Liian suuri D-vitamiiniannos voi johtaa D-vitamiinimyrkytykseen, jossa veren kalsiumpitoisuus nousee haitallisen suureksi. Auringosta tai tavallisesta ruoasta D-vitamiinia ei voi saada liikaa, vaan liikasaanti johtuu ravintolisistä tai lääkevalmisteista. Yliannostus on harvinainen, ja se edellyttää yleensä pitkään jatkunutta saantia, joka on moninkertainen suosituksiin verrattuna.

Aikuisen turvallisen saannin yläraja on 100 mikrogrammaa (µg) vuorokaudessa ruoasta ja valmisteista yhteensä. Lievästi koholla oleva kalsium ei välttämättä tunnu miltään, mutta suurempi ylimäärä voi aiheuttaa pahoinvointia, janoa ja väsymystä ja pahimmillaan vaurioittaa munuaisia.

• Mistä liikasaanti tulee: ravintolisistä ja D-vitamiinia sisältävistä lääkkeistä – ei auringosta eikä tavallisesta ruoasta.
• Missä raja kulkee: aikuisen turvallisen saannin yläraja on 100 µg päivässä ruoasta ja valmisteista yhteensä, kun yleinen suositus on 10 µg ja 75 vuotta täyttäneille 20 µg.
• Mitä elimistössä tapahtuu: kalsiumia imeytyy suolistosta liikaa, ja veren kalsiumpitoisuus nousee.
• Oireet: ruokahaluttomuus, pahoinvointi, oksentelu, jano, väsymys, lihasheikkous ja vaikeissa tilanteissa sekavuus.
• Toteaminen: verikokeet, joista tärkeimmät ovat D-vitamiinipitoisuus ja kalsium. Yli 375 nmol/l:n D-vitamiinipitoisuus on liian suuri.
• Hoito: D-vitamiini- ja kalsiumvalmisteiden lopettaminen ja riittävä nesteytys. Selvästi kohonnut kalsium hoidetaan sairaalassa.
• Erityistä tarkkuutta vaativat: munuaissairaudet, munuaiskivitauti, lisäkilpirauhasen liikatoiminta ja sarkoidoosi.

Lääkärin huomio. Kun arvioin, voisiko liika D-vitamiini selittää potilaan oireita, pyydän ensin listan kaikista käytössä olevista valmisteista – mieluiten kuvat pakkausten tuoteselosteista. D-vitamiinia voi olla erillisen lisän lisäksi monivitamiinissa ja kalsiumtabletissa, ja mikrogrammat ja kansainväliset yksiköt menevät helposti sekaisin. Laske siis päiväannokset yhteen kaikista valmisteista. Jos summa ylittää 100 mikrogrammaa eikä lääkäri ole määrännyt näin suurta annosta, ota asia puheeksi seuraavalla käynnillä tai ota yhteyttä jo aiemmin, jos sinulla on oireita.

– Sami Elias Jarulainen, MediLuxin vastuulääkäri

Voi, mutta käytännössä vain valmisteista. Auringonvalo ei voi aiheuttaa D-vitamiinin liikasaantia, vaikka ihoa altistaisi auringolle paljon. Säännöllisesti aurinkoa saavalla veren D-vitamiinipitoisuus voi nousta 150–200 nmol/l:iin ilman lisiä, mutta näin suurta pitoisuutta ei pidä tavoitella ravintolisillä.

Myöskään tavallinen ruokavalio ei voi aiheuttaa D-vitamiinimyrkytystä, vaikka siihen kuuluisi kalaa sekä D-vitamiinilla täydennettyjä maitotuotteita ja levitteitä. Ruoasta ja auringosta saatavan D-vitamiinin määrä pysyy siis turvallisena.

Liikasaanti on mahdollista silloin, kun ravintolisiä tai D-vitamiinilääkkeitä käytetään pitkään selvästi suositeltua suurempina annoksina tai kun kerralla otetaan hyvin suuri annos. Siksi D-vitamiinilisän määrään kannattaa suhtautua samalla vakavuudella kuin muihinkin lääkkeisiin.

