Hypotermia tarkoittaa tilaa, jossa elimistön ydinlämpö laskee alle 35 asteen. Tapaturmainen hypotermia kehittyy Suomessa usein kylmässä vedessä tai lumihankeen tuupertumisen seurauksena. Vaarassa ovat myös maastoon eksyneet sekä ne, jotka joutuvat olemaan tunteja viileässä huoneessa vähissä vaatteissa kykenemättä liikkumaan.

Lievästi jäähtynyt palelee ja värisee mutta puhuu ja ajattelee normaalisti, ja hänet saa yleensä lämpenemään ensiavun keinoin. Kun jäähtynyt muuttuu sekavaksi tai uneliaaksi tai menettää tajuntansa, hän tarvitsee hoitoa päivystyksessä, ja apua hälytetään numerosta 112.

Hypotermia tarkoittaa elimistön ydinlämmön laskua alle 35 asteen. Mitä alemmas lämpö painuu, sitä enemmän aivojen, lihasten ja sydämen toiminta heikkenee.

• Vaikeusasteet: vähäinen 35–34 °C, kohtalainen 33–30 °C ja vaikea alle 30 °C.
• Alkuvaihe: voimakas palelu, vilunväristykset ja kananliha – puhe ja ajattelu toimivat vielä.
• Vaaranmerkit: sekavuus, uneliaisuus, heikentynyt arvostelukyky ja vapinan loppuminen, vaikka ihminen on yhä kylmässä.
• Nopeus: kylmässä vedessä toimintakyky voi mennä muutamassa minuutissa, ja lumihankeen uupuneella jäähtyminen voi kehittyä noin 1–2 tunnissa.
• Lievän jäähtymisen ensiapu: suojaan kylmältä, märät vaatteet kuiviin, lämmintä ja makeaa juotavaa sekä liikettä.
• Vaikean jäähtymisen ensiapu: soita 112, käsittele autettavaa varoen ja pidä hänet makuulla.
• Alkoholi: ei kuulu jäähtyneen hoitoon, koska se lisää lämmönhukkaa.

Lääkärin huomio. Jäähtyneen omaan arvioon voinnistaan ei kannata luottaa. Kylmä heikentää harkintaa jo ennen kuin tajunta hämärtyy, joten ihminen saattaa vakuuttaa pärjäävänsä, vaikka vastaukset tulevat jo hitaasti ja sekavasti. Tee päätös hänen puolestaan: jos hän ei pysty puhumaan normaalisti tai noudattamaan yksinkertaisia kehotuksia, soita 112 äläkä jää odottamaan, että lämmin huone korjaa tilanteen.

– Sami Elias Jarulainen, MediLuxin vastuulääkäri

Aivojen lämmönsäätelykeskus pitää elimistön sisäosat noin 37 asteen lämpöisinä, oli ulkona pakkasta tai hellettä. Kylmässä keho suojelee ensin sisäelimiään: ihon verenkierto vähenee, jolloin kädet, jalat ja kasvot viilenevät. Jos kylmä on kovaa tai altistus jatkuu pitkään, myös ydinlämpö alkaa lopulta laskea.

Hypotermiasta puhutaan, kun ydinlämpö on pudonnut alle 35 asteen. Jäähtyminen heikentää vähitellen aivojen, lihasten ja sydämen toimintaa ja lisää sydämen rytmihäiriöiden vaaraa. Siksi vaikeasti jäähtynyttä käsitellään hellävaraisesti: kova ravistelu tai kiskominen voi laukaista rytmihäiriön, joka pysäyttää sydämen.

Ydinlämpö ja kotimittarin lukema

Ydinlämpö tarkoittaa elimistön sisälämpötilaa. Kainalosta mitattu lämpö on yleensä noin 0,6 astetta matalampi kuin peräsuolesta tai suusta mitattu lämpö. Kotimittarin näyttämä, tavallista hieman matalampi lämpö on eri asia kuin hypotermia: terveellä ihmisellä se johtuu yleensä mittausolosuhteista, kun taas tapaturmainen hypotermia syntyy tavallisesti kylmäaltistuksessa, jolloin ydinlämpö laskee alle 35 asteen.

