Alilämmöllä tarkoitetaan arkikielessä tilannetta, jossa kuumemittari näyttää tavallista matalampaa lukemaa, esimerkiksi 35,5 astetta. Useimmiten selitys löytyy mittaustavasta tai kehon luontaisesta lämpövaihtelusta, eikä matala lukema terveeksi itsensä tuntevalla ole merkki sairaudesta.

Numeroa enemmän kertoo se, mitä muuta kehossa tapahtuu. Jos matalan lämmön rinnalla on sekavuutta, voimakasta heikotusta tai ihminen on ollut pitkään kylmässä, tilanne on aivan toinen.

• Aikuisen ruumiinlämpö vaihtelee yksilöllisesti. Suurimmalla osalla lukemat asettuvat noin 35,9 ja 37,3 asteen välille, ja aamulla lämpö on matalimmillaan.
• Tavallista matalampi lukema johtuu useimmiten mittaustavasta. Kainalosta tai otsasta mitattu lämpö jää alemmaksi kuin elimistön todellinen ydinlämpö.
• Lääketiede ei tunne tavallisissa oloissa esiintyvää alilämpöä omana tilanaan. Hypotermiasta puhutaan vasta, kun ydinlämpö laskee alle 35 asteen.
• Vaikeassa kilpirauhasen vajaatoiminnassa ja pitkälle edenneessä laihuushäiriössä lämpö voi todella laskea, mutta silloin mukana on aina muitakin oireita.
• Jos voit muuten hyvin, pelkkä matala lukema ei vaadi lääkärikäyntiä. Hoidon tarpeen ratkaisevat muut oireet.

Lääkärin huomio. Kun joku kertoo mittarin näyttäneen 35 ja puoli astetta, pyydän häntä ensin mittaamaan uudelleen korvasta tai suusta hetken levon jälkeen. Usein lukema asettuu silloin tavalliselle tasolle. Jos matalaan lämpöön taas liittyy kuukausia jatkunut palelu, painonnousu ja uupumus, kilpirauhasen arvot on hyvä tarkistaa. Äkillinen sekavuus tai voimakas heikkous matalan lämmön rinnalla on aina syy hakeutua heti hoitoon.

– Sami Elias Jarulainen, MediLuxin vastuulääkäri

Alilämpö ei ole lääketieteellinen diagnoosi vaan arkikielen sana. Sillä kuvataan tilannetta, jossa ruumiinlämpö näyttää jäävän tavallisen vaihteluvälin alapuolelle. Kehon lämmönsäätely on tarkka: aivojen lämmönsäätelykeskus pitää sisäelinten lämpötilan eli ydinlämmön kapeissa rajoissa. Siksi selvästi matala lukema kertoo tavallisesti enemmän mittauksesta kuin kehon tilasta.

Alilämpö vai hypotermia?

Hypotermia on eri asia. Siinä ydinlämpö laskee alle 35 asteen, yleensä pitkän kylmäaltistuksen seurauksena, esimerkiksi kylmään veteen joutumisen tai lumihankeen uupumisen jälkeen. Jäähtyvä ihminen muuttuu vähitellen sekavaksi ja uneliaaksi, ja ilman apua hän voi menettää tajuntansa. Jäähtyneen ihmisen auttamisesta kerrotaan tarkemmin sivulla hypotermia.

Yhtä tarkkaa rajaa ei ole, koska jokaisella on oma tavallinen lämpönsä. Laajoissa mittauksissa suurimman osan aikuisista ruumiinlämpö on sijoittunut noin 35,9 ja 37,3 asteen välille. Yksilöllinen vaihtelu on silti suurta, ja osalla terveistä ihmisistä lämpö on tavallisesti haarukan alareunassa.

Onko 35,5 alilämpöä?

Lukema 35,5 on hieman alle tavallisen vaihteluvälin, mutta se ei ole hypotermiaa. Jos se on mitattu kainalosta tai otsasta, ero todelliseen ydinlämpöön voi olla useita asteen kymmenyksiä. Mittaa uudelleen luotettavammalla tavalla. Jos olo on hyvä, lukema ei yksinään anna aihetta huoleen.

Entä 35 astetta tai sen alle?

