Polvikipu voi tuntua rasituksessa tai levossa ja alkaa myös äkillisesti
Polven alueella tuntuva kipu on tavallinen oire, jonka taustalla voi olla useita erilaisia syitä. Polveen kohdistuu kuormitusta kävellessä, portaissa, kyykistyessä ja liikunnan aikana. Nivelen toimintaan osallistuvat luiden lisäksi nivelrusto, nivelkierukat, nivelsiteet, jänteet ja ympäröivät lihakset, joten kipu voi olla lähtöisin monesta eri rakenteesta. Polvikipu voi olla lyhytaikaista ja rasitukseen liittyvää tai jatkua pidempään ja rajoittaa liikkumista ja muuta arkea.
Oireen luonne riippuu sen aiheuttajasta. Kipu voi alkaa vamman yhteydessä, mutta myös ilman selvää tapaturmaa. Tavallisia syitä ovat polven poikkeava tai nopeasti lisääntynyt kuormitus, aiemmat vammat ja nivelrikkomuutokset. Harvemmin kipu liittyy esimerkiksi niveltulehdukseen, reumasairauteen, kihtiin tai infektioon. Pelkkä kivun voimakkuus tai sijainti ei siksi yleensä riitä syyn tunnistamiseen.
Monia lieviä, ilman selvää vammaa alkaneita polvioireita voidaan hoitaa kuormitusta keventämällä tai muuttamalla sekä kuntouttavalla harjoittelulla. Toisaalta vamman jälkeinen kyvyttömyys varata painoa jalalle tai huomattava ja voimakkaan kivulias turvotus edellyttää päivystyksellistä arviota. Samoin polven kuumotus, turvotus ja punoitus ovat syitä hakeutua päivystykselliseen arvioon, etenkin jos niihin liittyy kuumetta.
Polvikivun tavallisimmat syyt
Polven kiputilojen taustalla voi olla vamma, kuormitus- tai rappeumaperäinen vaiva tai sisätautinen syy, kuten niveltulehdus. Tarkkaa yksittäistä syytä ei aina voida määrittää. Samalla henkilöllä voi olla useampi kipua selittävä tekijä. Esimerkiksi nivelrikkomuutoksia voi esiintyä yhdessä lihasarkuuden tai aiemman vamman kanssa, eikä yksittäinen tutkimuslöydös aina selitä koko oirekuvaa.
Rasitukseen liittyvä kipu voi alkaa, kun polveen kohdistuva kuormitus lisääntyy nopeasti tai toistuu pitkään. Kuormitus voi ärsyttää esimerkiksi jänteitä, lihasten kiinnityskohtia tai limapusseja ilman varsinaista äkillistä kudosvauriota. Myös toistuva tai pitkäkestoinen polvillaan olo voi ärsyttää polvilumpion edessä sijaitsevaa limapussia. Polvitaipeen kipuun ja turvotukseen voi puolestaan liittyä Bakerin kysta.
Vamman yhteydessä kipu voi liittyä esimerkiksi nivelsiteeseen, nivelkierukkaan, rustoon, jänteeseen tai luuhun. Äkillinen kiertoliike kuormitetulla jalalla voi vaurioittaa nivelkierukkaa, ja voimakkaampi vamma voi aiheuttaa nivelsidevaurion tai murtuman. Vamman mekanismi, välittömästi sen jälkeen ilmaantuneet oireet, turvotus ja polven toimintakyky ovat tärkeitä tietoja vamman vakavuuden arvioinnissa.
Pitkäaikaisen, ilman tuoretta vammaa alkaneen oireen yksi mahdollinen syy on polven nivelrikko. Alkuvaiheessa siihen liittyvä kipu tuntuu tavallisesti liikkeessä ja voi helpottaa rasituksen päätyttyä. Pidemmälle edenneessä nivelrikossa kipua voi esiintyä myös levossa. Tulehdukselliseen polvioireeseen voi puolestaan liittyä kivun lisäksi turvotusta ja kuumotusta. Voimakas punoitus ja kuume lisäävät bakteeritulehduksen epäilyä ja edellyttävät nopeaa arviota.
Kivun sijainti ja luonne osana oirekuvaa
Polven kipukohta antaa hyödyllistä tietoa, mutta sijainti ei yksin määritä diagnoosia. Vastaanotolla arvioidaan samalla, milloin kipu alkoi, millainen se on, mikä liike pahentaa sitä ja liittyykö oireeseen turvotusta, jäykkyyttä, lukkiutumista, pettämistä tai liikerajoitusta. Myös tieto siitä, helpottaako kipu levossa vai jatkuuko se kuormituksen päättymisen jälkeen, auttaa kokonaisuuden hahmottamisessa.
Terävä tai pistävä polvikipu voi tuntua selvästi tietyn liikkeen tai kuormituksen yhteydessä. Tällainen kiputuntemus voi liittyä esimerkiksi vammaan tai kuormitusperäiseen vaivaan, mutta kivun kuvaus ei yksin osoita tiettyä kudosvauriota. Jomottava ja pidempään jatkuva särky voi puolestaan liittyä useisiin pitkäaikaisiin polvivaivoihin.
Jos kipu tuntuu polven ulkosyrjällä etenkin toistuvan rasituksen yhteydessä, yksi mahdollinen selitys on suoliluu-sääriluusiteen hankauskipu. Tätä voi esiintyä toistuvassa kuormituksessa, kuten juostessa tai pyöräillessä. Ulkosyrjän kivulle on kuitenkin muitakin mahdollisia syitä, minkä vuoksi sijaintia arvioidaan yhdessä muiden oireiden kanssa.
Polven seudulla tuntuva kipu ei aina ole peräisin polvinivelestä. Esimerkiksi lonkan nivelrikkoon liittyvä kipu voi säteillä polveen, minkä vuoksi lonkan liikkeet arvioidaan tarvittaessa. Tarvittaessa tutkitaan myös reiden alueen lihaksia ja suoliluu-sääriluusiteen seutua. Löydökset tulkitaan yhdessä sen kanssa, miten kipu alkoi, miten se liittyy kuormitukseen ja miten se vaikuttaa toimintakykyyn.
Oirekuvan tavallisimpia piirteitä voidaan hahmottaa seuraavan taulukon avulla. Taulukon tarkoitus ei ole määrittää diagnoosia, vaan osoittaa, miksi kivun ajankohta ja yhteys kuormitukseen ovat olennaisia tutkimisessa.
| Oiretilanne | Oirekuvassa huomioitavaa | Arviointiin vaikuttavia muita tietoja |
|---|---|---|
| Kipu kävellessä tai portaissa | Kuormitukseen liittyvää kipua esiintyy monissa rasitus- ja nivelperäisissä vaivoissa. | Kivun paikka, turvotus, liikerajoitus ja oireen kesto. |
| Kipu juostessa tai muun toistuvan rasituksen aikana | Taustalla voi olla kuormituksen lisääntyminen tai jänteiden ja muiden pehmytkudosten ärsytys. | Harjoitusmäärän muutos, kivun sijainti ja helpottuminen kuormituksen jälkeen. |
| Kipu kyykistyessä tai polvea koukistaessa | Kipu voi korostua polvea koukistaessa useissa polvivaivoissa. | Mahdollinen turvotus, rahina, lukkiutuminen tai liikerajoitus. |
| Kipu levossa tai yöllä | Lepokipua voi esiintyä esimerkiksi pitkälle edenneessä nivelrikossa. | Kivun pitkittyminen sekä mahdollinen kuumotus, turvotus, punoitus tai kuume. |
| Äkillisesti alkanut kipu | Taustalla voi olla vamma, mutta oire voi alkaa äkillisesti myös ilman selvää tapaturmaa. | Turvotuksen nopeus, kävelykyky, kuume ja polven vakaus. |
Polvikipu kävellessä, juostessa ja kyykistyessä
Kipu voi tulla esiin kävellessä, juostessa, portaissa tai kyykistyessä. Oireen arvioinnissa olennaista on, missä liikkeessä kipu tuntuu, milloin se alkaa ja helpottaako se kuormituksen päätyttyä. Nämä tiedot auttavat hahmottamaan, liittyykö oire tiettyyn liikkeeseen, toistuvaan rasitukseen vai esimerkiksi polven koukistamiseen.
