeistä on, mistä ruokavalioon tulee riittävästi energiaa, proteiinia, välttämättömiä rasvahappoja, vitamiineja ja kivennäisaineita.
Termi vegaaniruokavalio kuvaa samaa perusajatusta: ruokavalio perustuu kasvikunnan tuotteisiin eikä sisällä eläinperäisiä ruokia.
Miten vegaaninen ruokavalio toimii ravitsemuksen näkökulmasta?
Ravitsemuksellisesti vegaaninen ruokavalio toimii samalla perusperiaatteella kuin muutkin ruokavaliot: elimistö tarvitsee energiaa, proteiinia, rasvaa, hiilihydraatteja, kuitua, vitamiineja, kivennäisaineita ja nestettä. Ero on siinä, että kaikki nämä rakennetaan ilman eläinperäisiä ruokia.
Kasvikunnan tuotteet tuovat ruokavalioon tavallisesti runsaasti kuitua, vitamiineja, kivennäisaineita ja muita kasvien luontaisia yhdisteitä. Palkokasvit, soijatuotteet, täysjyväviljat, pähkinät ja siemenet ovat tärkeitä, koska ne auttavat täydentämään proteiinin, raudan, sinkin, rasvahappojen ja energian saantia. Täydennetyt kasvipohjaiset juomat ja jogurttityyppiset valmisteet voivat puolestaan olla merkittäviä kalsiumin, D-vitamiinin ja B12-vitamiinin lähteitä, jos ne on täydennetty näillä ravintoaineilla.
Kasvisruokavaliot muodostavat laajan ryhmän. Osa sisältää maitotuotteita tai kananmunia, mutta vegaaninen ruokavalio on niistä tiukemmin rajattu, koska se ei sisällä mitään eläinperäisiä ruokia. Tämä rajaus tekee suunnittelusta tärkeämpää erityisesti B12-vitamiinin, jodin, D-vitamiinin, kalsiumin, raudan, seleenin ja omega-3-rasvahappojen osalta.
Lautasmalli vegaanisessa ateriassa
Yksi käytännöllinen tapa hahmottaa ateriaa on jakaa lautanen kolmeen osaan. Yksi kolmannes voi koostua kasviproteiinin lähteestä, kuten pavuista, linsseistä, herneistä, tofusta, tempehistä tai muusta soijavalmisteesta. Toinen kolmannes koostuu kasviksista, joista osa voi olla kypsennettyjä ja osa tuoreita. Viimeinen kolmannes sisältää perunan, täysjyväpastan, ohran, riisin, kauran, kvinoan tai muun viljalisäkkeen. Lisäksi ateriaan voidaan liittää pieni määrä rypsiöljyä tai rypsiöljypohjaista levitettä sekä täydennetty kasvipohjainen juoma.
Tällainen rakenne auttaa ehkäisemään tilannetta, jossa ateria jää pelkäksi salaatiksi tai viljalisäkkeeksi ilman riittävää proteiinia ja energiaa. Aikuinen voi tarvita päivän aikana useita tasapainoisia aterioita ja välipaloja, koska kasvipainotteinen ruoka voi olla tilavuudeltaan runsasta mutta energiatiheydeltään vaihtelevaa.
Alla oleva kuva havainnollistaa, miten vegaaninen lautasmalli voi rakentua arjen aterialla.
