D-vitamiinin puutos – oireet, syyt ja hoito
Kevättalvella moni alkaa miettiä, riittääkö oma D-vitamiini. Lievä puutos jää usein huomaamatta, koska se ei välttämättä aiheuta selviä tuntemuksia. Pitkään jatkuessaan se voi kuitenkin heikentää luustoa ja lihaksia, ja vaikeassa puutoksessa luu voi alkaa pehmetä.
D-vitamiinin puutos todetaan verikokeella. Sitä hoidetaan D-vitamiinivalmisteella, jonka annos sovitaan veren pitoisuuden ja oman tilanteen mukaan. Jos taustalla on imeytymistä heikentävä sairaus, myös se selvitetään.
D-vitamiinin puutos: tärkeimmät asiat
D-vitamiinin puutoksesta puhutaan, kun D-vitamiinin varastomuodon eli kalsidiolin pitoisuus veressä on alle 50 nmol/l. Suomessa taustalla on yleensä pimeän vuodenajan vähäinen auringonvalo yhdessä niukan D-vitamiinin saannin kanssa.
- Rajat: alle 50 nmol/l on puutos ja alle 25 nmol/l vakava puutos.
- Oireet: lievä puutos ei välttämättä tunnu miltään. Pitkään jatkunut vaikea puutos voi aiheuttaa luustokipua ja lihasheikkoutta.
- Riskissä: ikääntyneet, vähän ulkona liikkuvat, tummaihoiset ja peittävästi pukeutuvat, ylipainoiset sekä kalaa ja vitaminoituja tuotteita välttävät. Myös imeytymistä heikentävät sairaudet altistavat puutokselle.
- Toteaminen: verikoe, josta mitataan kalsidiolin pitoisuus. Perustervettä aikuista, joka noudattaa saantisuosituksia, ei tarvitse testata.
- Hoito: D-vitamiinivalmiste. Puutoksen korjaamisessa voidaan käyttää saantisuositusta suurempia annoksia, joista sovitaan lääkärin kanssa.
Lääkärin huomio. Matala D-vitamiiniarvo on vastaanotolla tavallinen löydös, eikä sen korjaamisella yleensä ole kiire. Korjaus kannattaa silti tehdä tasaisilla päivittäisillä annoksilla eikä yhdellä suurella kerta-annoksella. Jos arvo pysyy matalana säännöllisestä lisästä huolimatta, syy on hyvä selvittää – taustalla voi olla esimerkiksi keliakia tai jokin muu imeytymistä heikentävä sairaus.
– Sami Elias Jarulainen, MediLuxin vastuulääkäri
Mitä D-vitamiinin puutos tarkoittaa?
Elimistön D-vitamiinitilannetta arvioidaan veren kalsidiolipitoisuuden perusteella. Kalsidioli on D-vitamiinin varastomuoto, jota maksa valmistaa ihossa syntyneestä ja ruoasta saadusta D-vitamiinista. Kun pitoisuus jää alle 50 nmol/l, D-vitamiinia on liian vähän. Alle 25 nmol/l:n tasoa pidetään vakavana puutoksena.
Miksi puutos haittaa luustoa?
D-vitamiini tehostaa kalsiumin ja fosfaatin imeytymistä suolistosta. Kun sitä on liian vähän, luusto ei saa riittävästi kivennäisaineita pysyäkseen lujana. Ikääntyneillä alle 50 nmol/l:n pitoisuuteen liittyy usein lisäkilpirauhashormonin lisääntynyt eritys, joka nopeuttaa luumassan vähenemistä.
Kuinka yleistä puutos on Suomessa?
Talvella ja keväällä 2017 tehdyissä väestömittauksissa veren D-vitamiinipitoisuus ylitti 50 nmol/l noin 73 prosentilla 18–74-vuotiaista miehistä ja 85 prosentilla samanikäisistä naisista. Hyvin matala, alle 30 nmol/l:n pitoisuus todettiin 6 prosentilla miehistä ja 2 prosentilla naisista. Kokonaisuutena väestön D-vitamiinitilanne on parantunut selvästi sen jälkeen, kun D-vitamiinin lisäämistä elintarvikkeisiin laajennettiin.