Kun kunnolla mitattu lämpö on 35 astetta tai alle, kyse voi olla hypotermiasta. Kotona kainalosta mitattu 35 selittyy silti usein mittaustavalla. Katso siksi, miltä ihminen vaikuttaa. Jos hän palelee mutta puhuu normaalisti ja toimii järkevästi, hänet autetaan lämpimään ja lämpö mitataan uudelleen. Sekavuus, uneliaisuus tai heikentynyt arvostelukyky ovat syy soittaa 112.

Miksi lämpö vaihtelee päivän mittaan?

Ruumiinlämpö noudattaa vuorokausirytmiä. Se on matalimmillaan aamuyöllä ja varhain aamulla ja korkeimmillaan iltapäivällä ja alkuillasta, ja ero voi olla puolesta asteesta asteeseen. Heti heräämisen jälkeen mitattu lukema on siis luonnostaan päivän matalimpia.

Naisilla lämpö vaihtelee lisäksi kuukautiskierron tahdissa noin puoli astetta, ja raskauden aikana ydinlämpö laskee vähitellen hieman. Myös rasitus vaikuttaa: jo melko kevyt liikunta nostaa lämpöä, joten mittaus kannattaa tehdä levossa.

Mittauskohta vaikuttaa lukemaan enemmän kuin moni arvaa. Peräsuolesta ja korvasta mitattu lämpö heijastaa ydinlämpöä parhaiten, ja muualta mitattu lämpö jää yleensä alemmaksi.

• Kainalo. Lukema on tavallisesti joitakin asteen kymmenyksiä matalampi kuin peräsuolesta mitattu, ja ero voi olla suurempikin. Hikinen kainalo tai mittari, joka ei ole tiiviisti ihoa vasten, painaa lukemaa alas. Hoikalla ihmisellä mittaria voi olla vaikea saada pysymään tiiviisti kainalossa.
• Otsa. Otsamittari laskee lukeman ihon lämmöstä, johon ympäristö vaikuttaa paljon. Pakkasesta sisään tullessa otsa on viileä, eikä lukema kuvaa ydinlämpöä.
• Korva. Korvamittari on luotettava, kun se osoittaa tärykalvoon. Jos mittari on vinossa ja mittaa korvakäytävän seinämää, lukema voi jäädä liian matalaksi.
• Suu. Kylmä juoma, tupakointi tai suun kautta hengittäminen juuri ennen mittausta vääristävät tulosta.

Näin mittaat luotettavammin

• Lepää hetki ennen mittausta, äläkä juo kylmää juuri ennen kuin mittaat suusta.
• Kun tulet ulkoa, oleskele hetki sisätiloissa ennen mittausta ja noudata mittarin käyttöohjetta.
• Kuivaa kainalo ja paina käsivarsi tiiviisti kylkeä vasten koko mittauksen ajan.
• Käytä samaa mittaria ja samaa mittauskohtaa, niin lukemat ovat keskenään vertailukelpoisia.
• Jos lukema on odottamattoman matala, tarkista mittaustapa ja toista mittaus mittarin käyttöohjeen mukaan. Tarvittaessa varmista tulos toisella mittarilla tai toisesta mittauskohdasta.

Flunssa voi nostaa lämpöä, mutta se voi kulkea myös kokonaan ilman kuumetta. Matala lukema flunssan aikana selittyy usein arkisilla tekijöillä:

• Kuume on juuri laskenut. Lämmön laskiessa iho voi hikoilla, ja kostea kainalo antaa todellista matalamman lukeman.
• Parasetamoli ja ibuprofeeni alentavat kuumetta. Jos lämpö on selvästi tavallista matalampi, sitä ei pidä automaattisesti selittää kuumelääkkeellä, vaan mittaus on tarkistettava ja vointi arvioitava.
• Lämpö on mitattu aamulla, jolloin se on luonnostaan matalimmillaan.

Sairas voi olla, vaikka mittari ei näyttäisi kuumetta lainkaan. Kurkkukipu, yskä, nuha ja väsymys kertovat infektiosta lukemasta riippumatta, ja toipumista kannattaa arvioida niiden avulla. Jos oireet pitkittyvät, katso, milloin flunssan vuoksi kannattaa hakeutua lääkäriin. Koronaan liittyvistä lämpöhavainnoista kerrotaan covid-19-sivulla.