Aikuisen D-vitamiinin turvallisen saannin yläraja on yhteensä 100 µg vuorokaudessa ruoasta ja valmisteista. Yläraja koskee terveiden aikuisten pitkäaikaista saantia. Se ei ole tavoiteannos, eikä se takaa turvallisuutta kaikissa sairauksissa. Tavallinen saantisuositus on paljon pienempi, 10 µg päivässä ja 75 vuotta täyttäneille 20 µg päivässä. Eri ryhmien määrät on koottu D-vitamiinisuositukseen.

Myrkytysoireet edellyttävät yleensä vielä selvästi suurempaa saantia. Veren kalsiumpitoisuuden haitallinen nousu vaatii tavallisesti, että D-vitamiinia saadaan pitkään yli kymmenkertaisesti tarpeeseen nähden. Haitallisen annoksen raja vaihtelee yksilöllisesti. Siksi 500 µg:n vuorokausiannosta ei voi pitää yleisenä myrkytysrajana, eikä turvallisen saannin ylärajaa pidä ylittää omin päin.

Pakkauksissa annos voi olla merkitty mikrogrammoina tai kansainvälisinä yksikköinä (IU). Yksi mikrogramma vastaa 40:tä yksikköä, joten 100 µg on 4 000 IU. Jos pakkauksessa on pelkkä IU-merkintä, muunna luku mikrogrammoiksi ennen kuin vertaat sitä suositukseen. Jos annos on ilmoitettu milligrammoina, tarkista sen merkitys apteekista.

D-vitamiini tehostaa kalsiumin ja fosfaatin imeytymistä suolistosta. Kun sitä on elimistössä liikaa, kalsiumia imeytyy enemmän kuin elimistö tarvitsee, ja veren kalsiumpitoisuus nousee. Tätä kutsutaan hyperkalsemiaksi, ja yliannostuksen haitat johtuvat pääosin juuri siitä.

Pitkään jatkuessaan ylimääräinen kalsium ja fosfaatti voivat kiteytyä pehmytkudoksiin, erityisesti sydämeen, munuaisiin sekä verenkierto- ja hengityselimiin.

D-vitamiini on rasvaliukoinen vitamiini, joka varastoituu erityisesti rasvakudokseen, lihaksiin ja maksaan. Siksi saantia kannattaa tarkastella pitkällä aikavälillä eikä vain yksittäisen päivän annoksena.

Liika D-vitamiini ei aiheuta yhtä tunnusomaista oiretta. Oireet kehittyvät yleensä vähitellen ja voivat muistuttaa esimerkiksi vatsataudin tai uupumuksen oireita. Lievä kalsiumin nousu voi olla täysin oireeton ja löytyä sattumalta verikokeesta.

Kun kalsium nousee selvemmin, tavallisia oireita ovat:

• ruokahaluttomuus ja laihtuminen
• pahoinvointi, oksentelu, vatsakipu ja ummetus
• voimakas jano
• väsymys, yleinen heikkous ja lihasheikkous tai lihaskivut
• päänsärky
• keskittymisvaikeudet ja vaikeissa tilanteissa sekavuus

Oksentelu ja huono ruokahalu voivat johtaa nestehukkaan, joka heikentää vointia entisestään.

Pitkään jatkuneen liikasaannin seuraukset

Jos liikasaanti jatkuu pitkään, haitat voivat ulottua munuaisiin, luustoon ja muihin kudoksiin. Munuaiskivien riski kasvaa, munuaisten toiminta voi heikentyä ja kalsiumia voi kertyä pehmytkudoksiin. Siksi oireita ei kannata jäädä seuraamaan kotona, jos tiedät käyttäneesi suuria annoksia.

D-vitamiinin yliannostus on harvinainen. Sen taustalla on yleensä valmisteista saatu liian suuri annos, usein pitkän ajan kuluessa, esimerkiksi:

• Suuret annokset pitkään ilman seurantaa – esimerkiksi useita kapseleita päivässä, vaikka yksi riittäisi.
• Päällekkäiset valmisteet, kuten erillinen D-vitamiinilisä, monivitamiini ja kalsium-D-yhdistelmätabletti samaan aikaan.
• Yksiköiden sekaantuminen mikrogrammojen, kansainvälisten yksiköiden ja milligrammojen välillä.
• Hyvin suuri kerta-annos, joka on otettu vahingossa tai omatoimisesti.
• D-vitamiinin aktiivinen muoto kalsitrioli. Sen liian suuri annos voi aiheuttaa hyperkalsemian. Kalsitriolia käytetään lääkkeenä esimerkiksi munuaispotilailla.

Kenen kannattaa olla erityisen tarkka?

Joissakin sairauksissa veren kalsium nousee tavallista herkemmin tai elimistö muuttaa D-vitamiinia aktiiviseen muotoon tehokkaammin. Keskustele lääkärin kanssa ennen suurten D-vitamiiniannosten tai kalsium-D-yhdistelmävalmisteiden käyttöä, jos sinulla on:

• munuaisten vajaatoiminta tai muu munuaissairaus
• munuaiskivitauti
• lisäkilpirauhasen liikatoiminta
• sarkoidoosi
• jokin muu sairaus, johon liittyy kohonnut veren kalsium

Lisäkilpirauhasen liikatoiminnassa ruoasta saatava tavanomainen määrä kalsiumia ja D-vitamiinia sopii, mutta ylimääräisiä annoksia tulee välttää.

Suositusten mukaiset annokset eivät yleensä aiheuta haittoja. Aikuisen tavallinen 10–20 µg:n päiväannos on vain murto-osa turvallisen saannin ylärajasta. Myös puutoksen hoidossa käytettävät 25–100 µg:n vuorokausiannokset ovat turvallisia, kun lääkäri on määrittänyt annoksen veren D-vitamiinipitoisuuden perusteella.

Jos D-vitamiinilisän käytön aikana ilmenee uusia oireita, kuten pahoinvointia tai poikkeavaa janoa, tarkista ensin, paljonko D-vitamiinia saat kaikista valmisteista yhteensä. Kysy tarvittaessa neuvoa apteekista tai lääkäriltä ennen kuin jatkat käyttöä.

Voiko D-vitamiinia ottaa joka päivä?

Voi. D-vitamiinilisä on tarkoitettu otettavaksi päivittäin silloin, kun ruoasta ei saa riittävästi D-vitamiinia. Kun päiväannos pysyy suosituksen rajoissa, säännöllinen käyttö ei kasvata yliannostuksen riskiä.

D-vitamiinia voi yleensä käyttää muiden lääkkeiden kanssa, mutta muutama yhdistelmä vaatii tarkkuutta:

• Tiatsidiryhmän nesteenpoistolääkkeet vähentävät kalsiumin erittymistä virtsaan. Jos niitä käytetään kalsium-D-yhdistelmävalmisteen kanssa, veren kalsiumia seurataan säännöllisesti.
• Digoksiini: korkea kalsium voi lisätä sydänglykosidien haitallisia vaikutuksia, joten yhdistelmästä sovitaan lääkärin kanssa.
• Kalsiumvalmisteet: kun D-vitamiinia käytetään suurina annoksina, myös kalsiumlisän tarve kannattaa käydä läpi lääkärin kanssa.
• Fenytoiini, barbituraatit ja orlistaatti voivat heikentää D-vitamiinin vaikutusta tai imeytymistä, jolloin annoksen tarve arvioidaan yksilöllisesti.

Jos käytät jotakin näistä lääkkeistä, kerro D-vitamiinilisästä lääkärille tai apteekin farmaseutille.

Yliannostusta kannattaa epäillä, jos olet käyttänyt pitkään suuria D-vitamiiniannoksia ja sinulle tulee pahoinvointia, janoa, väsymystä tai muita edellä kuvattuja oireita. Hoitoon hakeutumisen kiireellisyys riippuu siitä, kuinka voimakkaita oireet ovat.

Jos olet ottanut hyvin suuren kerta-annoksen, soita heti Myrkytystietokeskukseen numeroon 0800 147 111. Palvelu toimii ympäri vuorokauden. Älä odota oireiden ilmaantumista.

D-vitamiinin yliannostus todetaan verikokeilla. Tärkeimmät ovat seerumin D-vitamiinipitoisuus (S-D-25) ja veren kalsiumpitoisuus. Lääkäri arvioi samalla munuaisten toimintaa ja kysyy, mitä valmisteita olet käyttänyt, kuinka suurina annoksina ja kuinka pitkään. Verikokeet otetaan laboratoriossa lääkärin lähetteellä.

S-D-25-pitoisuus yli 375 nmol/l on liian suuri, ja tällaisia arvoja todetaan myrkytystilanteissa. Myrkytystä ei kuitenkaan todeta tai suljeta pois pelkän D-vitamiiniarvon perusteella, vaan myös kalsiumpitoisuus, oireet ja käytetyt valmisteet arvioidaan. Veren kokonaiskalsiumin viitealue on 2,15–2,51 mmol/l. Usein mitataan myös ionisoitunut kalsium, jonka viitealue on 1,16–1,30 mmol/l.

Jos D-vitamiiniarvo on päinvastoin matala, kyse on D-vitamiinin puutoksesta, jonka hoito on aivan toisenlainen.

Mikä muu voi nostaa veren kalsiumia?

Kohonnut kalsium ei aina johdu D-vitamiinista. Lääkäri selvittää muut mahdolliset syyt, joista tavallisin on lisäkilpirauhasen liikatoiminta.

Yksittäinen korkea kalsiumarvo ei siis vielä kerro syytä. Tulos tulkitaan yhdessä D-vitamiinipitoisuuden, lisäkilpirauhashormonin, käytössä olevien valmisteiden ja oireiden kanssa.

Hoidon perusta on D-vitamiini- ja kalsiumvalmisteiden käytön keskeyttäminen. Kaikki D-vitamiinia ja kalsiumia sisältävät valmisteet jätetään pois, ja riittävästä nesteytyksestä huolehditaan. Lääkäri arvioi samalla muun lääkityksen, kuten tiatsidien ja digoksiinin, mahdolliset muutostarpeet. Muita reseptilääkkeitä ei pidä lopettaa omin päin.

Kun kalsium on vain lievästi koholla eikä oireita ole, hoidoksi voi riittää valmisteiden lopettaminen ja kalsiumarvojen seuranta verikokein lääkärin ohjeen mukaan. Selvästi kohonnut kalsium, johon liittyy oireita, hoidetaan sairaalassa nesteillä ja lääkkeillä, jotka laskevat veren kalsiumpitoisuutta nopeasti.

Miten liikasaannin voi ehkäistä?

• Laske yhteen kaikkien valmisteiden D-vitamiini: erillinen lisä, monivitamiini ja kalsium-D-tabletti.
• Tarkista yksikkö: 1 µg on 40 IU, ja 100 µg on 4 000 IU.
• Älä ylitä 100 µg:n päivittäistä kokonaissaantia ilman lääkärin ohjetta.
• Jos käytät lääkärin määräämää suurta annosta, käy sovituissa verikokeissa.

MediLuxin lääkäri voi etävastaanotolla käydä kanssasi läpi käyttämäsi D-vitamiini- ja kalsiumvalmisteet, arvioida annoksen sopivuuden ja tarvittaessa ohjata verikokeisiin. Tulosten perusteella lääkäri kertoo, pitääkö valmisteiden käyttöä muuttaa ja tarvitaanko seurantaa. Neuvoa saa myös lääkärichatista. Sekavuus, toistuva oksentelu tai voimakas heikotus eivät kuulu etävastaanotolle – hakeudu silloin suoraan päivystykseen.