| Ruoka-aineryhmä | Esimerkkejä | Miksi ryhmä on tärkeä? | Käytännön huomio |
|---|---|---|---|
| Palkokasvit ja soijatuotteet | Linssit, pavut, kikherneet, herneet, tofu, tempeh, soijarouhe | Proteiini, kuitu, rauta, sinkki ja kylläisyyden tunne | Sopivat pääruokiin, keittoihin, kastikkeisiin, salaatteihin ja täytteisiin. |
| Täysjyväviljat ja peruna | Kaura, ruis, ohra, täysjyväriisi, täysjyväpasta, kvinoa, peruna | Energia, kuitu, B-ryhmän vitamiinit ja aterian perusta | Täysjyvävaihtoehdot tukevat kuidun saantia paremmin kuin vaaleat viljatuotteet. |
| Kasvikset, marjat ja hedelmät | Lehtivihannekset, kaalit, juurekset, paprika, marjat, sitrushedelmät | Vitamiinit, kivennäisaineet, kuitu ja monipuolinen ruokavalion rakenne | Vaihtelu värien, kypsennystapojen ja sesongin mukaan lisää monipuolisuutta. |
| Pähkinät, siemenet ja kasviöljyt | Saksanpähkinä, chia, pellavansiemen, hampunsiemen, seesami, rypsiöljy | Välttämättömät rasvahapot, energia, proteiini ja kivennäisaineet | Rypsiöljy ja rypsiöljypohjainen levite ovat suomalaisessa arjessa käytännöllisiä valintoja. |
| Täydennetyt kasvipohjaiset valmisteet | Soija-, kaura- ja hernejuomat, kasvipohjaiset jogurttivalmisteet | Voivat tuoda kalsiumia, D-vitamiinia ja B12-vitamiinia | Pakkausmerkinnät kannattaa tarkistaa, koska täydennykset vaihtelevat tuotteittain. |
Ravintoaineet, joihin kannattaa kiinnittää erityistä huomiota
Vegaaninen ruokavalio voi olla monipuolinen, mutta tietyt ravintoaineet vaativat tavallista tarkempaa suunnittelua. Tämä ei tarkoita, että ruokavalio olisi automaattisesti puutteellinen. Se tarkoittaa, että osa ravintoaineista ei tule luotettavasti kasvikunnan perusruoista ilman täydennettyjä tuotteita tai ravintolisiä.
B12-vitamiini on tärkeä hermoston ja veren muodostumisen kannalta. Vegaanisessa ruokavaliossa B12-vitamiinin saanti perustuu yleensä täydennettyihin elintarvikkeisiin tai ravintolisään, joten sen lähde on hyvä suunnitella tietoisesti. Myös jodi on ravintoaine, jota vegaaninen ruokavalio ei aina turvaa ilman jodioitua suolaa, ravintolisää tai muuta suunniteltua lähdettä. D-vitamiinin saantiin kiinnitetään Suomessa usein huomiota, koska auringonvaloa on osan vuodesta vähän ja ruokavalion lähteet vaihtelevat.
Kalsiumia voi saada esimerkiksi kalsiumilla täydennetyistä kasvipohjaisista juomista ja jogurttivalmisteista, kalsiumilla valmistetusta tofusta, palkokasveista, seesaminsiemenistä ja tietyistä vihreistä kasviksista. Rauta tulee kasvikunnan ruoissa ei-hemirautana, joka imeytyy heikommin kuin eläinperäinen hemirauta. C-vitamiinia sisältävät kasvikset, marjat ja hedelmät voivat tukea raudan imeytymistä samalla aterialla. Omega-3-rasvahappojen kasvipohjaisia lähteitä ovat esimerkiksi rypsiöljy, saksanpähkinät, chia-siemenet, pellavansiemenet ja hampunsiemenet.
Kuvassa on koottuna ravintoaineet, joihin vegaanisessa ruokavaliossa kiinnitetään usein erityistä huomiota.
| Ravintoaine | Miksi se on tärkeä? | Vegaanisia lähteitä | Huomio arjessa |
|---|---|---|---|
| B12-vitamiini | Hermoston toiminta ja veren muodostuminen | Täydennetyt elintarvikkeet ja B12-vitamiinia sisältävä ravintolisä | Saannin lähde on hyvä suunnitella säännölliseksi. |
| D-vitamiini | Kalsiumin ja fosfaatin säätely, luut, hampaat ja lihasten toiminta | Täydennetyt kasvipohjaiset juomat, täydennetyt rasvalevitteet, ravintolisä | Suomessa D-vitamiinin saanti on hyvä arvioida vuodenajan ja yksilöllisen tilanteen mukaan. |
| Kalsium | Luut, hampaat, lihakset ja hermoston toiminta | Kalsiumilla täydennetyt kasvipohjaiset juomat, tofu, seesami, pavut, tietyt vihreät kasvikset | Täydennetyt tuotteet helpottavat riittävän saannin rakentamista. |
| Rauta | Hapen kuljetus ja normaali jaksaminen | Linssit, pavut, soijatuotteet, täysjyväviljat, pähkinät, siemenet, vihreät kasvikset | C-vitamiinia sisältävä ruoka samalla aterialla voi tukea imeytymistä. |
| Jodi | Kilpirauhasen normaali toiminta | Jodioitu suola kohtuudella ja tarvittaessa ravintolisä | Merilevävalmisteiden jodimäärät voivat vaihdella, joten niitä ei kannata käyttää hallitsemattomana jodin lähteenä. |
| Omega-3-rasvahapot | Osa rasvan laadun kokonaisuutta; kasvilähteet tuovat erityisesti ALA-rasvahappoa | Rypsiöljy, pellavansiemen, chia-siemen, hampunsiemen, saksanpähkinä | Kasvilähteet sisältävät pääasiassa ALA-rasvahappoa. |
| Proteiini | Lihasten, kudosten ja entsyymien rakennusaine | Palkokasvit, tofu, tempeh, soijarouhe, täysjyväviljat, pähkinät ja siemenet | Proteiinia kannattaa sisällyttää päivän useisiin aterioihin. |
Mitä vegaaninen ruokavalio sisältää käytännössä?