Hypotermian raja on 35 astetta. Vaikeusaste jaetaan ydinlämmön mukaan kolmeen portaaseen, ja jokaisella portaalla jäähtyneen olemus muuttuu. Ensiavussa lämpömittarin lukemaa tärkeämpää on se, miten ihminen puhuu, liikkuu ja reagoi.

Jäähtymisen oirekuva muuttuu ydinlämmön laskiessa. Aluksi elimistö pyrkii säilyttämään lämpöä: lihakset värisevät ja tuottavat lämpöä, ja iho menee kananlihalle. Kun jäähtyminen syvenee, muutos näkyy yhä enemmän siinä, miten ihminen ajattelee ja käyttäytyy.

Mitkä ovat lievän hypotermian oireet?

Lievästi jäähtynyt palelee voimakkaasti ja värisee. Iho on kananlihalla, mutta se ei vielä tunnu kylmältä. Olennaista on, että hän puhuu normaalisti, vastaa järkevästi ja tekee niin kuin häntä neuvotaan. Niin kauan kuin ajatus kulkee, jäähtymistä voidaan yleensä hoitaa ensiavulla paikan päällä.

Miltä hypotermia tuntuu?

Alussa jäähtyminen tuntuu läpitunkevana kylmyytenä ja tärinänä, jota on vaikea hillitä. Kun ydinlämpö laskee alle 34 asteen, olo muuttuu: ajatukset sumenevat, väsyttää ja alussa ollut vapina voi loppua. Jäähtynyt ei välttämättä itse huomaa muutosta, koska arvostelukyky heikkenee samaan aikaan. Hän saattaa jopa ryhtyä riisumaan vaatteitaan.

Jos vapina loppuu, vaikka ihminen on edelleen kylmässä, kyse ei ole lämpenemisestä. Se kertoo, että jäähtyminen syvenee.

Vaikean hypotermian merkit

Kun ydinlämpö laskee alle 30 asteen, ihminen voi menettää tajuntansa. Lihakset alkavat jäykistyä, ja hengitys ja syke voivat olla niin heikkoja ja hitaita, ettei niitä pysty toteamaan. Alle 25 asteessa sydämen toiminta ja hengitys voivat pysähtyä. Vaikeasti jäähtynyt voi siis näyttää kuolleelta, vaikka hänet olisi vielä mahdollista pelastaa.

Jäähtymisen nopeus riippuu ennen kaikkea siitä, missä ihminen on. Kylmä vesi vie lämmön nopeimmin, ja lumihangessa jäähtyminen kehittyy yleensä hitaammin. Vaikea hypotermia voi kehittyä myös sisätiloissa.

Hypotermia kylmässä vedessä

Kylmän veden varaan joutunut jäähtyy hyvin nopeasti. Esimerkiksi 4–6-asteisessa vedessä ihminen voi menettää toimintakykynsä jo muutamassa minuutissa ja tajuntansa noin vartissa. Omin voimin pelastautuminen voi siksi epäonnistua lyhyelläkin matkalla rantaan.

Säännöllisesti avantouivilla kylmäaltistukseen liittyvien reaktioiden on havaittu kehittyvän hitaammin.

Hypotermia hangessa ja sisätiloissa

Lumihankeen uupuneella jäähtyminen voi kehittyä hitaammin kuin veteen joutuneella, noin 1–2 tunnissa. Sisällä jäähtyminen jää helposti huomaamatta. Tajuton ihminen voi jäähtyä vaikeasti jopa huoneenlämmössä, jos hän makaa useita tunteja ilman peittoa. Sama vaara uhkaa liikuntakyvytöntä, joka joutuu olemaan viileässä huoneessa vähissä vaatteissa.