Liikuntasuoritukseen liittyvä kipu ei kuitenkaan tarkoita automaattisesti merkittävää kudosvauriota. Poikkeavan rasituksen jälkeen polven rakenteet voivat ärtyä ilman yksittäistä vammahetkeä. Jos kuormitus on lisääntynyt nopeasti, rasituksen ja oireen ajallinen yhteys voi olla varsin selvä. Pitkittyvä kipu tai kuormituksen lisääntyessä toistuvasti palaava oire on syytä arvioida tarkemmin.
Juostessa ilmenevään kipuun voi liittyä esimerkiksi jänteiden tai niiden kiinnityskohtien rasitusta. Polven ulkosyrjällä tuntuva rasituskipu voi olla suoliluu-sääriluusiteen hankauskipua. Myös polvilumpion alapuolella sijaitsevan jänteen kuormitus voi aiheuttaa rasituskipua. Oireen sijainti, kuormituksen määrä ja se, missä vaiheessa suoritusta kipu alkaa, auttavat erottamaan erilaisia tilanteita toisistaan.
Pyöräilyyn liittyvä polvikipu voi olla rasitusperäistä. Pyöräillessä polven ulkosyrjällä tuntuva kipu voi esimerkiksi liittyä suoliluu-sääriluusiteen hankauskipuun. Pelkästä harrastuslajista ei kuitenkaan voi päätellä kivun syytä.
Polvea koukistaessa tuntuva kipu voi esiintyä monenlaisissa polvivaivoissa. Esimerkiksi polvilumpion edessä olevan limapussin ärsytykseen voi liittyä turvotusta, kipua ja kiristävää tunnetta koukistuksen aikana. Myös polvilumpion alueen kuormitusperäiset vaivat voivat oireilla koukistuksessa tai kyykistyessä.
Äkillisesti alkanut kipu ilman tapaturmaa
Joskus äkillinen polvikipu ilman vammaa alkaa tilanteessa, jossa polveen ei ole kohdistunut iskua, kaatumista tai selvää vääntöä. Taustalla voi olla esimerkiksi tavallista suurempi tai nopeasti lisääntynyt kuormitus, joka on ärsyttänyt polven rakenteita. Myös nivelrikko voi ajoittain oireilla voimakkaammin, ja niveltulehdus voi alkaa ilman ulkoista vammaa.
Äkillisen kivun yhteydessä huomio kiinnittyy erityisesti siihen, turpoaako polvi nopeasti, onko se kuuma tai punoittava ja pystyykö jalalle varaamaan normaalisti. Ilman vammaa äkillisesti turvonneen ja kuumottavan nivelen taustalla voi olla tulehduksellinen sairaus tai infektio. Voimakkaasti punoittava, kuumottava ja turvonnut polvi edellyttää päivystyksellistä arviota. Kuume lisää bakteeritulehduksen epäilyä.
Äkillisen kivun kiireellisyyttä arvioidaan oirekokonaisuuden, toimintakyvyn ja muiden löydösten perusteella. Arviossa selvitetään muun muassa, pystyykö jalalle varaamaan painoa, onko polvi epävakaa, kehittyykö siihen nopeasti voimakas turvotus ja liittyykö oireeseen kuumotusta, punoitusta tai kuumetta.
Lepokipu ja yöllinen polvikipu
Rasitukseen liittyvä kipu voi helpottaa kuormituksen päätyttyä. Joissakin pitkäaikaisissa polvivaivoissa kipua voi kuitenkin esiintyä myös levossa. Esimerkiksi pitkälle edenneeseen polven nivelrikkoon voi liittyä jomottavaa leposärkyä ja vaikeutta nousta istumasta.
Myös yöllinen polvikipu voi liittyä pitkäaikaiseen polvivaivaan. Vähitellen paheneva, voimakas ja yölläkin vaivaava kipu on syytä selvittää tarkemmin. Harvinaisena syynä voi olla polven alueen kasvain.
Jos levossa tuntuvaan kipuun liittyy polven kuumotusta ja turvotusta, arvioidaan myös tulehduksen mahdollisuutta. Tulehduksellisissa nivelvaivoissa tarvitaan oirekuvan mukaan kliinisen tutkimuksen lisäksi laboratorio- tai nivelnestetutkimuksia.
Polven tutkiminen vastaanotolla
Syyn selvittelyssä tärkeimpiä asioita ovat oireiden kulku ja huolellinen kliininen tutkimus. Vastaanotolla kartoitetaan muun muassa kivun alkaminen, mahdollinen vamma, oireen sijainti, kuormitukseen liittyvät tekijät ja vaikutus toimintakykyyn. Samalla arvioidaan polven liikelaajuutta, turvotusta, arkuutta, vakautta ja lihasten toimintaa.
Kivun syy ei aina löydy yhdestä yksittäisestä testistä. Esimerkiksi nivelkierukkaa tutkivien kliinisten testien tuloksia tulkitaan yhdessä vammamekanismin ja muun oirekuvan kanssa. Polven lisäksi voidaan tarvittaessa tutkia myös lonkan liikkeitä ja alaraajan muita rakenteita, koska polven alueella tuntuva kipu ei aina ole lähtöisin itse polvinivelestä.
Laboratorio- ja kuvantamistutkimukset täydentävät kokonaisarviota, mutta niiden tulokset eivät yleensä korvaa oirehistorian ja kliinisen tutkimuksen merkitystä. Siksi lisätutkimuksia valitaan sen perusteella, millaisia oireita ja löydöksiä vastaanotolla todetaan ja mitä sairautta tai vammaa niiden perusteella epäillään.
Kuvantamista käytetään silloin, kun oirekuva ja tutkimuslöydökset antavat siihen aiheen. Tavallinen röntgenkuva voi auttaa murtumaepäilyssä sekä nivelrikon arvioinnissa. Vamman jälkeen normaali röntgenlöydös ei kuitenkaan aina sulje murtumaa pois, jos oirekuva viittaa siihen. Murtumaepäilyssä tärkeä merkki on, ettei jalalle pysty varaamaan painoa. Magneettikuvausta ei tarvita automaattisesti jokaisen polvikivun yhteydessä, vaan sen tarve ratkaistaan kliinisen tilanteen perusteella.
Laboratoriotutkimuksia tarvitaan erityisesti silloin, kun epäillään tulehduksellista nivelsairautta. Turvonneesta nivelestä voidaan ottaa nivelnestenäyte, jos oirekuva viittaa esimerkiksi infektioon, kihtiin tai muuhun niveltulehdukseen.
Vastaanottoa varten oireen kulusta on hyödyllistä muodostaa mahdollisimman selkeä kuva. Seuraava seurantalista auttaa jäsentämään olennaisia tietoja ilman, että sen perusteella tehdään diagnoosia.
Polvioireen seuranta ennen vastaanottoa
Havainnot voivat helpottaa oirekuvan kuvaamista terveydenhuollon ammattilaiselle.1. Kivun alkaminen
Merkitse, alkoiko kipu äkillisesti vai vähitellen ja liittyikö alkuun vamma, poikkeava rasitus tai liikuntamäärän muutos.
2. Kivun paikka ja luonne
Huomioi, tuntuuko kipu polven etu-, taka-, sisä- vai ulkosivulla tai laajemmalla alueella ja onko se esimerkiksi pistävää, jomottavaa tai vihlovaa.
3. Kuormitus ja lepo
Kirjaa, tuntuuko kipu kävellessä, juostessa, portaissa, kyykistyessä, polvea koukistaessa vai myös levossa tai yöllä.
4. Muut polvioireet
Huomioi mahdollinen turvotus, kuumotus, punoitus, lukkiutuminen, pettäminen, rahina tai liikerajoitus.