Hyvin koottu vegaaninen ruokavalio ei perustu yhteen ruoka-aineeseen tai yhteen korviketuotteeseen. Arjen perusta rakentuu vaihtelevista kasvikunnan tuotteista. Usein toimivin kokonaisuus syntyy, kun kaapissa on sekä nopeasti valmistuvia perusaineksia että tuoreita kasviksia.
Tyypillisiä vegaanisia proteiinin lähteitä ovat linssit, pavut, kikherneet, tofu, tempeh, soijarouhe, herneproteiinia sisältävät valmisteet, pähkinät ja siemenet. Ne auttavat tekemään ateriasta kylläisemmän ja ravitsemuksellisesti tasapainoisemman.
Käytännöllisiä perustuotteita ovat esimerkiksi kaurahiutaleet, ruisleipä, täysjyväpasta, riisi, ohra, peruna, linssit, pavut, kikherneet, tomaattimurska, pakastevihannekset, tofu, soijarouhe, pähkinät, siemenet, rypsiöljy ja täydennetty kasvipohjainen juoma. Näistä voidaan rakentaa aamiainen, lämmin lounas, päivällinen ja välipalat ilman, että jokainen ateria vaatii monimutkaista valmistusta.
Kasvisruokavaliot eroavat toisistaan siinä, mitä eläinperäisiä tuotteita niissä käytetään. Lakto-ovo-vegetaarinen ruokavalio sisältää maitotuotteita ja kananmunia, mutta vegaaninen ruokavalio ei. Siksi esimerkiksi proteiinin, kalsiumin ja B12-vitamiinin lähteet täytyy valita eri tavalla kuin sellaisessa kasvisruokavaliossa, jossa maitotuotteet tai kananmunat ovat mukana.
Esimerkkejä vegaanisista aterioista
Aamiaisella voi olla kaurapuuroa, täydennettyä soija- tai kaurajuomaa, marjoja ja pähkinöitä. Toinen vaihtoehto on ruisleipä hummuksella, tomaatilla ja kurkulla sekä hedelmä. Lounaalla toimii esimerkiksi linssikeitto, täysjyväleipä ja salaatti. Päivällisellä voi olla tofuwokki, täysjyväriisi ja kasvikset tai papupata perunan kanssa. Välipalaksi sopivat esimerkiksi kasvipohjainen jogurttivalmiste, marjat, pähkinät, hedelmä tai täysjyväleipä.
Seuraavat resepti-ideat on tarkoitettu arjen hahmottamiseen, eivät yksilölliseksi hoito-ohjeeksi.
- Kaurapuuro täydennetystä kasvipohjaisesta juomasta, marjoja ja rouhittua pellavansiementä.
- Linssi-tomaattikeitto, jossa on punaisia linssejä, tomaattimurskaa, porkkanaa ja täysjyväleipää.
- Kikherne-kasviskulho, jossa on täysjyväriisiä, uunijuureksia, vihersalaattia ja tahinikastiketta.
- Tofuwokki, jossa on tofua, pakastevihanneksia, rypsiöljyä ja täysjyvänuudeleita.
- Paputäytteiset tortillat, joissa on mustapapuja, kasviksia, avokadoa ja salsaa.
