Paleltuma on kylmän aiheuttama paikallinen kudosvaurio. Se syntyy, kun ihon ja sen alla olevien kudosten lämpötila laskee niin alas, että kudoksissa oleva neste alkaa jäätyä. Tavallisimmin paleltuvat sormet, varpaat, posket, korvat ja nenänpää. Suomen talvessa paleltumat ovat melko yleisiä, etenkin kun lämpötila laskee alle −20 asteen.

Pienen ja lievän paleltuman voi hoitaa itse lämmittämällä. Jos tunto, lämpö ja ihon väri eivät palaudu tunnissa, iholle nousee rakkuloita tai paleltunut alue on laaja, tarvitaan terveydenhuollon arvio. Syvä paleltuma vaatii aina sairaalahoitoa.

Paleltuman tunnistaa pistelystä ja tunnottomuudesta sekä ihosta, joka muuttuu vahamaisen valkoiseksi ja kovaksi. Ensiapuna siirrytään lämpimään ja lämmitetään paleltunutta aluetta 37–42-asteisessa vedessä noin 20–30 minuuttia.

• Tavallisimmat paikat: sormet, varpaat, posket, korvat ja nenänpää.
• Oireet: pistely ja tunnottomuus, valkoinen ja kova ihoalue. Kun tunto häviää, myös kipu lakkaa.
• Ensiapu: lämmin ja suojainen paikka, alueen lämmittäminen ensin kädellä ja sitten lämpimässä vedessä.
• Vältä: hieromista, hankaamista ja avotulen lämpöä. Tunnoton iho palaa helposti.
• Kipu: lämmittäminen voi sattua voimakkaasti. Kipuun voi ottaa ibuprofeenia tai parasetamolia jo lämmityksen aikana.
• Hoitoon heti: tunto, lämpö ja väri eivät palaudu tunnissa, iholle nousee rakkuloita tai paleltunut alue on laaja.
• Soita 112: jos paleltunut ihminen on jäähtynyt ja hänen tajunnantasonsa on alentunut.
• Ehkäisy: kuiva ja lämmin vaatetus, riittävä juominen ja liike. Pakkasvoiteet eivät suojaa paleltumalta.

Lääkärin huomio. Paleltuman vakavuutta ei voi päätellä siitä, miltä iho näyttää jäisenä, sillä vaurion laajuus selviää vasta, kun alue on sulanut. Tilanne kannattaa siksi arvioida uudelleen lämmityksen jälkeen. Jos tunto, lämpö ja ihon väri eivät ole palanneet tunnissa tai iholle nousee rakkuloita, paleltuma ei enää kuulu kotona hoidettaviin vaivoihin. Retkellä ja pitkällä ulkoilureissulla on hyvä muistaa, että sulatettu kudos vaurioituu erityisen pahasti, jos se pääsee jäätymään uudelleen. Huolehdi siis, että lämmitetty alue pysyy lämpimänä ja kuivana.

– Sami Elias Jarulainen, MediLuxin vastuulääkäri

Paleltuma on vamma, jossa jokin kehon osa altistuu kylmälle niin, että sen lämpötila laskee paikallisesti jäätymisen rajalle. Kun ulkolämpötila laskee, elimistö supistaa ihon ja ääreisosien verisuonia säilyttääkseen ydinlämpönsä. Sormet, varpaat, posket, korvat ja nenä jäävät silloin vähemmälle verenkierrolle, ja siksi juuri ne paleltuvat herkimmin.

Suuri osa kudosvauriosta syntyy vasta sulamisvaiheessa, kun lämpenevässä kudoksessa käynnistyy tulehdusreaktio. Tästä syystä paleltuneen alueen kokoa ja syvyyttä on usein vaikea arvioida ennen kuin alue on sulanut.

Pinnallinen ja syvä paleltuma

Paleltumat jaetaan pinnallisiin ja syviin. Pinnallisessa paleltumassa vaurio rajoittuu ihoon. Pieni ja paikallinen pinnallinen paleltuma paranee yleensä kotihoidolla. Syvässä paleltumassa vaurioituu ihon lisäksi ihonalaista kudosta, ja pahimmillaan paleltunut alue voi mennä kuolioon. Lievästä paleltumasta puhutaan, kun paleltunut alue on pieni ja iho palautuu lämmittämällä ennalleen.