Miksi D-vitamiinin puutos syntyy?
Puutos kehittyy yleensä silloin, kun iho ei saa riittävästi auringon UVB-säteilyä eikä ruoka korvaa vajetta. Joskus syynä on sairaus, joka heikentää D-vitamiinin imeytymistä tai sen aineenvaihduntaa.
| Riskitekijä | Miksi D-vitamiinitaso laskee |
|---|---|
| Pimeä vuodenaika | Suomessa iho muodostaa D-vitamiinia riittävästi käytännössä vain kesäkuukausina. |
| Vähäinen ulkoilu ja peittävä vaatetus | Iho saa liian vähän UVB-säteilyä myös kesällä. |
| Tumma iho | Tumma iho tuottaa Suomen auringossa D-vitamiinia selvästi heikommin kuin vaalea. |
| Ikääntyminen | 70-vuotiaan iho tuottaa D-vitamiinia vain noin 30 % siitä, mihin nuori iho pystyy. Lisäksi ulkoilu jää iän myötä usein vähäiseksi. |
| Ruokavaliosta puuttuvat kala ja D-vitaminoidut tuotteet | Muista ruoista D-vitamiinia saa hyvin vähän. Erityisesti kasvisruokavalio, josta puuttuvat myös D-vitaminoidut tuotteet ja D-vitamiinilisä, lisää talvella puutoksen riskiä. |
| Ylipaino | Ylipainoisilla kalsidiolipitoisuus on tavallisesti pienempi kuin normaalipainoisilla, ja lihominen kasvattaa D-vitamiinin tarvetta. |
| Keliakia, tulehduksellinen suolistosairaus tai muu imeytymishäiriö | D-vitamiini ei imeydy suolistosta kunnolla. Vaikea puutos johtuu useimmiten juuri imeytymishäiriöstä. |
| Maksan tai munuaisten sairaus | Maksa ja munuaiset muokkaavat D-vitamiinia elimistön käyttöön, joten niiden sairaudet voivat pienentää D-vitamiinitasoa. |
| Pitkäaikainen epilepsialääkitys | Lääkitys voi pienentää veren D-vitamiinitasoa. |
Usein samalla ihmisellä on useampi riskitekijä, esimerkiksi iäkkäällä, joka ulkoilee vähän eikä syö kalaa. Mitä useampi taulukon kohdista koskee sinua, sitä tärkeämpää on huolehtia D-vitamiinin saannista myös valmisteella. Riskiryhmille suunnatut annokset on koottu artikkeliin D-vitamiinisuositus.
D-vitamiinin puutoksen oireet
Oireet riippuvat siitä, kuinka matala pitoisuus on ja kuinka kauan puute on kestänyt. Moni ei huomaa lievää puutosta lainkaan, vaikka se voi vähitellen heikentää luustoa ja lihaksia.
Lievä puutos
Kun pitoisuus jää vain hieman alle tavoitteen, selviä oireita ei välttämättä ole. Pitkään jatkuva puutos voi haurastuttaa luustoa ja heikentää lihasvoimaa. Ikääntyneellä tämä voi lisätä kaatumisalttiutta, ja kaatuminen voi johtaa luunmurtumaan.
Luun pehmeneminen eli osteomalasia
Vaikea ja pitkään jatkunut puutos voi johtaa siihen, että uusi luukudos ei kovetu kunnolla. Tätä luun pehmenemistä kutsutaan osteomalasiaksi. Siihen liittyy kipua etenkin selkärangan alueella, ja joskus raajat voivat hieman käyristyä. Osteomalasiaan liittyy tyypillisesti alle 25 nmol/l:n pitoisuus, ja aikuisilla se on Suomessa melko harvinainen.