Alilämpö kuumeen jälkeen

Kuumeen laskettua mittari voi hetken näyttää tavallista matalampaa, varsinkin jos iho on hikinen. Selvästi matalaa lukemaa ei kuitenkaan kannata kuitata kuumelääkkeen vaikutukseksi, vaan mittaus kannattaa tarkistaa ja vointia seurata. Jos olo kohenee päivä päivältä, lukemaa ei tarvitse jäädä seuraamaan. Tarkkana kannattaa sen sijaan olla, jos lämpö nousee uudelleen muutaman päivän toipumisen jälkeen, sillä palaava kuume viittaa usein bakteerin aiheuttamaan jälkitautiin.

Voiko infektio laskea lämpöä?

Vakava yleisinfektio, kuten verenmyrkytys, voi laskea ruumiinlämpöä kuumeen nousun sijaan. Iäkkäällä tai vakavasti sairaalla ihmisellä vaikea bakteeri-infektio voi myös olla kuumeeton. Silloin tärkein merkki on nopeasti heikkenevä yleiskunto, ja hoitoon on lähdettävä heti.

Kun mittausvirhe ja luontainen vaihtelu on suljettu pois, jäljelle jää muutama tila, joissa ruumiinlämpö todella laskee. Niille on yhteistä, että ne aiheuttavat muitakin, selvästi havaittavia oireita.

Kilpirauhasen vajaatoiminta

Kun kilpirauhanen tuottaa liian vähän hormonia, koko aineenvaihdunta hidastuu. Ihminen väsyy ja palelee herkästi, paino nousee, vatsa toimii hitaasti, syke hidastuu, iho kuivuu ja muistaminen voi vaikeutua. Oireet voimistuvat vähitellen kuukausien tai jopa vuosien aikana. Selvästi matala ruumiinlämpö kuuluu vasta vaikeaan vajaatoimintaan.

Sairaus todetaan verikokeilla, ja kilpirauhasen vajaatoiminnan hoitona on kerran päivässä otettava tyroksiini. Jos uupumus on pääoire, sen muita mahdollisia syitä käydään läpi sivulla väsymys.

Vaikea laihtuminen ja aliravitsemus

Pitkälle edenneessä laihuushäiriössä perusaineenvaihdunta hidastuu, ja ruumiinlämpö voi laskea. Mukana on silloin selvä alipaino ja yleinen heikkous. Myös muu aliravitsemus vähentää ihonalaista rasvaa, joka eristää kehoa kylmältä. Jos syöminen tuntuu vaikealta hallita tai paino laskee tahattomasti, asiasta kannattaa puhua lääkärin kanssa.

Iäkäs ihminen viileässä asunnossa

Iän myötä kyky säädellä lämpöä ja sopeutua kylmään heikkenee. Heikko yleiskunto, liikkumattomuus ja monet perussairaudet lisäävät jäähtymisen vaaraa. Lievää alilämpöisyyttä voi kehittyä esimerkiksi yksin asuvalle vanhukselle, jonka koti on puutteellisesti lämmitetty. Liikuntakyvytön ihminen voi jäähtyä vähissä vaatteissa viileässä huoneessa, vaikka ulkona ei olisi pakkasta.

Muut sairaudet, alkoholi ja lääkkeet

Lämmönsäätely voi häiriintyä myös eräissä aivosairauksissa, kuten Parkinsonin taudissa ja Alzheimerin taudissa, aivolisäkkeen vajaatoiminnassa ja aineenvaihdunnan häiriöissä, esimerkiksi hyvin matalan verensokerin aikana. Alkoholi avaa ihon verisuonia, jolloin lämpöä karkaa kehosta nopeammin, ja alkoholin, huumeiden tai lääkkeiden yliannos altistaa jäähtymiselle. Näissä tilanteissa lämmön lasku on osa laajempaa oirekuvaa, jonka arvioi lääkäri.

Matala lämpö on vaarallinen silloin, kun keho todella jäähtyy tai kun lämmön lasku liittyy vakavaan sairauteen. Kummassakin tilanteessa ihmisen vointi muuttuu selvästi. Alla oleva jako auttaa arvioimaan, kuinka kiireesti apua tarvitaan.

Huomio kannattaa kiinnittää siihen, miten ihminen puhuu, liikkuu ja reagoi. Jos kylmettynyt ei lähde toipumaan lämpimässä tai sormien ja varpaiden lämpö ei palaa tunnin kuluessa, soita 112 tai vie hänet heti päivystykseen.

