Pohjoiset raaka-aineet muodostavat selkeän ruokavaliomallin
Itämeren ruokavalio on Suomessa kehitetty terveellisen pohjoismaisen ruokavalion malli. Sen perustana ovat alueelle tyypilliset raaka-aineet: marjat, omenat ja päärynät, juurekset, kaalit ja muut kasvikset, peruna, ruis, kaura ja ohra, kala, rypsiöljy sekä vähärasvaiset tai rasvattomat maitotuotteet. Punaisen ja prosessoidun lihan, eläinrasvojen ja makeiden tuotteiden rooli jää kokonaisuudessa pienemmäksi.
Kyse ei ole lyhytaikaisesta kuurista, tarkasti rajatusta ruokalistasta eikä sallittujen ja kiellettyjen tuotteiden luetteloon perustuvasta dieetistä. Itämeren ruokakolmio havainnollistaa ruokaryhmien keskinäistä painotusta. Baltic Sea Diet Score eli BSDS on puolestaan tutkimuskäyttöön kehitetty indeksi, jolla arvioidaan, kuinka hyvin koko ruokavalio vastaa terveellistä pohjoismaista ruokavaliomallia. Alkuperäiseen indeksiin kuuluu yhdeksän osatekijää, jotka kuvaavat ruoankäyttöä ja ruokavalion ravintoainekoostumusta.
Ruokakolmio ja tutkimusindeksi kuvaavat eri asioita
Ruokakolmio sisältää kymmenen ruokaryhmää. Siihen kuuluvat muun muassa pohjoiset kasvikset, hedelmät ja marjat, täysjyväviljat, peruna, vähärasvaiset ja rasvattomat maitotuotteet, kala, rypsiöljy ja pehmeät levitteet. Eläinrasvojen, punaisen ja prosessoidun lihan sekä makeiden tuotteiden rooli on pienempi.
Kaikkia kolmion ryhmiä ei voitu siirtää sellaisinaan tutkimusindeksiin. Peruna ei ole BSDS-indeksissä oma osatekijänsä. Rypsiöljyn käyttöä ei myöskään arvioida suoraan, vaan rasvan laatua kuvataan monityydyttymättömien rasvahappojen suhteella tyydyttyneiden rasvahappojen ja transrasvahappojen yhteismäärään. Ruokakolmiossa vähärasvaiset ja rasvattomat maitotuotteet muodostavat oman ryhmänsä, kun taas alkuperäisen BSDS-indeksin maitokomponentti koskee vähärasvaista ja rasvatonta maitoa.
Ruokakolmio ja BSDS palvelevat siis eri tarkoituksia: kolmio havainnollistaa ruokavalion rakennetta, kun taas BSDS on tutkimusväline.
Kokonaisuus painottuu kasvikunnan tuotteisiin, viljoihin, kalaan ja pehmeään rasvaan
Kasvikunnan tuotteiden runsas ja monipuolinen käyttö on mallin näkyvin piirre. Pohjoisista täysjyväviljoista korostuvat ruis, kaura ja ohra. Kala muodostaa oman ruokaryhmänsä, ja rasvan laadussa huomio kohdistuu erityisesti rypsiöljyyn ja muihin pehmeisiin kasvirasvoihin.
Peruna kuuluu alkuperäiseen ruokakolmioon, vaikka se ei ole BSDS-indeksin erillinen osatekijä. Palkokasvit sisältyvät kolmion kasvisryhmään, mutta seuraavassa taulukossa ne on erotettu omaksi rivikseen, jotta niiden käyttö aterioissa hahmottuu selkeämmin.