Kun veren kalsium laskee
Hyvin vaikea D-vitamiinin puutos voi laskea veren kalsiumpitoisuutta. Silloin sormissa, varpaissa ja suun ympärillä voi tuntua pistelyä ja puutumista, ja lihaskrampit yleistyvät. Vaikea hypokalsemia eli veren liian pieni kalsiumpitoisuus altistaa myös sydämen rytmihäiriöille, ja se hoidetaan sairaalassa. Näin vaikea puutos johtuu yleensä imeytymishäiriöstä, ei pelkästä niukasta ruokavaliosta.
Alttius hengitystieinfektioille
Kun D-vitamiinia on elimistössä hyvin vähän, flunssan kaltaisiin ylähengitystieinfektioihin näyttää sairastuttavan tavallista helpommin. Tämä koskee vakavaa puutosta, jossa kalsidiolia on alle 25 nmol/l. Siitä, auttaako D-vitamiini jo alkaneen infektion hoidossa, ei ole varmuutta.
D-vitamiinin puutos ja hikoilu
Hikoilu ei kuulu D-vitamiinin puutoksen tunnettuihin oireisiin. Jos hikoilet tavallista enemmän tai hikoilu on alkanut yhtäkkiä, syytä kannattaa etsiä muualta. Tavallisimmista syistä kerrotaan artikkelissa runsas hikoilu.
Lihottaako D-vitamiinin puutos?
Painonnousua ei lueta D-vitamiinin puutoksen oireisiin. Yhteys tunnetaan pikemminkin päinvastaisena: ylipaino painaa veren D-vitamiinitasoa alaspäin, ja painon noustessa D-vitamiinia tarvitaan enemmän. Siksi ylipainoisen kannattaa kiinnittää D-vitamiinin saantiin tavallista enemmän huomiota.
Miten D-vitamiinin puutos todetaan?
Puutos todetaan verikokeella, josta määritetään D-vitamiinin varastomuodon eli kalsidiolin pitoisuus. Laboratorion tutkimusnimikkeenä on S-D-25 tai P-D-25. Tämä yksi määritys riittää puutoksen selvittämiseen. D-vitamiinin aktiivista muotoa mitataan vain erityistilanteissa, esimerkiksi eräitä perinnöllisiä sairauksia tutkittaessa.
Kenen kannattaa mittauttaa D-vitamiini?
Terveen aikuisen, joka noudattaa D-vitamiinin saantisuosituksia, ei tarvitse mittauttaa pitoisuuttaan. Mittaus on perusteltu, kun puutosta epäillään oireiden perusteella tai kun sinulla on jokin seuraavista:
- osteoporoosi tai epäily luun pehmenemisestä
- keliakia, Crohnin tauti tai muu imeytymishäiriö
- maksan tai munuaisten vajaatoiminta
- sarkoidoosi
- pitkäaikainen kortisoni- tai epilepsialääkitys.
Vuodenaika vaikuttaa tulokseen
Kesän aurinko nostaa veren D-vitamiinipitoisuutta, ja pimeänä aikana se laskee, jos D-vitamiinia ei saa muualta. Siksi syksyllä otettu näyte ei välttämättä kerro, millainen tilanne on kevättalvella. Kun tulosta tulkitaan, on hyvä kertoa myös käyttämistäsi D-vitamiinivalmisteista ja mahdollisesta etelänmatkasta.
D-vitamiinin viitearvot
D-vitamiinin kohdalla puhutaan mieluummin tavoitearvosta kuin tavallisesta viitealueesta. Raja ei perustu siihen, mitä suomalaisilta keskimäärin mitataan, vaan siihen, millä pitoisuudella luusto pysyy terveenä. Puutoksen rajana pidetään yleisesti 50 nmol/l.