Lääkäri kysyy, miten ja mistä lämpö on mitattu, kuinka kauan matalia lukemia on ollut ja mitä muita oireita on. Tärkeitä tietoja ovat myös palelu, väsymys, painon muutokset, syöminen, käytössä olevat lääkkeet, alkoholinkäyttö ja perussairaudet.

Mitä tutkimuksia voidaan tehdä?

• Lämmön mittaus vastaanotolla luotettavasta kohdasta. Usein jo tämä ratkaisee, onko lämpö todella matala.
• TSH ja vapaa tyroksiini (T4-V), jos oireet sopivat kilpirauhasen vajaatoimintaan. Primaarisessa kilpirauhasen vajaatoiminnassa TSH-arvo suurenee. Harvinaisessa aivolisäkeperäisessä vajaatoiminnassa TSH ei välttämättä suurene, joten myös vapaan tyroksiinin (T4-V) pitoisuus on tärkeä.
• Painon ja ravitsemustilan arvio, jos paino on laskenut tahattomasti tai syöminen on jäänyt niukaksi.
• Muut laboratoriokokeet oirekuvan perusteella, esimerkiksi verensokeri tai tulehdusarvot.

Jos lämpö on luotettavasti mitattuna tavallinen eikä muita oireita ole, lisätutkimuksia ei tarvita.

Taulukkoon on koottu tavallisimmat syyt siihen, että mittari näyttää matalaa lukemaa, sekä tilanteet, joissa ruumiinlämpö todella laskee.

Taulukosta on apua, kun kokoat havaintojasi ennen vastaanottoa. Diagnoosia sen perusteella ei voi tehdä, ja taustalla voi olla yhtä aikaa useampi tekijä, esimerkiksi iäkkäällä viileä asunto ja samanaikainen infektio.

Matalaa lukemaa ei tarvitse hoitaa sellaisenaan. Olennaista on varmistaa, että mittaus on luotettava, ja huolehtia siitä, että keholla on lämmin olla.

• Mittaa uudelleen luotettavasta kohdasta ja kirjaa ylös lukema, kellonaika ja mittaustapa. Muutaman päivän merkinnöistä näkee, onko matala lämpö toistuvaa vai satunnaista.
• Jos palelet, pukeudu kerroksittain ja vaihda märät vaatteet kuiviin. Jos olet vain lievästi kylmettynyt ja pystyt liikkumaan normaalisti, kevyt liikkuminen voi auttaa lämpenemään.
• Lämmintä, sokeripitoista juotavaa voi antaa henkilölle, joka on täysin hereillä ja pystyy nielemään normaalisti. Jos kylmettynyt on sekava tai hänen tajunnantasonsa on alentunut, soita 112 ja vältä tarpeetonta liikuttelua.
• Jätä alkoholi väliin kylmässä, sillä ihon verisuonten laajetessa keho menettää lämpöä tavallista nopeammin.
• Huolehdi, että iäkkään läheisen asunto on riittävän lämmin ja hänellä on sopivat vaatteet ja peitot.
• Hakeudu lääkäriin, jos matalaan lämpöön liittyy muita oireita, kuten pitkittynyttä väsymystä, palelua tai painon muutoksia.

Jos kylmän tunne vaivaa päivästä toiseen, vaikka mittari näyttää tavallista lukemaa, syitä käydään läpi sivulla jatkuva palelu. Äkillisestä, rajusta vilunväristyksestä kerrotaan sivulla horkka.

Jos matala lämpö askarruttaa ja siihen liittyy esimerkiksi väsymystä tai palelua, voit käydä tilanteen läpi MediLuxin lääkärin kanssa lääkärichatissa tai etävastaanotolla. Lääkäri kysyy mittaustavasta ja oireista, arvioi, onko aiheellista mitata kilpirauhasarvot tai tehdä muita laboratoriotutkimuksia, ja kertoo, tarvitaanko käyntiä lähivastaanotolla.

Kiireellisissä tilanteissa etävastaanotto ei ole oikea paikka. Jos kylmettynyt on sekava tai hänen tajunnantasonsa on alentunut, soita 112. Jos yleiskunto heikkenee nopeasti muusta syystä, esimerkiksi infektion aikana, hakeudu heti päivystykseen.