| Ruokaryhmä | Tyypillisiä vaihtoehtoja | Rooli kokonaisuudessa | Arjen käyttötapoja |
|---|---|---|---|
| Marjat ja hedelmät | Mustikka, puolukka, omena ja päärynä | Keskeinen kasvikunnan tuotteiden ryhmä | Puuron lisänä, välipalalla tai jälkiruoan osana |
| Kasvikset, juurekset ja kaalit | Porkkana, punajuuri, lanttu, kaali ja muut kasvikset | Aterioiden kasvipainotteinen perusta | Keitoissa, padoissa, laatikkoruoissa ja salaateissa |
| Peruna | Keitettynä, uunissa kypsennettynä, keitoissa tai soseena | Ruokakolmioon kuuluva pohjoinen perusraaka-aine | Kalan, kasvisten ja palkokasvien rinnalla |
| Pohjoiset täysjyväviljat | Ruis, kaura ja ohra | Keskeinen kuidun lähde | Leipänä, puurona, lisäkkeenä tai keittojen aineksena |
| Kala | Silakka, lohi, muikku ja muut kalat | Proteiinin lähde; rasvaisesta kalasta saa myös pehmeitä rasvoja | Uuniruokana, keitossa, leivän päällä tai lämpimän aterian osana |
| Palkokasvit | Herneet, pavut ja linssit | Kasvipainotteisuutta ja monipuolisuutta tukeva osa kasvisryhmää | Keitoissa, padoissa, kasvisruoissa ja levitteissä |
| Rypsiöljy ja pehmeät kasvirasvat | Rypsiöljy ja rypsiöljypohjainen pehmeä levite | Pehmeän rasvan lähde | Ruoanvalmistuksessa, kastikkeissa ja leivällä |
| Vähärasvaiset ja rasvattomat maitotuotteet | Maito, piimä, jogurtti ja muut vastaavat tuotteet | Kokonaisuutta täydentävä ruokaryhmä | Ateriajuomana, puuron kanssa tai välipalan osana |
| Punainen ja prosessoitu liha | Naudanliha, sianliha, makkarat ja muut lihavalmisteet | Ruokavaliossa vähemmän painottuva ryhmä | Harvemmin tai pienempänä osana aterioita |
| Voi, muut eläinrasvat ja makeat tuotteet | Voi, muut eläinrasvat, makeiset, suklaa ja makeat leivonnaiset | Ruokakolmion yläosaan sijoittuva pienempi osa | Satunnaisemmin osana muuta ruokavaliota |
Vaikutuksia tarkastellaan koko ruokavalion tasolla
Mahdollisia terveysvaikutuksia ei voi liittää vain yhteen ruokaan. Ruis, kaura ja ohra tuovat kokonaisuuteen kuitua, kala proteiinia ja rasvaiset kalat pehmeitä rasvoja. Marjoista ja kasviksista saadaan erilaisia bioaktiivisia yhdisteitä, ja rypsiöljy on pehmeän kasvirasvan lähde. Ruokavaliomallin kannalta olennaista on näiden ryhmien toistuminen kokonaisuudessa samalla, kun tyydyttyneen rasvan sekä punaisen ja prosessoidun lihan osuus jää pienemmäksi.
Korkeampaan BSDS-pistemäärään on liittynyt suurempi hiilihydraattien, kuidun, raudan, folaatin sekä A-, C- ja D-vitamiinien saanti. Samalla tyydyttyneen rasvan ja alkoholin osuus energiansaannista on ollut pienempi. Nämä ovat ruokavalion koostumukseen liittyviä yhteyksiä, eivät osoitus siitä, että pistemäärä itsessään aiheuttaisi ravintoaineiden saannin muutoksia.
Tutkimusnäyttö viittaa mahdollisiin hyötyihin, mutta ei ole yksiselitteistä
Terveellisten pohjoismaisten ruokavaliomallien yhteydessä on havaittu pieniä suotuisia muutoksia sydän- ja aineenvaihduntaterveyden mittareissa. Tutkimuksissa on kuitenkin käytetty useita erilaisia pohjoismaisen ruokavalion määritelmiä, eivätkä kaikki tulokset koske nimenomaan alkuperäistä BSDS-indeksiä. Tulokset eivät myöskään ole kaikilta osin yhdenmukaisia.