Riittävän kovassa kylmässä kuka tahansa voi jäähtyä. Jotkin tekijät kuitenkin heikentävät kehon kykyä pitää lämpöä yllä tai ihmisen kykyä suojautua kylmältä:

• korkea ikä, huono yleiskunto ja heikko ravitsemustila
• väsymys ja nestevajaus
• alkoholi, joka laajentaa pintaverisuonia ja lisää lämmönhukkaa – hankeen päihtyneenä sammuneilla hypotermia on yleinen kuolinsyy
• kokemattomuus, puutteellinen varustus ja omien voimien yliarviointi retkellä
• tajunnan häiriö tai liikuntakyvyttömyys, jolloin ihminen ei pysty itse lisäämään vaatetta tai siirtymään lämpimään
• sairaudet, jotka häiritsevät lämmönsäätelyä, kuten eräät aivosairaudet sekä aineenvaihdunnan ja ravitsemuksen häiriöt

Ruumiinlämpö voi olla tavallista matalampi myös vaikeassa kilpirauhasen vajaatoiminnassa, jossa perusaineenvaihdunta hidastuu. Silloin mukana on muitakin oireita, kuten palelemista, painon nousua ja yleistä hidastumista, ja niiden syyn selvittää lääkäri.

Iäkkään jäähtyminen kotona

Hauraan iäkkään ja liikuntarajoitteisen ihmisen lämmöstä on huolehdittava tavallisissakin oloissa. Jos iäkäs esimerkiksi kaatuu eikä pääse omin avuin ylös, hän voi jäähtyä vähitellen viileällä lattialla tuntien kuluessa, vaikka asunnossa olisi normaali lämpötila.

Soita hätänumeroon 112, jos jäähtynyt on sekava, unelias tai tajuton tai jos hän ei pysty puhumaan normaalisti tai noudattamaan kehotuksia. Silloin on syytä epäillä hoitoa vaativaa vaikeampaa hypotermiaa.

Heikkokuntoinen jäähtynyt tarvitsee päivystysarvion, vaikka hän olisi tajuissaan. Jos kylmässä on syntynyt myös paleltumia, ensiapu määräytyy ensin sen mukaan, onko koko kehon lämpö laskenut.

Ensiavun tavoitteena on pysäyttää lämmönhukka ja saada jäähtynyt lämpimään. Toiminta riippuu siitä, onko autettava tajuissaan ja toimintakykyinen vai sekava tai tajuton. Pidä huolta myös itsestäsi, sillä pakkasessa ja märissä oloissa auttajakin voi paleltua ja jäähtyä.

Lievästi jäähtyneen ensiapu

1. Vie autettava suojaan kylmältä ja tuulelta, mieluiten sisätiloihin.
2. Vaihda märät vaatteet kuiviin ja kääri hänet huopaan tai lämpöpeitteeseen.
3. Anna lämmintä ja makeaa juotavaa, esimerkiksi sokeripitoista mehua.
4. Kehota häntä liikkumaan, jotta lihakset tuottavat lämpöä.
5. Seuraa vointia. Jos se ei ala heti korjaantua tai sormet ja varpaat eivät lämpene tunnissa, soita 112 tai vie hänet päivystykseen.

Vaikeasti jäähtyneen ensiapu

1. Soita hätänumeroon 112 ja toimi hätäkeskuksen ohjeiden mukaan.
2. Käsittele autettavaa varoen ja vältä turhaa liikuttelua.
3. Pidä hänet makuulla. Asento estää kylmää verta lähtemästä raajoista liikkeelle ja jäähdyttämästä sydäntä entisestään.
4. Siirrä hänet lämpimään, riisu märät vaatteet varovasti ja kääri hänet huopiin tai lämpöpeitteeseen.
5. Jos hän on tajuton mutta hengittää normaalisti, käännä hänet kylkiasentoon.
6. Jos hän ei hengitä normaalisti, aloita painelu-puhalluselvytys ja jatka, kunnes ensihoito ottaa tilanteen hoitaakseen.

Mitä jäähtyneelle ei pidä tehdä?