Kylmävesivamma eli immersiovamma

Toisen tyyppinen kylmävamma syntyy erityisesti jalkaan, kun se on pitkään kylmässä ja kosteassa. Verenkierto heikkenee, ja lämmitettäessä jalka turpoaa ja punoittaa. Samasta vaivasta on käytetty nimeä juoksuhautajalka, joka on peräisin ensimmäisen maailmansodan rintamaoloista.

Paleltuma johtuu siitä, että kylmälle altistuneen kehon osan verenkierto ei enää riitä pitämään kudosta lämpimänä. Yleensä paleltuma syntyy pakkasen ja tuulen yhteisvaikutuksesta, ja paleltumia sattuu erityisesti silloin, kun lämpötila laskee alle −20 asteen.

Paleltuman syntymistä edistävät erityisesti seuraavat tekijät:

• Tuuli, etenkin yhdessä pakkasen kanssa
• Vaatteiden, käsineiden tai sukkien kostuminen
• Tupakointi, joka supistaa ääreisverenkiertoa
• Ääreisverenkiertoa muuttavat lääkkeet, esimerkiksi beetasalpaajat
• Verenkiertoa heikentävät sairaudet, kuten valtimoahtaumat, jotka voivat oireilla jaloissa katkokävelynä
• Nestehukka ja paikallaan olo: liike ylläpitää verenkiertoa kehon ääreisosissa

Jos käytät beetasalpaajaa tai muuta säännöllistä lääkettä, älä muuta lääkitystä itse pakkaskauden vuoksi. Lääkityksestä kannattaa keskustella lääkärin kanssa, jos sormet tai varpaat paleltuvat toistuvasti.

Voiko paleltuman saada pienellä pakkasella?

Voi. Kova pakkanen ei ole paleltuman edellytys: myös pitkäkestoinen kylmäaltistus voi aiheuttaa paleltuman, jopa silloin kun lämpötila on nollan yläpuolella. Vaatteiden kostuminen ja tuuli lisäävät riskiä. Paleltuma voi myös syntyä salakavalasti ilman selvästi tuntuvia oireita.

Paleltuma alkaa pistelynä ja mahdollisesti kipuna. Vähitellen iholle ilmestyy valkoinen laikku, iho muuttuu vahamaisen valkoiseksi ja paleltunut kohta tuntuu kovalta. Kun tunnottomuus lisääntyy, kipu lakkaa. Kivun loppuminen ei siis tarkoita, että tilanne olisi helpottanut.

Paleltuman syvetessä vaurio etenee ihonalaisiin kudoksiin. Iho on edelleen tunnoton ja kova, se voi muuttua sinerväksi ja turvota, ja siihen voi nousta rakkuloita. Alla olevaan taulukkoon on koottu pinnallisen ja syvän paleltuman erot.

Lievän paleltuman oireet

Lievässä paleltumassa iholla pistelee, siihen ilmestyy vaalea tai valkoinen laikku ja kohta tuntuu kovalta ja tunnottomalta. Kun aluetta lämmitetään, ihon väri palautuu, kovettuma häviää ja tunto palaa. Lämmittäminen voi tuntua voimakkaana kipuna.

Syvän paleltuman merkit

Syvään paleltumaan viittaavat tunnottomuus ja ihon kovuus sekä sinertävä väri, turvotus ja rakkulat. Paleltunut jalkaterä tai varpaat eivät kestä kävelyä, ja käden puristusvoima voi heiketä. Tällöin tarvitaan aina lääkärin hoitoa.

Posket, korvat, nenä ja leuka paleltuvat kehon osista nopeimmin. Paleltuma kasvoissa näkyy vaaleana tai valkoisena laikkuna esimerkiksi poskessa tai nenänpäässä, ja kohta tuntuu kovalta ja tunnottomalta.

Kasvojen paleltumaa lämmitetään painamalla sitä kevyesti lämpimällä kädellä, kunnes ihon väri palautuu, kovettuma häviää ja tunto palaa. Paleltunutta poskea tai korvaa ei pidä hieroa, sillä hierominen voi pahentaa vammaa. Jos tunto, lämpö ja ihon väri eivät palaudu tunnissa tai iholle nousee rakkuloita, hakeudu hoitoon.

Miten suojaat posket ja nenän pakkasella?