| Kalsidioli (nmol/l) | Tulkinta | Mitä tulos tarkoittaa |
|---|---|---|
| Alle 25 | Vakava puutos | Liittyy aikuisilla luun pehmenemiseen ja suurentuneeseen hengitystieinfektioiden riskiin. Hoito ja syyn selvittäminen kuuluvat lääkärille. |
| 25 – alle 50 | Puutos | Luuston haurastumisen riski kasvaa etenkin ikääntyneillä. D-vitamiinin saannin korjaaminen on aiheellista. |
| 50 – alle 75 | Yleensä riittävä | Riittävä taso terveelle aikuiselle. Osteoporoosissa tavoitellaan korkeampaa pitoisuutta. |
| 75–120 | Tavoitetaso osteoporoosissa | Tavoitetaso osteoporoosia sairastaville. Terveelle aikuiselle riittää yleensä yli 50 nmol/l:n pitoisuus. |
| Yli 120, enintään 375 | Ei suositeltava tavoite | Jos käytät D-vitamiinivalmistetta, annoksen sopivuus ja kokonaissaanti on syytä arvioida. Auringonvalo ei aiheuta D-vitamiinimyrkytystä. |
| Yli 375 | D-vitamiinimyrkytys mahdollinen | Liittyy liian suurten valmisteannosten pitkäaikaiseen käyttöön tai hyvin suureen kerta-annokseen. Myrkytyksen arvioinnissa huomioidaan myös veren kalsiumpitoisuus ja oireet. |
Määritysmenetelmät vaihtelevat jonkin verran, ja plasmasta mitattu arvo on hieman pienempi kuin seerumista mitattu. Rajoja kannattaa siksi pitää suuntaa antavina ja katsoa tulosta yhdessä oireiden ja riskitekijöiden kanssa. Liian korkeiden arvojen syistä ja oireista kerrotaan artikkelissa D-vitamiinin yliannostus.
D-vitamiinin puutoksen hoito
Puutosta hoidetaan D-vitamiinivalmisteella. Yhtä kaikille sopivaa annosta ei ole, sillä tarve riippuu lähtötasosta, iästä, painosta, ihonväristä, auringonvalon saannista ja ruokavaliosta.
Annos sovitaan yksilöllisesti
Todetun puutoksen korjaamiseen voidaan käyttää saantisuositusta suurempia annoksia. Lääkäri voi määrätä esimerkiksi 25–100 mikrogrammaa päivässä lähtötason ja muun terveydentilan perusteella. Annoksessa huomioidaan D-vitamiinin saanti myös ruoasta ja muista valmisteista, sillä 100 mikrogrammaa on aikuisen pitkäaikaisen kokonaissaannin turvallinen yläraja. Suuntaa antavasti yhden mikrogramman lisäys päiväannokseen suurentaa veren kalsidiolipitoisuutta noin 1–2 nmol/l, mutta vaste vaihtelee yksilöllisesti.
Tasaiset päiväannokset
Paras imeytyminen saavutetaan, kun valmiste otetaan pääaterian yhteydessä. Hyvin suurista, harvoin otettavista kerta-annoksista ei ole hyötyä luustolle, ja ikääntyneillä niihin on liittynyt jopa enemmän kaatumisia ja murtumia.
D3-valmiste ensisijaisena
D3-vitamiini eli kolekalsiferoli imeytyy paremmin kuin D2-vitamiini, ja se nostaa veren kalsidiolipitoisuutta todennäköisesti tehokkaammin. D-vitamiinin aktiivista muotoa, kalsitriolia, ei käytetä tavallisena vitamiinilisänä, koska se nostaa helposti veren kalsiumpitoisuuden liian suureksi.
Hoidon seuranta
Kun hoidolla tavoitellaan tiettyä pitoisuutta, kuten osteoporoosissa, verikoe voidaan uusia 6–12 viikon kuluttua. Silloin nähdään, onko annos sopiva. Jos pitoisuus nousee D-vitamiinivalmisteen käytön aikana yli 120 nmol/l:n, annoksen sopivuus ja kokonaissaanti arvioidaan uudelleen.
Kun syy on imeytymishäiriö
Vaikeassa puutoksessa selvitetään aina, mistä se johtuu. Jos D-vitamiini ei imeydy suolistosta esimerkiksi keliakian vuoksi, perussairauden hoito on yhtä tärkeää kuin itse valmiste.
Kalsium tukee hoitoa
Luuston kannalta D-vitamiini ja kalsium toimivat yhdessä. Yli 65-vuotiailla, joiden D-vitamiinitaso on riittämätön, riittävä kalsiumin ja D-vitamiinin saanti näyttää vähentävän lonkkamurtumia. Kalsiumia saa parhaiten maitotuotteista ja kalsiumilla täydennetyistä kasvijuomista.
Miten puutosta voi ehkäistä?
Pimeänä aikana D-vitamiinia saa lähinnä kalasta sekä D-vitaminoiduista maitovalmisteista, kasvijuomista ja rasvalevitteistä. Jos D-vitamiinia ei saa ruoasta riittävästi, 18–74-vuotiaille suositellaan D-vitamiinilisää loka–maaliskuussa. Osalle riskiryhmistä lisää suositellaan ympäri vuoden. Kesällä lyhytkin oleskelu auringossa ilman ihon punoitusta tuottaa ihossa runsaasti D-vitamiinia.
Ikäryhmäkohtaiset annokset löydät artikkelista D-vitamiinisuositus. Ruoista, joista D-vitamiinia saa, kerrotaan tarkemmin artikkelissa D-vitamiini.
Milloin lääkäriin?
Matalan D-vitamiinin korjaamisella on harvoin kiire. Äkillisesti alkaneet hermo- ja lihasoireet sekä luustokivut kuitenkin arvioidaan nopeammin.
Matala D-vitamiini: kuinka nopeasti toimia?
Etsi kortti, joka vastaa omaa tilannettasi.
Hakeudu heti päivystykseen
- Sinulle on yhtäkkiä tullut voimakasta pistelyä tai puutumista sormiin ja suun ympärille sekä lihaskramppeja, etenkin jos sinulla on imeytymishäiriö.
- Sydän lyö epäsäännöllisesti ja vointisi on huono. Soita 112, jos sinulla on voimakasta rintakipua, hengitysvaikeuksia tai tajunta heikkenee.
Ota yhteyttä lääkäriin lähipäivinä
- Sinulla on uutta tai pahenevaa kipua luustossa, erityisesti selässä, ja lihasvoima on heikentynyt niin, että tuolilta nouseminen tai portaiden kävely on vaikeutunut.
Varaa lääkärin arvio
- Sinulla on keliakia, tulehduksellinen suolistosairaus, maksan tai munuaisten sairaus tai pitkäaikainen epilepsialääkitys, eikä D-vitamiinitasoa ole tarkistettu.
- Sinulla on todettu osteoporoosi tai olet saanut murtuman pienessä kaatumisessa.
- D-vitamiiniarvosi on ollut matala, eikä se ole noussut säännöllisestä lisästä huolimatta.
Huolehdi riittävästä D-vitamiinin saannista
- Oireita ei ole, mutta ruokavalioosi ei kuulu kalaa eikä D-vitaminoituja tuotteita.
- Olet ikääntynyt, ulkoilet vähän tai pukeudut peittävästi etkä vielä käytä D-vitamiinilisää.
Jos et ole varma, tarvitaanko päivystystä, voit soittaa Päivystysapuun numeroon 116117.
Miten MediLux voi auttaa?
MediLuxin etävastaanotolla lääkäri arvioi, viittaavatko oireesi ja riskitekijäsi D-vitamiinin puutokseen ja onko verikokeesta hyötyä. Tarvittaessa saat lähetteen laboratoriokokeisiin. Kun tulos on valmis, lääkäri tulkitsee sen ja sopii kanssasi korvaushoidon annoksesta ja siitä, milloin pitoisuus kannattaa tarkistaa uudelleen. Jos sinulla on jo tuore tulos, voit kysyä sen tulkinnasta lääkärichatissa.
Äkilliset voimakkaat hermo- tai lihasoireet ja rytmihäiriöihin liittyvä huono vointi edellyttävät kiireellistä arviota päivystyksessä, eivätkä ne kuulu etävastaanotolle.
Usein kysytyt kysymykset
Lievä puute on usein oireeton, mutta se voi vähitellen haurastuttaa luustoa ja heikentää lihasvoimaa. Vaikea ja pitkäkestoinen puute voi aiheuttaa luun pehmenemistä, johon liittyy kipua erityisesti selässä. Hyvin vaikeassa puutteessa veren kalsium voi laskea, mikä näkyy puutumisena, pistelynä ja lihaskramppeina.
Kalsiumin imeytyminen suolistosta heikkenee, mikä voi haurastuttaa luustoa. Ikääntyneillä puutos voi nopeuttaa luukatoa ja lisätä kaatumisten ja murtumien vaaraa. Pitkään jatkunut vaikea puute voi johtaa luun pehmenemiseen.
Veren kalsidiolipitoisuutta yli 50 nmol/l pidetään yleensä riittävänä terveelle aikuiselle. Osteoporoosia sairastavilla tavoite on 75–120 nmol/l. Yli 120 nmol/l:n pitoisuutta ei suositella tavoiteltavaksi valmisteilla.
Imeytymistä voivat heikentää suoliston sairaudet, kuten keliakia ja tulehdukselliset suolistosairaudet. Maksan tai munuaisten sairaudet ja pitkäaikainen epilepsialääkitys voivat puolestaan vaikuttaa D-vitamiinin aineenvaihduntaan. Valmisteen ottaminen pääaterian kanssa parantaa imeytymistä.
Pitoisuus nousee vähitellen viikkojen kuluessa. Korjaantumisen nopeus riippuu lähtötasosta, annoksesta ja imeytymisestä. Kun hoidolla tavoitellaan tiettyä tasoa, kontrollinäyte voidaan ottaa 6–12 viikon päästä.
Kyllä, jos pitoisuus on alle 50 nmol/l. Oireetonkin puutos voi ajan myötä heikentää luustoa ja lihaksia. Annoksesta kannattaa sopia lääkärin kanssa, erityisesti jos pitoisuus on hyvin matala.
Hikoilua ei pidetä D-vitamiinin puutoksen oireena. Jos hikoilu on runsasta tai alkanut äkillisesti, sen syy kannattaa selvittää erikseen.
Painonnousu ei kuulu D-vitamiinin puutteen oireisiin. Ylipaino sen sijaan laskee veren D-vitamiinipitoisuutta ja lisää D-vitamiinin tarvetta.
Hyvin suuret, harvoin otettavat kerta-annokset eivät ole suojanneet luustoa, ja iäkkäillä ne on yhdistetty jopa lisääntyneisiin kaatumisiin ja murtumiin. Siksi päivittäistä annostelua yleensä suositaan.
Artikkelin tiedot eivät korvaa lääkärin arviota tai diagnoosia. Jos vointisi huolestuttaa, ota yhteyttä terveydenhuoltoon.
Lähteet
- Terveyskirjasto (Lääkärikirja Duodecim): D-vitamiini
- Terveyskirjasto (Laboratoriotutkimusten tulkinta): D-vitamiini, D-vitamiini-25-OH (P-D-25)
- Terveyskirjasto (Lääkärikirja Duodecim): Kalsium – liikaa (hyperkalsemia) tai liian vähän (hypokalsemia) veressä
- Käypä hoito -suositus: Osteoporoosi
- Raulio S, Tapanainen H, Valsta L ym. FinRavinto 2017 -tuloksia: D-vitamiinin saanti ja seerumipitoisuus aikuisilla. Suomen Lääkärilehti 2021;76(44):2578–2584
- Valtion ravitsemusneuvottelukunta, Ruokavirasto: D-vitamiini
- Valtion ravitsemusneuvottelukunta, Ruokavirasto: Erityisohjeet ja rajoitukset – D-vitamiinivalmisteiden käyttösuositukset
- MediLuxin toimituksellinen linja