• Älä tarjoa alkoholia. Se laajentaa ihon pintaverisuonia ja lisää lämmönhukkaa.
• Älä juota sekavaa tai tajutonta. Lämmin juoma sopii vain tajuissaan olevalle.
• Älä pakota sekavaa, uneliasta tai tajutonta liikkeelle. Liikkuminen sopii tajuissaan olevalle ja toimintakykyiselle jäähtyneelle.
• Älä päättele elottomalta näyttävän olevan kuollut. Vaikeasti jäähtynyt voi olla elvytettävissä, vaikka sydän ja hengitys olisivat pysähtyneet ja pupillit olisivat laajat ja valojäykät.

Vaikeasti jäähtynyt kuljetetaan makuuasennossa ja tarpeetonta liikuttelua välttäen hoitopaikkaan, jossa häntä voidaan lämmittää ja tarvittaessa valvoa sydämen toimintaa. Lievästi jäähtynyt, jonka vointi korjaantuu ensiavulla, ei yleensä tarvitse sairaalahoitoa.

Useimmat terveet ihmiset selviytyvät asianmukaisella hoidolla kohtalaisesta hypotermiasta, jossa ydinlämpö on 30–33 astetta. Vaikea hypotermia on selvästi vaarallisempi: tutkimuksissa noin puolet potilaista, joiden lämpö on laskenut alle 30 asteen, on menehtynyt.

Kylmällä on kuitenkin myös suojaava puolensa. Jäähtyneet aivot kestävät hapenpuutetta paremmin kuin normaalilämpöiset, ja siksi elottomaltakin näyttävä jäähtynyt voi toipua elvytyksestä.

Kylmä voi vahingoittaa koko kehoa tai vain yksittäisiä kohtia, ja usein molempia tapahtuu yhtä aikaa. Vertailu auttaa erottamaan hypotermian paikallisista kylmävammoista sekä tiloista, joissa palelu tai matala lämpö johtuu muusta syystä.

Jäähtyminen ehkäistään parhaiten varautumalla kylmiin oloihin etukäteen. Kylmässä suorituskyky laskee nopeasti, joten omia voimia ei kannata yliarvioida retkellä, jäällä tai vesillä.

Jos olet itse vaarassa jäähtyä

• Pysy rauhallisena ja pue ylle kaikki vaatteet, jotka sinulla on mukana.
• Hakeudu tuulensuojaan ja pysy pienessä liikkeessä.
• Juo riittävästi, mieluiten lämmintä ja sokeripitoista mehua.

Alkoholi ja vesillä liikkuminen

Alkoholin vaikutuksen alaisena vesille ei pidä lähteä. Kylmään veteen joutunut menettää toimintakykynsä nopeasti, ja alkoholi lisää samalla lämmönhukkaa.

Hypotermia on ensiaputilanne, eikä sitä hoideta etävastaanotolla: sekavan, uneliaan tai tajuttoman jäähtyneen puolesta soitetaan aina 112. MediLuxin lääkäriin voit olla yhteydessä, kun välitön vaara on ohi ja haluat keskustella esimerkiksi siitä, miksi palelet tavallista herkemmin tai voiko taustalla olla lämmönsäätelyyn vaikuttava sairaus. Lääkärichatissa lääkäri arvioi, riittääkö etäkonsultaatio vai tarvitaanko tutkimuksia lähivastaanotolla.

• Terveyskirjasto (Lääkärikirja Duodecim): Jäähtynyt henkilö ja vaikea hypotermia (ruumiinlämmön lasku)
• Terveyskirjasto (Ensiapuopas): Lämpösairaudet ja kylmän aiheuttamat vammat
• Terveyskirjasto (Ensiapuopas): Peruselvytys
• Terveyskirjasto (Lääkärikirja Duodecim): Paleltuma
• Terveyskirjasto (Lääkärikirja Duodecim): Alilämpö
• Terveyskirjasto (Lääkärikirja Duodecim): Valkosormisuus (Raynaud'n ilmiö)
• MediLuxin toimituksellinen linja