Kohonnut herkän C-reaktiivisen proteiinin eli hs-CRP:n arvo oli harvinaisempi korkeampien BSDS-pisteiden yhteydessä. Muissa sydän- ja aineenvaihduntariskin mittareissa yhteydet eivät ole olleet yhtä johdonmukaisia. Poikkileikkaustutkimukset kuvaavat samanaikaisia yhteyksiä, eivätkä ne osoita, että ruokavalio olisi aiheuttanut laboratoriotuloksen muutoksen.
Tapaus-verrokkiaineistossa korkeammat BSDS-pisteet olivat yhteydessä pienempään tyypin 2 diabeteksen todennäköisyyteen. Tutkimuksessa käytettiin alkuperäisestä BSDS-indeksistä muokattua versiota, josta alkoholiosa oli poistettu ja jossa pisteet perustuivat kulutusmäärien kolmanneksiin. Ruokavalio arvioitiin ruoankäyttökyselyn ja henkilökohtaisten haastattelujen avulla. Tapaus-verrokkiasetelma ei osoita syy-seuraussuhdetta eikä varmista, edelsikö kuvattu ruokavalio tyypin 2 diabeteksen kehittymistä.
Miehillä suurentunut vyötärönympärys oli harvinaisempi korkeampien BSDS-pisteiden yhteydessä. Naisilla vastaavaa yhteyttä ei havaittu. BSDS-pisteiden ja painoindeksin välillä ei todettu yhteyttä. Itämeren ruokavalio ei ole ennalta määritelty laihdutusohjelma, eikä yksittäisen ihmisen painonmuutosta voida päätellä ruokavaliomallin perusteella.
Suhde pohjoismaiseen ja Välimeren ruokavalioon
Itämeren ruokavalio kuuluu terveellisten pohjoismaisten ruokavaliomallien joukkoon. Pohjoismainen ruokavalio on laajempi käsite, kun taas Itämeren ruokakolmio ja BSDS ovat Suomessa kehitettyjä tapoja kuvata ja mitata pohjoismaisiin elintarvikkeisiin perustuvaa kokonaisuutta.
Välimeren ruokavalion kanssa yhteisiä piirteitä ovat kasvikunnan tuotteiden, täysjyväviljojen, kalan ja tyydyttymättömien rasvojen painottuminen sekä prosessoidun lihan pienempi osuus. Keskeinen ero näkyy alueellisissa raaka-aineissa: Välimeren mallissa tunnusomainen rasva on oliiviöljy, kun taas Itämeren ruokavaliossa se on rypsiöljy. Pohjoisessa kokonaisuudessa korostuvat lisäksi ruis, kaura, ohra, metsämarjat, juurekset ja kaalit.
Kasvipainotteisuus ei tässä mallissa tarkoita kokonaan kasvipohjaista ruokavaliota. Kala ja vähärasvaiset maitotuotteet ovat ruokakolmion omia osia, ja alkuperäisessä tutkimusindeksissä arvioidaan myös kalan ja vähärasvaisen maidon käyttöä.
Tutkimusindeksi ei määritä annoksia tai sallittuja ruokia
Alkuperäisessä tutkimuksessa laadittiin kaksi pisteytysversiota: toisessa käytettiin sukupuolikohtaisia kulutuskvartiileja ja toisessa mediaaneja. Alkoholille käytettiin molemmissa versioissa erillisiä rajoja. Tutkimuspistemäärää ei siksi voi käyttää suoraan yleispätevänä kotitestinä, annoslaskurina tai henkilökohtaisen ruokalistan perustana.
Yksittäinen ruoka ei ratkaise sitä, vastaako ruokavalio mallia. Esimerkiksi täysjyväruis kuuluu keskeisiin viljoihin, mutta koko päivän tai viikon kokonaisuus voi silti sisältää vain vähän kasviksia, marjoja ja kalaa. Vastaavasti satunnainen, mallissa vähemmän painottuva ruoka ei yksin määritä koko ruokavaliota mallin vastaiseksi.
BSDS ei pisteytä natriumin saantia suoraan. Korkea pistemäärä ei siten automaattisesti tarkoita vähäsuolaista ruokavaliota. Alkuperäiseen indeksiin sisältyvä alkoholiosa ei myöskään ole kehotus käyttää alkoholia tai aloittaa sen käyttöä.