5. Vaikutus toimintakykyyn
Arvioi, onnistuuko normaali kävely ja pystytkö varaamaan painoa jalalle sekä mitkä tavalliset arjen toiminnot oire estää.
Polvikivun hoito määräytyy syyn ja oirekuvan mukaan
Polven kivun hoidossa ei ole yhtä kaikille sopivaa menetelmää, sillä hoito riippuu oireen aiheuttajasta ja vaikeusasteesta. Suuri osa polvivaivoista voidaan hoitaa perusterveydenhuollossa ja fysioterapiassa. Jos tarkka diagnoosi voidaan tehdä, hoito suunnataan todettuun vaivaan. Jos yhtä yksiselitteistä syytä ei löydy, keskeisiä tavoitteita ovat oireiden hallinta, toimintakyvyn ylläpitäminen ja aktiivinen kuntoutus.
Rasitusperäisessä vaivassa polven kuormitusta voidaan alkuvaiheessa keventää tai muokata niin, että voimakkaasti kipua pahentavaa rasitusta vähennetään. Täydellinen pitkäaikainen liikkumattomuus ei yleensä ole kuntoutuksen tavoite. Pitkäaikaisten polvioireiden hoidossa harjoittelulla ja fysioterapialla on keskeinen asema, ja harjoitteet sovitetaan oireisiin, toimintakykyyn ja polvea kuormittaviin tekijöihin. Kuntoutuksessa kuormitusta lisätään asteittain, ja oireiden sekä toimintakyvyn kehitystä seurataan.
Tilapäiseen kipuun voidaan käyttää parasetamolia tai tulehduskipulääkkeitä, jos niiden käytölle ei ole estettä. Tulehduskipulääkkeitä voidaan käyttää suun kautta tai paikallisesti. Lääkitys on oireenmukaista eikä korvaa kivun syyn selvittämistä silloin, kun oire pitkittyy tai siihen liittyy muita poikkeavia oireita.
Lyhytaikainen kylmähoito voi lievittää kipua ja turvotusta. Pitkäaikaiseen käyttöön sitä ei suositella. Osa potilaista voi hyötyä myös polvituesta, mutta tuen merkitys riippuu vaivan luonteesta.
Leikkaushoitoa tarvitaan vain osassa polvivaivoista. Ortopedin arviota voidaan tarvita esimerkiksi silloin, kun todetaan leikkaushoitoa mahdollisesti vaativa rakenteellinen vaurio tai pitkälle edennyt nivelrikko, joka aiheuttaa huomattavaa toimintakyvyn heikkenemistä asianmukaisesta konservatiivisesta hoidosta huolimatta. Rasitusperäistä polvikipua hoidetaan harvemmin leikkauksella.
Pitkittyneen kivun vaikutus toimintakykyyn
Jatkuva kipu voi vähitellen vaikeuttaa kävelyä, portaissa kulkemista, istumasta nousemista, liikuntaa ja muita tavallisia toimintoja. Lääkärin tutkimuksessa oireen vaikutus toimintakykyyn on tärkeä osa hoidon kiireellisyyden ja jatkotutkimusten tarpeen arviointia. Tarkkaa diagnoosia ei aina voida tehdä heti, jolloin oireiden kehitystä ja toimintakykyä voidaan seurata ajan kuluessa.
Vähitellen kehittyneen polvikivun syy on aiheellista selvittää, jos oire ei rauhoitu muutaman viikon aikana asianmukaisesta oireenmukaisesta hoidosta ja kuntoutuksesta huolimatta. Myös polven toistuva pettäminen, epävakaus tai lukkiutuminen ja rasituksessa jatkuvasti toistuva kipu voivat edellyttää tarkempaa tutkimusta.
Hoitoon hakeutumisen ajankohta
Uuden polvikivun kiireellisyys määräytyy oirekokonaisuuden perusteella. Vamman jälkeen päivystyksellistä arviota tarvitaan, jos jalalle ei pysty varaamaan painoa, polvessa on selvä virheasento, nivel tuntuu huomattavan epävakaalta tai siihen kehittyy voimakas ja kivulias turvotus.