- Soijarouhe-bolognese täysjyväpastan kanssa.
- Tempeh-salaatti, jossa on perunaa, vihreitä papuja, kaalia ja sinappinen kastike.
- Hummusleivät, joiden lisänä on tuoreita kasviksia ja hedelmä.
Alla oleva viikon esimerkkirunko näyttää, miten aterioita voi vaihdella. Määrät ovat suuntaa-antavia aikuisen arkiaterioita varten; energiantarve vaihtelee muun muassa kehon koon, aktiivisuuden, terveydentilan ja ruokahalun mukaan.
| Päivä | Aamiainen | Lounas | Välipala | Päivällinen |
|---|---|---|---|---|
| Maanantai | Kaurahiutaleita noin 1 dl, täydennettyä kasvipohjaista juomaa noin 2 dl, marjoja 1–2 dl, pähkinöitä 1 rkl | Linssikeittoa 1 annos, täysjyväleipä 1–2 viipaletta, salaattia | Kasvipohjainen jogurttivalmiste noin 2 dl ja hedelmä | Tofuwokki: tofua noin 100–150 g, kasviksia, täysjyväriisiä noin 1–2 dl kypsänä |
| Tiistai | Ruisleipää 2 viipaletta, hummusta, tomaattia, kurkkua ja hedelmä | Kikherne-kasviskulho, täysjyväviljaa ja vihersalaattia | Pähkinöitä pieni kourallinen ja marjoja | Soijarouhe-bolognese ja täysjyväpastaa, lisänä salaatti |
| Keskiviikko | Tuorepuuro kaurasta, täydennetystä kasvipohjaisesta juomasta, chia-siemenistä ja marjoista | Papupata, perunaa ja kaalisalaattia | Täysjyväleipä, maapähkinälevitettä ja banaani | Tempeh tai tofu, uunijuureksia ja vihreitä kasviksia |
Käytännön rajoitukset ja tavalliset kompastuskohdat
Vegaaninen ruokavalio vaatii alussa enemmän pakkausmerkintöjen lukemista kuin tavanomainen sekasyönti. Eläinperäisiä ainesosia voi esiintyä tuotteissa, joista niitä ei heti odottaisi. Esimerkiksi hera, kaseiini, laktoosi, liivate ja tietyt D3-vitamiinin lähteet voivat olla eläinperäisiä. Samalla on hyvä erottaa toisistaan ravitsemuksellinen laatu ja vegaanisuus: tuote voi olla vegaaninen, vaikka siinä olisi runsaasti suolaa, sokeria tai kovaa rasvaa.
Toinen tavallinen haaste liittyy kylläisyyteen. Jos ruokavalio koostuu pääasiassa kasviksista ilman riittävää proteiinia, rasvaa ja hiilihydraattien lähteitä, ateriat voivat jäädä liian kevyiksi. Toisaalta pitkälle prosessoitujen vegaanisten valmisruokien runsas käyttö voi kaventaa ruokavalion laatua. Käytännöllinen tasapaino syntyy usein yhdistelmästä: perusruokaa, täydennettyjä tuotteita, tarvittavat ravintolisät ja arkeen sopiva joustavuus.
Erityistä huomiota tarvitaan, jos ruokavalioon liittyy sairauksia, ruoansulatuskanavan oireita, imeytymishäiriöitä, hyvin niukka energiansaanti, laihtuminen ilman tarkoitusta tai useita samanaikaisia ruokarajoituksia. Tällöin ammattilaisen arvio voi olla tarpeen, jotta ruokavalio ei kavennu liikaa.
Itsearvio: onko arjen vegaaninen ateriakokonaisuus riittävän monipuolinen?
Seuraava tarkistuslista auttaa hahmottamaan päivän rakennetta. Se ei arvioi yksilöllistä ravitsemustilaa eikä korvaa laboratoriokokeita tai ammattilaisen arviota.
Päivän vegaaninen ruokavalio: nopea tarkistus
Kun ruokavalio muuttuu: vatsaoireet, kylläisyys ja tottuminen
Runsaasti kuitua sisältävä ruokavalio voi alkuvaiheessa muuttaa vatsan toimintaa. Palkokasvit, täysjyväviljat, kasvikset, pähkinät ja siemenet lisäävät kuidun määrää, mikä voi joillakin aiheuttaa ilmavaivoja tai turvotusta etenkin silloin, jos muutos tapahtuu nopeasti. Monelle sopii paremmin asteittainen eteneminen: ensin lisätään tuttuja kasviproteiineja pieninä annoksina ja kasvatetaan määrää vähitellen.
Palkokasvien huuhtelu, liotus, huolellinen kypsennys ja valmiiksi kypsennettyjen säilykepapujen käyttö voivat helpottaa arkea. Tofu ja tempeh ovat usein vatsan kannalta erilaisia kuin kokonaiset pavut, joten proteiinin lähteitä voi vaihdella yksilöllisen sietokyvyn mukaan. Kuitupitoisen ruoan rinnalla myös riittävä juominen on tärkeää.
Mitä ei kannata tehdä liian nopeasti?
Vegaaniseen ruokavalioon siirtyessä koko ruokavaliota ei tarvitse muuttaa kerralla mahdollisimman suppeaksi. Jos eläinperäiset tuotteet poistuvat, mutta tilalle ei tule riittävästi kasviproteiinia, täysjyväviljoja, rasvan lähteitä ja täydennettyjä tuotteita, kokonaisuus voi jäädä yksipuoliseksi.
Käytännössä muutos on usein helpompi rakentaa vaiheittain. Ensin voidaan etsiä tutut proteiinin lähteet, kuten linssit, pavut, tofu, tempeh tai soijarouhe. Sen jälkeen arkeen voi lisätä täydennettyjä kasvipohjaisia juomia, pähkinöitä, siemeniä ja rypsiöljyä. Näin ruokavalion rakenne säilyy selkeänä eikä muutos perustu pelkkään poisjättämiseen.
Jos ruokavalio kaventuu nopeasti tai syöminen alkaa tuntua vaikealta, on hyvä tarkistaa, jäävätkö ateriat liian kevyiksi tai toistuvatko samat ruoka-aineet päivästä toiseen.
Milloin ravitsemuksen arvio voi olla tarpeen?
Ammattilaisen arvio voi olla hyödyllinen, jos ruokavalio on hyvin rajattu, ruokahalu on heikko, paino laskee ilman tarkoitusta, esiintyy pitkäaikaisia ruoansulatusoireita, todetaan anemia tai epäillään ravintoainepuutoksia. Myös silloin, kun vegaaninen ruokavalio yhdistyy muihin rajoituksiin, kuten gluteenittomaan, vähä-FODMAP- tai allergiaruokavalioon, kokonaisuudesta voi tulla vaikeasti hallittava ilman suunnittelua.
Potilastyössä tärkeämpi kysymys on kuitenkin se, mitä tilalle tulee ja miten ruokavalio toteutuu viikosta toiseen. Ravitsemuksellinen riittävyys ei ratkea yksittäisellä superfoodilla, vaan toistuvilla arkisilla valinnoilla.
Pieni annoslaskuri päivän rakenteen hahmottamiseen
Tämä yksinkertainen laskuri auttaa vertaamaan, kuinka monta eri ruokaryhmää päivän aterioissa on mukana. Se ei laske ravintoaineita eikä anna diagnoosia.
Päivän ruokaryhmien tarkistus
Laskuri kuvaa päivän rakennetta, ei ravintoaineiden tarkkaa saantia.
Usein unohtuvat pakkausmerkinnät
Vegaanisessa arjessa pakkausmerkinnöistä kannattaa tarkistaa kaksi eri asiaa. Ensimmäinen on se, sisältääkö tuote eläinperäisiä ainesosia. Toinen on se, onko tuotteeseen lisätty ravintoaineita, kuten kalsiumia, D-vitamiinia, B12-vitamiinia tai jodia. Kaikki kasvipohjaiset juomat eivät ole ravitsemuksellisesti samanlaisia, vaikka ne näyttäisivät käytössä samankaltaisilta.