Käytännön toteutukseen vaikuttavat saatavuus, hinta ja omat rajoitteet
Mallin suomalaisessa toteutuksessa kotimaiset raaka-aineet, lähiruoka ja pohjoiseen ruokakulttuuriin kuuluva osaaminen ovat näkyvästi esillä. Marjastus, kalastus, raaka-aineiden kasvattaminen ja ruoanvalmistustaidot liittävät ruokavaliomallin alueen ruokaperinteeseen. Samoja raaka-aineita voidaan käyttää sekä perinteisissä ruoissa että uudemmissa yhdistelmissä.
Arjen toteutukseen voivat vaikuttaa tuoreen kalan saatavuus ja hinta, allergiat, muut ruokarajoitteet sekä ruoanvalmistustaidot. Kasvisten ja palkokasvien monipuolinen käyttö sekä edullisemmat kalavalmisteet voivat laajentaa vaihtoehtoja. Yksittäisen tuotteen asema riippuu silti aina sen todellisesta koostumuksesta.
Tuotteen roolia voi arvioida ilman sallittu–kielletty-jakoa
Tuotteen yleistä asemaa voidaan tarkastella sen ruokaryhmän ja keskeisten ominaisuuksien perusteella. Alla oleva työkalu ei laske tieteellistä BSDS-pistemäärää eikä arvioi koko ruokavaliota. Se auttaa jäsentämään, kuuluuko tuotteen pääryhmä ruokavaliomallin keskeisiin osiin vai ryhmiin, joiden rooli jää pienemmäksi.
Arvioi tuotteen rooli Itämeren ruokavaliossa
Valitse tuotteen pääryhmä ja sitä kuvaavat ominaisuudet. Arvio jäsentää tuotteen yleistä asemaa ruokavaliomallissa, mutta ei määritä yksittäistä tuotetta hyväksi tai huonoksi.
Päivän ruokailu voidaan rakentaa tutuista aineksista
Ruokavaliomalli ei edellytä erikoisvalmisteita, yhtä oikeaa ateriamäärää tai ennalta määrättyä ateriarytmiä. Samat keskeiset ryhmät voivat esiintyä päivän aikana eri muodoissa: täysjyvävilja puurona tai leipänä, kasvikset keitossa tai lämpimällä aterialla, marjat välipalalla ja kala yhtenä pääaterian osana.
Alla oleva päiväkohtainen malli havainnollistaa ruokaryhmien sijoittelua. Se ei määritä annoskokoja, koska ruokakolmio ja BSDS eivät ole henkilökohtaisia annoslaskureita. Esimerkit perustuvat ruokakolmion ja alkuperäisen indeksin keskeisiin ryhmiin.
| Ateria | Ruokaryhmien yhdistelmä | Esimerkkikokonaisuus | Painotus |
|---|---|---|---|
| Aamiainen | Täysjyvävilja, marja tai hedelmä ja vähärasvainen maitotuote | Kaura- tai ohrapuuro, marjoja ja vähärasvaista maitoa tai jogurttia | Vilja ja kasvikunnan tuotteet muodostavat aterian perustan |
| Lounas | Kasviksia tai juureksia, kalaa tai palkokasveja sekä perunaa tai pohjoista viljaa | Juures-ohrakeitto, jossa on palkokasveja, sekä ruisleipä | Kasvikunnan tuotteet ovat näkyvä osa ateriaa, ja muut osat täydentävät kokonaisuutta |
| Välipala | Marja tai hedelmä, täysjyväleipä tai vähärasvainen maitotuote | Omena ja ruisleipä tai marjoja vähärasvaisen jogurtin kanssa | Välipalassa on yksi tai useampi mallin keskeinen ruokaryhmä |
| Päivällinen | Kalaa tai palkokasveja, kasviksia, kaalia tai juureksia ja pehmeää kasvirasvaa | Uunikala, peruna ja kaali-juuressalaatti rypsiöljypohjaisella kastikkeella | Kala tai palkokasvit täydentävät kasvipainotteista ateriaa |
| Iltapala | Täysjyvävilja, marjat tai hedelmä ja vähärasvainen maitotuote | Ruisleipä kasvistäytteellä sekä marjoja tai päärynä | Ateria täydentää päivän ruokailukokonaisuutta |
Esimerkkiviikko näyttää ruokaryhmien vaihtelun
Viikon aikana samat perusraaka-aineet voivat muodostaa erilaisia aterioita. Vaihtelu syntyy esimerkiksi siitä, käytetäänkö viljana ruista, kauraa vai ohraa, valmistetaanko kasvikset keitoksi, padaksi tai salaatiksi ja vaihteleeko proteiinin lähde kalan ja palkokasvien välillä.