Myös ilman vammaa alkanut oire voi vaatia päivystyksellistä arviota. Päivystykselliseen arvioon on syytä hakeutua, jos polveen liittyy kuumotusta, turvotusta ja punoitusta. Tilanteeseen voi liittyä myös kuumetta. Tällöin on tärkeää arvioida nopeasti, onko kyse nivelen bakteeritulehduksesta.
Jos uusi kipu estää tavallisia päivittäisiä toimintoja, ammattilaisen arvioon on syytä hakeutua viimeistään viikon kuluessa. Lievemmän, ilman vammaa alkaneen oireen tilannetta voidaan seurata, mutta pitkittyvä tai kuormituksen lisääntyessä toistuvasti palaava kipu on syytä tutkia.
Usein kysytyt kysymykset
Polvikipu säteilee sääreen – mitä se voi tarkoittaa?
Jos polven seudun kipu ulottuu sääreen, pelkän säteilyn perusteella ei voida päätellä, mistä oire johtuu. Arvioinnissa huomioidaan tarkka kipukohta, oireen alkaminen, kuormitukseen liittyminen, mahdollinen vamma sekä esimerkiksi turvotus, liikerajoitus ja polven vakaus. Jos kipu jatkuu, pahenee tai vaikuttaa selvästi kävelyyn ja muuhun toimintakykyyn, syy on hyvä selvittää terveydenhuollossa.
Polvikipu – milloin lääkäriin?
Lääkärin arvio on tarpeen, jos kipu pitkittyy tai estää normaalia liikkumista. Vamman jälkeen päivystyksellistä arviota tarvitaan esimerkiksi silloin, kun jalalle ei pysty varaamaan painoa, polvi on huomattavan turvonnut tai epävakaa tai siinä on selvä virheasento. Jos polvi on kuuma, punoittava ja turvonnut, on syytä hakeutua päivystykselliseen arvioon. Myös kuumetta voi esiintyä.
Miten saada polvikipu pois?
Kivun lievittyminen riippuu sen aiheuttajasta. Lievissä rasitusperäisissä vaivoissa kuormituksen tilapäinen keventäminen tai muuttaminen ja asteittainen kuntoutus voivat helpottaa oiretta. Tilapäiseen kipuun voidaan käyttää parasetamolia tai tulehduskipulääkkeitä, jos niiden käytölle ei ole estettä, ja lyhytaikainen kylmähoito voi lievittää kipua. Pitkittyvän tai toistuvan oireen syy kannattaa selvittää, jotta hoito voidaan kohdistaa oikein.
Polvikipu – mitä tehdä?
Ensimmäiseksi on olennaista arvioida, liittyykö kipuun vamma, voimakas turvotus, kuumotus, punoitus, kuume tai selvä toimintakyvyn heikkeneminen. Lievässä ilman vammaa alkaneessa oireessa kipua pahentavaa kuormitusta voidaan tilapäisesti vähentää ja tilanteen kehitystä seurata. Jos oire ei rauhoitu, palaa kuormituksen lisääntyessä tai vaikeuttaa tavallisia arjen toimintoja, terveydenhuollon arvio auttaa selvittämään syyn ja tarkoituksenmukaisen hoidon.
Huom. Vastaukset ovat yleisluonteisia eivätkä korvaa terveydenhuollon ammattilaisen arviota.
Käytetyt lähteet
- Duodecim: Aikuisen polvikipu
- Mayo Clinic: Knee pain – Symptoms and causes
- Cleveland Clinic: Knee Pain: What It Is, Causes, Treatment & Relief
- Mass General Brigham: What Is Causing My Knee Pain: Questions to Ask
- Hospital for Special Surgery: Knee Pain Conditions, Causes, Symptoms, Treatments
- MedlinePlus Medical Encyclopedia: Knee pain
- NHS: Knee pain
- University Hospitals Coventry & Warwickshire: Knee
- Johns Hopkins Medicine: Knee Pain and Problems