Täydennetty soija-, kaura- tai hernejuoma voi olla hyödyllinen osa kokonaisuutta, mutta sokeroimattomuus, kalsiumtäydennys ja vitamiinilisäykset vaihtelevat. Myös proteiinipitoisuus vaihtelee: esimerkiksi soijapohjaiset valmisteet sisältävät yleensä enemmän proteiinia kuin monet riisi- tai mantelipohjaiset juomat. Siksi tuotteen käyttötarkoitus ratkaisee. Kahviin tarkoitettu kasvipohjainen juoma ei välttämättä vastaa ravitsemuksellisesti täydennettyä kasvipohjaista juomaa, jota käytetään aterian osana.
Vegaaninen ruokavalio ja terveyteen liittyvät havainnot
Kasvipainotteiseen syömiseen liitetään tutkimuksissa usein suurempi kuidun saanti ja joitakin sydän- ja verisuoniterveyteen liittyviä edullisia muutoksia, kuten matalampi LDL-kolesteroli. Osassa tutkimuksista vegaaniseen tai kasvispainotteiseen ruokavalioon on liittynyt myös matalampi painoindeksi ja parempia verensokeriin liittyviä mittareita. Näitä havaintoja tulkittaessa on hyvä muistaa, että ruokavalion laatu, kokonaiselintavat ja yksilölliset tekijät vaikuttavat tuloksiin.
Vegaaninen ruokavalio ei automaattisesti ole vähärasvainen, vähäsuolainen, runsasproteiininen tai ravitsemuksellisesti täydellinen. Se voi olla hyvin rakennettu tai puutteellinen samalla tavalla kuin moni muukin ruokavalio. Terveyden kannalta olennaista on kokonaisuus: mitä syödään päivittäin, mitä jää pois ja miten erityistä huomiota vaativien ravintoaineiden saanti varmistetaan.
Käytetyt lähteet
- The vegan diet — NHS.
- Vegan diet — Finnish Food Authority / Ruokavirasto.
- Vegan Diet: Food List, Benefits & Risks — WebMD.
- The Effects of Plant-Based Diets on the Body and the Brain: a Systematic Review — Frontiers / PubMed Central.
- What is the Vegan Diet? — International Food Information Council.
- Vegan, Plant-Based, or… What Label Works? — Center for Nutrition Studies, Martica Heaner, PhD.
- Demystifying Vegan Nutrition — International Vegan Association.
- Health Benefits of a Vegan Diet — Rush University Medical Center.
Usein kysytyt kysymykset
Mitä vegaaninen ruokavalio tarkoittaa?
Vegaaninen ruokavalio tarkoittaa ruokavaliota, jossa ei käytetä eläinperäisiä ruokia, kuten lihaa, kalaa, maitotuotteita tai kananmunia.
Voiko vegaaninen ruokavalio olla ravitsemuksellisesti riittävä?
Se voi olla riittävä, kun ruokavalio on monipuolinen ja B12-vitamiinin, D-vitamiinin, jodin, kalsiumin, raudan ja omega-3-rasvahappojen lähteet on huomioitu.
Mistä vegaani saa proteiinia?
Proteiinia saa esimerkiksi linsseistä, pavuista, kikherneistä, tofusta, tempehistä, soijarouheesta, täysjyväviljoista, pähkinöistä ja siemenistä.
Tarvitaanko vegaanisessa ruokavaliossa B12-vitamiinia?
B12-vitamiinin luotettavia lähteitä vegaanisessa ruokavaliossa ovat täydennetyt elintarvikkeet ja ravintolisät. Saanti on hyvä suunnitella tietoisesti.
Miten vegaaninen ateria kannattaa koostaa?
Käytännöllinen vegaaninen ateria sisältää kasviproteiinia, kasviksia sekä täysjyvää, perunaa tai muuta viljalisäkettä. Lisäksi kokonaisuuteen kuuluu rasvan lähde ja tarvittaessa täydennetty kasvipohjainen juoma.
Onko vegaaniruokavalio sama asia kuin kasvipohjainen ruokavalio?
Ei aina. Vegaaniruokavalio ei sisällä eläinperäisiä ruokia. Kasvipohjainen ruokavalio voi tarkoittaa eri yhteyksissä joko täysin vegaanista tai pääosin kasvikunnan tuotteisiin painottuvaa ruokavaliota.
Huom: Tämä UKK on yleistajuinen ja perustuu sivun sisältöön. Se ei korvaa ammattilaisen arviota.