Seuraava taulukko on havainnollistava ruokalista ilman tarkkoja annoskokoja.
| Päivä | Aamiainen | Lounas | Päivällinen | Välipala tai iltapala |
|---|---|---|---|---|
| Maanantai | Kaurapuuro, mustikoita ja vähärasvaista maitoa | Kaali-porkkana-ohrakeitto, jossa on herneitä, sekä ruisleipä | Uunikala, peruna ja punajuuri-kaalisalaatti | Omena ja ruisleipä kasvistäytteellä |
| Tiistai | Ruisleipää, kasviksia, vähärasvaista jogurttia ja puolukoita | Juures-papupata ja ohralisäke | Kalakeitto, jossa on perunaa ja juureksia | Päärynä ja vähärasvainen maitotuote |
| Keskiviikko | Ohrapuuro, marjoja ja vähärasvaista maitoa | Kaali-linssilaatikko ja ruisleipä | Uunisilakka, peruna ja herneet | Marjoja vähärasvaisen jogurtin kanssa |
| Torstai | Kaurapuuro, omenaa ja vähärasvaista jogurttia | Lämmin ohrakulho, jossa on kalaa, kaalia ja juureksia sekä rypsiöljypohjaista kastiketta | Porkkana-hernekeitto ja täysjyväinen ruisleipä | Päärynä ja ruisleipä |
| Perjantai | Ruisleipää, kasviksia, vähärasvaista maitoa ja marjoja | Peruna-kasviskeitto, jossa on papuja | Uunilohi, ohralisäke ja kaali-punajuurisalaatti | Omena ja vähärasvainen jogurtti |
| Lauantai | Kaura-ohrapuuro ja puolukoita | Hernekeitto ja ruisleipä | Juureslaatikko, uunikala ja kaalisalaatti | Marjoja ja vähärasvainen maitotuote |
| Sunnuntai | Ruisleipää, omenaa ja vähärasvaista jogurttia | Kalakeitto ja täysjyväinen leipä | Kaali-papupata ja ohralisäke | Päärynä tai marjoja vähärasvaisen jogurtin kanssa |
Resepti-ideoissa yhdistyvät tutut pohjoiset raaka-aineet
Kaura-ruispuuro marjoilla: kaurasta ja rukiista valmistettu puuro tarjoillaan mustikoiden tai puolukoiden sekä vähärasvaisen maidon tai jogurtin kanssa.
Ohra-juureskeitto pavuilla tai herneillä: ohra, porkkana, lanttu, kaali sekä pavut tai herneet kypsennetään samassa keitossa.
Uunikala ja kaali-juureslisäke: kala yhdistetään perunaan, kaaliin, porkkanaan ja punajuureen. Rypsiöljyä voidaan käyttää ruoanvalmistuksessa tai salaatinkastikkeessa.
Ruisleipä kalatäytteellä: täysjyväisen ruisleivän päälle kootaan kalaa ja kasviksia. Kokonaisuutta voi täydentää vähärasvaisella maitotuotteella.
Kaali-palkokasvipata: kaali, juurekset ja pavut tai linssit kypsennetään padaksi. Lisäkkeenä voi olla ohraa tai ruisleipää.
Lämmin ohrakulho, jossa on kalaa ja kasviksia: kypsä ohra yhdistetään kalaan, kaaliin, juureksiin ja rypsiöljypohjaiseen kastikkeeseen.