Viimalta kannattaa suojautua kaulaliinalla, kasvosuojaimella tai muulla tuulta pitävällä suojalla. Poskia, korvia ja nenää on hyvä lämmittää välillä käsin jo ennen kuin iho muuttuu tunnottomaksi. Pakkasella ihon oma rasva on paras suoja. Pakkasvoiteita ei suositella, sillä ne voivat nimestään huolimatta lisätä paleltumariskiä.

Varpaat ja sormet ovat kehon ääreisosia, joissa lämmön takaava verenkierto voi kylmässä käydä riittämättömäksi. Varpaiden paleltumisriskiä lisäävät kostuneet sukat ja kengät sekä paikallaanolo pakkasessa. Sormien ja varpaiden aktiivinen liikuttelu ylläpitää verenkiertoa ja pienentää paleltumariskiä.

Paleltuneet sormet tai varpaat ovat vaaleat, kovat ja tunnottomat. Sisätiloissa ne lämmitetään upottamalla lämpimään, 37–42-asteiseen veteen noin 20–30 minuutiksi. Syvässä paleltumassa alue on aluksi hauras eikä kestä kuormitusta: paleltunut jalkaterä tai varpaat eivät kestä kävelyä.

Jos varpaat palelevat herkästi myös ilman pakkasta, tavallisimmat syyt on koottu sivulle kylmät jalat.

Tarkista ensin, onko koko keho jäähtynyt

Ennen paikallisen paleltuman hoitoa on arvioitava, onko ihminen jäähtynyt kokonaisuudessaan, sillä ensiapu määräytyy sen mukaan. Voimakas palelu ja vilunväristykset kertovat jäähtymisestä: vie paleleva suojaan, vaihda hänelle kuivat vaatteet, anna lämmintä, sokeripitoista juotavaa ja kannusta liikkumaan. Jos jäähtynyt on sekava tai unelias, hänen arvostelukykynsä on heikentynyt tai tajunnantaso alentunut, soita hätänumeroon 112 ja käsittele häntä varoen.

Paleltuneen alueen lämmittäminen

1. Hakeudu lämpimään ja suojaiseen paikkaan.
2. Lämmitä paleltumaa aluksi painamalla sitä kevyesti lämpimällä kädellä.
3. Upota paleltunut alue 37–42-asteiseen veteen noin 20–30 minuutiksi. Lämmityksen aikana ihon värin ja tunnon pitäisi palautua ja kovettuman hävitä.
4. Hoida kipua tarvittaessa ibuprofeenilla tai parasetamolilla pakkauksen ohjeen mukaan. Kipulääkkeen voi ottaa jo lämmitysvaiheessa.
5. Suojaa lämmitetty kohta kuivilla vaatteilla. Syvän paleltuman voi peittää puhtaalla siteellä.
6. Juo lämmintä juotavaa.

Mitä paleltumalle ei saa tehdä?

• Älä hiero tai hankaa paleltunutta kohtaa. Hierominen voi pahentaa vammaa.
• Älä sulata avotulen lämmössä. Tunnoton iho ei varoita kuumuudesta, ja paleltuman lisäksi voi syntyä palovamma.
• Älä anna sulatetun alueen jäätyä uudelleen. Uudelleenjäätyminen voi aiheuttaa erityisen vaikeita lisävaurioita.
• Vältä tupakkaa ja alkoholia hoidon aikana. Tupakointi heikentää ääreisverenkiertoa, ja alkoholi lisää lämmönhukkaa.

Pienet ja lievät paleltumat voi hoitaa itse. Jos tunto, lämpö ja ihon normaali väri eivät palaudu tunnin kuluessa, on syytä hakeutua heti hoitoon. Samoin toimitaan, jos iholle nousee rakkuloita. Laaja paleltuma, kuten iso osa raajaa, kuuluu aina terveydenhuollon arvioitavaksi.

Koska paleltuman laajuus selviää vasta sulamisen jälkeen, arvio kannattaa tehdä uudelleen lämmityksen päätyttyä, vaikka tilanne olisi ulkona näyttänyt lievältä.

Paleltuman hoito riippuu vaurion laajuudesta. Pienen alueen lievä paleltuma hoidetaan kotona oireenmukaisesti: alue lämmitetään, suojataan kuivalla vaatetuksella ja kipua lievitetään tarvittaessa tulehduskipulääkkeellä tai parasetamolilla. Apteekin henkilökunta auttaa tarvittaessa sopivan valmisteen valinnassa.

Syvän paleltuman hoito

Syvä paleltuma hoidetaan sairaalassa. Nopea sulattaminen estää paleltuman leviämistä, mutta syvän paleltuman sulattaminen on varminta tehdä sairaalassa. Vamma-aluetta hoidetaan päivittäisillä antiseptisillä kylvetyksillä. Kuolleen kudoksen poistoon ryhdytään tarvittaessa vasta, kun raja terveen ja kuolleen kudoksen välillä on selkeytynyt. Tähän voi kulua viikkoja, joten lopullinen vaurion laajuus selviää hitaasti.

Kuinka nopeasti paleltuma paranee?

Lievässä paleltumassa ihon väri ja tunto palautuvat jo lämmityksen aikana. Syvässä paleltumassa toipuminen kestää pidempään, ja vaurion lopullinen laajuus selviää usein vasta viikkojen kuluessa. Osalle jää paleltumasta hoidosta huolimatta pitkäaikaisia jälkioireita.

Paleltumasta voi hoidosta huolimatta jäädä jälkioireita. Tavallisimpia ovat:

• tuntohäiriöt paleltuneella alueella
• nivelkivut
• liikahikoilu
• kylmänarkuus: alue reagoi kylmään aiempaa herkemmin

Kylmänarkuuden vuoksi alue kannattaa suojata pakkasella huolellisesti. Jos jälkioireet haittaavat arkea tai työtä, niistä on hyvä keskustella lääkärin kanssa.

Kylmä voi aiheuttaa iholle ja ääreisosiin monenlaisia oireita, eivätkä kaikki niistä ole paleltumia. Paleltumassa iho on altistuksen aikana vaalea, kova ja tunnoton. Jos iho taas muuttuu kylmän jälkeen punaiseksi, sinipunervaksi tai kutisevaksi, taustalla voi olla jokin muu kylmään liittyvä reaktio.

Kohtauksittain valkoisiksi muuttuvista sormista kerrotaan tarkemmin sivulla valkosormisuus eli Raynaud'n ilmiö, ja kutisevista paukamista sivulla nokkosihottuma. Kylmänkyhmyt paranevat yleensä 2–3 viikossa, ja niitä ehkäistään lämpimällä pukeutumisella. Jos et ole varma, mistä iho-oireessa on kyse, lääkäri voi arvioida tilanteen.

Paleltumia ehkäistään parhaiten pukeutumalla kosteutta ja kylmää eristäviin vaatteisiin, juomalla riittävästi ja pysymällä liikkeessä. Käytännössä tämä tarkoittaa seuraavaa:

• Pidä vaatteet kuivina. Vaihda kostuneet käsineet ja sukat kuiviin heti, kun se on mahdollista.
• Suojaa kasvot viimalta kaulaliinalla tai kasvosuojaimella ja lämmitä poskia, korvia ja nenää välillä käsin.
• Liiku. Kohtuullinen liikunta sekä sormien ja varpaiden liikuttelu ylläpitävät ääreisosien verenkiertoa.
• Juo riittävästi. Kylmässä parhaita juomia ovat lämpimät, sokeripitoiset mehut.
• Älä käytä pakkasvoiteita. Ne voivat lisätä paleltumariskiä. Ihon oma rasva on pakkasella paras suoja.
• Vältä tupakkaa ja alkoholia kylmässä. Tupakointi supistaa ääreisverenkiertoa, ja alkoholi lisää lämmönhukkaa.

Jos olet vaarassa jäähtyä, pysy rauhallisena, pue päällesi kaikki mukana olevat vaatteet, hakeudu tuulensuojaan ja pysy pienessä liikkeessä. Suorituskyky laskee kylmässä nopeasti, joten omia voimia ei kannata yliarvioida.

MediLuxin etälääkäri voi arvioida lievän paleltuman jälkeen jatkuvia oireita, kuten tuntohäiriöitä, kipua tai kylmänarkuutta, neuvoa kivun hoidossa ja arvioida, tarvitaanko käyntiä lähivastaanotolla. Yhteyden saa nopeimmin lääkärichatin kautta. Etävastaanotto ei sovi tilanteeseen, jossa iholla on rakkuloita, paleltunut alue on laaja tai tunto, lämpö ja väri eivät ole palautuneet tunnissa: silloin on hakeuduttava päivystykseen. Jos paleltunut ihminen on sekava tai tajunnantasoltaan alentunut, soita 112.