Peruna-papukeitto: perunasta, kaalista tai muista kasviksista ja pavuista valmistetaan kasviskeitto.
Marja-jogurttivälipala: mustikat tai puolukat yhdistetään vähärasvaiseen jogurttiin. Välipalaa voi täydentää kauralla tai ruisleivällä.
Käytetyt lähteet
- The Baltic Sea Diet Score: a tool for assessing healthy eating in Nordic countries – Noora Kanerva, Niina E. Kaartinen, Ursula Schwab, Marjaana Lahti-Koski ja Satu Männistö Vaihtoehtoinen julkaisusivu: ResearchGate
- What Is the Baltic Sea Diet? Foods, Benefits, and Health Effects – Chinta Sidharthan; tarkistanut Benedette Cuffari, M.Sc., News-Medical
- Association between Baltic sea diet and healthy Nordic diet index with risk of type 2 diabetes mellitus: a case–control study – Amr Ali Mohamed Abdelgawwad El-Sehrawy ym., Frontiers in Endocrinology Vaihtoehtoinen kokoteksti: PubMed Central
- Associations of the Baltic Sea diet with obesity-related markers of inflammation – Noora Kanerva, Britt-Marie Loo, Johan Eriksson, Jaana Leiviskä, Niina E. Kaartinen, Antti Jula ja Satu Männistö Julkaisutiedot: Helsingin yliopiston tutkimusportaali
- Itämeren ruokavalio – Maija Soljanlahti, John Nurmisen Säätiö; esitysaineisto Ruokaviraston verkkosivustolla
Usein kysytyt kysymykset
Mikä Itämeren ruokavalio on?
Se on Suomessa kehitetty terveellisen pohjoismaisen ruokavalion malli, jossa korostuvat marjat, kasvikset, ruis, kaura, ohra, kala, rypsiöljy sekä vähärasvaiset tai rasvattomat maitotuotteet.
Mitkä ruoat ovat ruokavalion keskeisiä osia?
Keskeisiä ovat marjat ja hedelmät, kasvikset, juurekset ja palkokasvit, pohjoiset täysjyväviljat, kala, rypsiöljy sekä vähärasvaiset tai rasvattomat maitotuotteet.
Onko Itämeren ruokavalio sama kuin pohjoismainen ruokavalio?
Käsitteet ovat läheisiä. Pohjoismainen ruokavalio on laajempi kokonaisuus, kun taas Itämeren ruokakolmio ja Baltic Sea Diet Score ovat Suomessa kehitettyjä malleja.
Miten Itämeren ruokavalio eroaa Välimeren ruokavaliosta?
Perusperiaatteissa on paljon samaa, mutta raaka-aineet ovat alueellisia. Itämeren mallissa korostuvat esimerkiksi rypsiöljy, ruis, kaura, ohra, metsämarjat, kaalit ja juurekset.
Onko Itämeren ruokavalio laihdutusruokavalio?
Ei varsinaisesti. Se kuvaa ruokavalion laatua ja ruokaryhmien keskinäistä painotusta, eikä siihen kuulu ennalta määrättyä energiamäärää tai painonpudotusohjelmaa.
Voiko yksittäisen tuotteen todeta olevan Itämeren ruokavalion mukainen?
Tuotteen yleistä roolia voidaan arvioida sen ruokaryhmän ja koostumuksen perusteella, mutta varsinainen ruokavaliomalli koskee koko ruokavalion rakennetta.
Tarkoittaako korkea BSDS-pistemäärä vähäsuolaista ruokavaliota?
Ei välttämättä. Alkuperäinen Baltic Sea Diet Score ei pisteytä natriumin saantia suoraan.
Huom: Vastaukset ovat yleisluonteisia eivätkä korvaa ammattilaisen arviota.
Asiantuntija: Sami Elias Jarulainen,
yleislääkäri, MediLuxin vastuulääkäri.
- Viimeksi päivitetty: 7 elokuun, 2026 | Julkaistu:







