Jalkapohjan kipu on yleinen vaiva, joka voi haitata kävelyä, seisomista ja muuta arjen liikkumista. Jalkaterässä on 26 luuta ja 33 niveltä, ja sen toimintaa säätelevät lukuisat lihakset, jänteet ja hermot. Kun kuormitus muuttuu tai jakautuu epätasaisesti, kipua voi ilmaantua eri puolille jalkapohjaa.

Terveyskirjaston mukaan valtaosassa tapauksista jalkaterän kivun taustalla on jalkaterän asento ja toiminta, mutta kipua voivat aiheuttaa myös vammat, tulehdukset, hermopinteet, verenkierron häiriöt ja muut sairaudet. Kivun sijainti, luonne ja ajoittuminen antavat tärkeitä vihjeitä mahdollisesta syystä, mutta pelkän kipukohdan perusteella diagnoosia tai hoitoa ei voi määrittää.

Jalkapohjan kipu liittyy usein kuormituksen muutokseen tai jalkaterän asentoon ja toimintaan. Kivun sijainti ja ajoittuminen auttavat rajaamaan mahdollisia syitä. Monet kuormitusperäiset vaivat helpottavat kuormitusta säätelemällä, sopivia kenkiä käyttämällä ja vaivaan sopivilla harjoitteilla, mutta hoito valitaan oirekuvan perusteella.

• Kantapään alla: tavallisin syy on jalkapohjan jännekalvon kiputila eli plantaarinen faskiopatia, josta käytetään yleisesti nimeä plantaarifaskiitti.
• Keskellä jalkapohjaa: kipu voi liittyä holvikaaren kuormitukseen, madaltuneeseen tai korkeaan jalkaholviin tai muuhun pehmytkudosvaivaan.
• Päkiässä: mahdollisia syitä ovat etujalan kiputila eli metatarsalgia sekä varvasvälin hermopinne, kuten Mortonin neurooma.
• Altistavia tekijöitä: ylipaino, pitkäkestoinen seisominen, epäsopivat kengät, lihasten heikko kunto, ikääntyminen ja äkillisesti lisääntynyt liikunta.
• Itsehoito: kuormituksen säätely, sopivat kengät ja vaivaan sopivat harjoitteet ovat tavallisia itsehoitokeinoja. Kylmä, hieronta tai lyhytaikainen kipulääke voi sopia osalle, jos niiden käytölle ei ole estettä.
• Hälytysmerkit: äkillinen sietämätön kipu yhdessä kalpean ja viileän jalan kanssa vaatii välitöntä päivystysarviota. Haava, punoitus, kuumotus tai kuume edellyttävät nopeaa arviota.
• Diabetesta sairastavalle: jalkaterän oireen vuoksi on tärkeää hakeutua herkästi arvioon, etenkin jos neuropatia on todettu, sillä tuntopuutos voi peittää haavan tai tulehduksen.

Lääkärin huomio. Kysyn vastaanotolla aina kaksi asiaa: mihin vuorokauden aikaan kipu on pahimmillaan ja mihin sormi osuu, kun potilas painaa kipupistettä itse. Aamun ensiaskelkipu kantapään alla sopii usein jalkapohjan jännekalvon kiputilaan, kun taas rasituksen lisääntymiseen liittyvä paikallinen luuarkuus voi herättää epäilyn rasitusvammasta. Diagnoosi perustuu oirekuvan ja kliinisen tutkimuksen kokonaisuuteen, ja kuvantamista tarvitaan vain osassa tilanteista – siksi sormella osoitettu tarkka piste vie arviossa usein pidemmälle kuin kuva. Kannattaa siis tulla vastaanotolle valmiina näyttämään paikka, ei vain kertomaan että jalkapohja on kipeä.

– Sami Elias Jarulainen, MediLuxin vastuulääkäri

Jalkaterässä on 26 luuta ja 33 niveltä, joiden toimintaa säätelevät lukuisat lihakset, jänteet ja hermot. Luut eivät muodosta tasaista levyä vaan kolme kaarta: sisempi pitkittäinen holvikaari, ulompi pitkittäinen kaari ja päkiän kohdalla kulkeva poikittainen kaari. Kaaret toimivat jousena, joka vaimentaa iskun jokaisella askeleella.

Kaarien alapuolella kulkee kantaluusta varpaisiin jäykkä sidekudoslevy, jalkapohjan jännekalvo eli kantakalvo. Se osallistuu pitkittäisen holvikaaren tukemiseen. Kun holvikaaren rakenne tai toiminta muuttuu, kuormitus voi jakautua epätasaisesti. Tällöin kipua voi tuntua kantapään, holvikaaren tai päkiän alueella.

Terveyskirjaston mukaan erityisesti poikittaisholvin madaltuminen altistaa etujalan kiputiloille. Ylipaino, lihasten heikko kunto ja ikääntyminen voivat vaikuttaa holvirakenteeseen, ja epäsopivat jalkineet tai yksipuolinen kuormitus voivat lisätä oireita.

Kivun sijainti on yksi jalkapohjan oireen tärkeimmistä vihjeistä. Alla oleva kipukartta kokoaa kuusi tavallista kipualuetta ja niiden mahdollisia taustasyitä. Kartta ei korvaa tutkimusta eikä osoita diagnoosia, mutta se auttaa kuvaamaan oiretta täsmällisesti vastaanotolla.

Taulukossa on kuusi tavallista tai tärkeää jalkapohjan kivun mahdollista syytä. Oirekuvat voivat limittyä, joten taulukko ei yksin riitä diagnoosiin.

Holvikaaren kipu tuntuu keskellä jalkapohjaa, kantapään ja päkiän välissä. Se voi ilmetä väsymisenä, jomotuksena tai paikallisena arkuutena ja pahentua pitkän seisomisen tai kävelyn aikana. Oireeseen voivat vaikuttaa holvikaaren rakenne ja kuormitus, mutta pelkän kipupaikan perusteella syytä ei voi päätellä.

Madaltunut jalkaholvi eli lattajalka

Kun sisempi pitkittäinen holvikaari madaltuu kuormituksessa, jalkapohjan pehmytkudokset voivat venyttyä ja jalkaterä kiertyä tavallista enemmän sisäänpäin. Kipu voi tuntua holvikaaren alla ja nilkan sisäsyrjällä. Ylipaino, pitkäkestoinen seisominen ja lihasten toiminnan heikkeneminen voivat altistaa aikuisiän lattajalalle.

Korkea jalkaholvi eli kaarijalka

Kaarijalassa tukipinta on pieni: kuormitus painottuu päkiään ja kantapäähän, ja sisäkaari kuormittuu vähän tai ei lainkaan. Terveyskirjaston mukaan kaarijalka aiheuttaa kipuja noin joka viidennelle ja voi tehdä kävelystä jäykkää. Joustavassa kaarijalassa jalkapohjan jännekalvo voi venyttyä kuormituksessa ja aiheuttaa myös kantakipua.

Tibialis posterior -jänteen vaiva

Tibialis posterior -jänne kulkee nilkan sisäsyrjän kautta jalkaterään ja auttaa tukemaan sisempää holvikaarta. Jos jänne ylikuormittuu tai sen toiminta heikkenee, kipua voi tuntua nilkan sisäsyrjällä ja holvikaaren alueella, ja holvi voi vähitellen madaltua. Pitkittyvä kipu tai selvä holvin madaltuminen on syy hakeutua arvioon, jotta kuormitus, harjoittelu ja mahdollinen tuki voidaan suunnitella tilanteen mukaan.

Päkiän kipu tuntuu varpaiden takana jalkapohjan etuosassa, ja Terveyskirjaston mukaan liikkumista rajoittavat päkiäkivut ovat naisten yleisimpiä jalkavaivoja. Yksi tavallisista taustatekijöistä on poikittaisholvin madaltuminen eli levinnyt päkiä, jolloin kuormitus painottuu jalkapöytäluiden päiden alueelle. Kipua voivat aiheuttaa myös rasvapatjan muutokset, kovettuma tai känsä sekä varvasvälin hermon ärsytys.

Metatarsalgia eli etujalan kiputila

Metatarsalgiassa päkiän alla tuntuu arkuutta, jomotusta tai kuormituksessa pahenevaa kipua. Päkiässä voi näkyä viirumainen kovettuma tai känsä merkkinä ylikuormituksesta. Altistavia tekijöitä ovat korkokenkien jatkuva käyttö, ylipaino, raskaus sekä ahtaat sukat ja kengät. Nivelreumaa sairastavilla päkiävaivat ovat yleisiä.

Mortonin neurooma eli varvasvälin hermopinne

Mortonin neuroomassa varvasvälihermo ärtyy tai joutuu puristuksiin jalkapöytäluiden välissä. Kipu on vihlovaa, tykyttävää tai polttavaa, ja mukana voi olla puutumista, pistelyä tai sähköiskumaista vihlontaa. Terveyskirjaston mukaan kipu esiintyy useimmiten kolmannessa varvasvälissä ja yleisimmin keski-ikäisillä naisilla. Oire voi olla niin voimakas, että kävely on keskeytettävä ja kenkä riisuttava. Se voi helpottaa, kun jalkaterää hieroo kevyesti ja varpaita venyttelee.

Hoidon perustana ovat sopivankokoiset, leveälestiset ja matalakorkoiset kengät. Lepo, kylmähoito ja tarvittaessa lyhytaikainen kipulääke voivat lievittää oiretta. Pitkittyneessä vaivassa pohjallinen tai varvasortoosi voi helpottaa kipua, ja joskus voidaan harkita leikkaushoitoa.

Jalkapohjan reunoille paikantuva kipu voi liittyä kuormituksen epätasaiseen jakautumiseen, mutta taustalla voi olla myös jänteen, luun, nivelen tai hermon vaiva. Kivun tarkka sijainti, alkamistapa ja kuormituksen vaikutus auttavat rajaamaan mahdollisia syitä.

Kipu sisäsyrjässä

Sisäsyrjän kipu voi liittyä ylipronaatioon eli jalkaterän tavallista voimakkaampaan sisäänpäin kiertymiseen. Tällöin holvikaari madaltuu kuormituksessa ja rasitus voi kohdistua sisäreunaan sekä tibialis posterior -jänteeseen. Kipu voi tuntua myös nilkan sisäsyrjällä ja pahentua kävellessä. Tarkasti luuhun paikantuva, rasituksen lisäämiseen liittyvä kipu voi harvemmin johtua rasitusvammasta.

Kipu ulkosyrjässä

Ulkosyrjän kipu voi liittyä jalan ulkoreunan ylikuormitukseen tai viidennen jalkapöytäluun alueen rasitusvammaan. Jos kipu kehittyy liikuntamäärän lisäämisen jälkeen ja paikantuu tarkasti yhteen kohtaan luussa, rasitusmurtuma on mahdollinen ja oire on syytä arvioida lääkärissä.

Kenkien kunto kannattaa tarkistaa. Pohjan kulumisjälki voi antaa vihjeen kuormituksen jakautumisesta, mutta se ei yksin osoita kivun syytä.

Kantapään alla tuntuva kipu on yleinen jalkavaiva. Jalkapohjan jännekalvon kiputilalle on tyypillistä, että kipu on pahimmillaan aamun ensimmäisillä askelilla ja pitkän levon jälkeen mutta voi helpottaa hieman liikkeelle lähdettäessä. Kipu tuntuu yleensä kantaluun etuosan alla painettaessa ja kuormituksessa.

Plantaarifaskiitin oireita, syitä ja hoitoa käsitellään tarkemmin omalla sivullaan: plantaarifaskiitin oireet, syyt ja hoito. Kaikki kantapääkipu ei kuitenkaan johdu jalkapohjan jännekalvosta, vaan kipu voi liittyä myös kantapään rasvapatjaan, akillesjänteen kiinnityskohtaan tai harvemmin kantaluun rasitusmurtumaan.

Soita 112 heti, jos jalkakipu alkaa äkillisesti, on sietämätöntä ja jalka on samalla kalpea ja viileä. Kyseessä voi olla jalkainfarkti eli äkillinen valtimotukos, jolloin myös jalkaterän pulssit voivat puuttua. Tilanne vaatii Terveyskirjaston mukaan välitöntä päivystysarviota.

Muissa tilanteissa arvion kiireellisyys riippuu oireista. Hakeudu vastaanotolle mahdollisimman pian, jos jalkapohjan kipuun liittyy haava tai kipualueella esiintyy punoitusta ja kuumotusta – ja erityisen nopeasti, jos mukana on kuumetta. Nopea arvio on tarpeen myös vamman jälkeen, jos jalalle ei pysty varaamaan painoa.

Jos sairastat diabetesta ja etenkin jos sinulla on todettu diabetekseen liittyvä neuropatia, jalkaterän oireen vuoksi on tärkeää hakeutua herkästi ammattilaisen arvioon. Tuntopuutos voi peittää alkavan haavan tai tulehduksen, jolloin muutos voi jäädä huomaamatta. Lue lisää diabeteksen oireista.

Lievässä kuormituskivussa vastaanotto ei yleensä ole kiireellinen. Hakeudu kuitenkin arvioon, jos kipu ei selvästi helpota itsehoidolla, toistuu tai haittaa kävelyä ja muuta arkea.

Terveyskirjaston mukaan yleisimpien jalkavaivojen diagnoosi tehdään kliinisesti, eikä kuvantamistutkimuksia aina tarvita. Lääkäri arvioi jalkaterän asentoa ja toimintaa, kipualueen arkuutta, nivelten liikettä sekä sitä, miten jalka kuormittuu seistessä ja kävellessä.

Tarpeen mukaan lääkäri voi ohjata fysioterapeutille tai muulle asiantuntijalle. Toisinaan tarvitaan laboratorio- tai kuvantamistutkimuksia, esimerkiksi rasitusmurtumaa, niveltulehdusta tai kihtiä epäiltäessä. Monissa ilman vammaa alkaneissa vaivoissa kuvantaminen ei ole ensimmäinen tutkimus, vaan sitä käytetään, kun oirekuva tai kliininen tutkimus sitä edellyttää.

Vastaanottoa varten kannattaa pohtia, missä kohtaa kipu tarkalleen tuntuu, milloin se alkoi, mihin vuorokauden aikaan se on pahimmillaan ja mikä sitä helpottaa tai pahentaa. Voit ottaa eniten käyttämäsi kengät mukaan tai valokuvata niiden pohjien kulumisjäljet.

Jalkapohjan kivun hoito valitaan oireen syyn mukaan. Kuormituksen säätely, jalkaterän toimintaa tukevat harjoitteet, sopivat kengät ja tarvittaessa pohjallinen ovat tavallisia keinoja asentoon tai kuormitukseen liittyvissä vaivoissa. Terveyskirjaston mukaan hyötyä on myös hieronnasta ja kylmäpakkauksista. Monet kuormitusperäiset vaivat rauhoittuvat itsehoidolla, mutta pitkittyvä tai paheneva kipu on syytä arvioida.

Kengillä on usein merkittävä vaikutus jalkaterän kuormitukseen, joten sopivien kenkien kokeilu on käytännöllinen ensitoimi. Terveyskirjasto suosittelee jalkineita, jotka eivät pakota jalkaterää virheasentoon. Jalkineen on hyvä olla riittävän pitkä ja tilava, jotta varpaat mahtuvat suoriksi. Matalakorkoinen kenkä vähentää päkiän kuormitusta. Pohjan jäykkyyden ja iskunvaimennuksen sopivuus riippuu oireesta ja jalan rakenteesta, sillä sama kenkämalli ei sovi kaikkiin vaivoihin.

Päkiäkivussa korkeakorkoisten kenkien vaihtaminen matalakorkoisiin vähentää päkiän kuormitusta. Mortonin neuroomassa ja metatarsalgiassa leveälestinen kenkä on keskeinen hoitokeino, eikä pohjallinen korvaa riittävän tilavaa kenkää. Jäykkäpohjaisesta kengästä voi joissakin tapauksissa olla hyötyä, koska se vähentää päkiänivelten taipumista askeleessa.

Pohjallinen voi olla hyödyllinen, kun kuormitusta halutaan siirtää pois kipeältä alueelta, esimerkiksi madaltuneessa holvissa tai levinneessä päkiässä. Valmispohjallista voi kokeilla, mutta yksilöllinen tuki kannattaa hankkia asiantuntijan arvion perusteella. Pohjallinen ei yksin korvaa sopivia kenkiä tai harjoittelua, jos niitä tarvitaan.

Jalkapohjan kipu voi liittyä myös hermostoon, verenkiertoon, selkään tai yleissairauteen. Tällaisia syitä kannattaa pohtia etenkin, jos kipu on laaja-alaista tai molemminpuolista, siihen liittyy puutumista tai pistelyä, se pahenee levossa tai jalassa on väri- tai lämpötilamuutoksia.

• Verenkierto-ongelma: alaraajojen tukkiva valtimotauti aiheuttaa kipua kävellessä ja pitkälle edenneenä myös levossa. Jalka voi olla viileä ja kalpea.
• Hermoperäinen kipu: polttava, pistelevä tai puutuva tunne molemmissa jalkapohjissa voi viitata neuropatiaan. Diabetes on yksi tavallisista neuropatian syistä.
• Selkäperäinen syy: lannerangan hermojuuren ärsytys voi säteillä pakarasta jalkaterään asti. Mukana voi olla selkäkipua, puutumista tai lihasheikkoutta, mutta selkä ei aina oireile.
• Niveltulehdus tai kihti: isovarpaan tyvinivelen äkillinen, voimakas ja punoittava kipu on tyypillinen kihdille. Nivelreumaan voi liittyä päkiäarkuutta ja aamujäykkyyttä.
• Nivelrikko: jalkaterän nivelrikko voi aiheuttaa nivelten jäykkyyttä ja kuormituksessa korostuvaa kipua. Lue lisää nivelrikosta.

Jalkaterän, polven, lonkan ja selän toiminta vaikuttavat toisiinsa. Muuttunut askellus voi muuttaa kuormitusta muualla alaraajassa ja liittyä esimerkiksi polvikipuun tai lonkkakipuun. Pelkän kipupaikan perusteella syy-yhteyttä ei kuitenkaan voi päätellä.

MediLuxin etälääkäri voi arvioida oireiden perusteella hoidon kiireellisyyttä ja antaa ensiohjeet. Koska jalkapohjan kivun syyn selvittäminen edellyttää usein jalkaterän tutkimista, lääkäri ohjaa tarvittaessa lähivastaanotolle, fysioterapiaan tai kuvantamiseen. Lääkehoidon tarve arvioidaan yksilöllisesti. Etävastaanotto voidaan toteuttaa videolla, puhelimella tai chatissa: MediLuxin etävastaanotto.

Jos kipu estää työnteon, lääkäri voi kirjoittaa sairauslomatodistuksen, jos työkyvyttömyys voidaan arvioida etävastaanotolla ja todistukselle on lääketieteelliset perusteet. Päivystyksellisissä tilanteissa, kuten äkillisessä kovassa kivussa kalpeassa ja viileässä jalassa, etävastaanotto ei ole oikea paikka – silloin on soitettava 112.

Huom. Artikkelin tiedot ovat yleisluonteisia eivätkä korvaa terveydenhuollon ammattilaisen tutkimusta tai yksilöllistä hoitoarviota.

• Terveyskirjasto (Duodecim): Jalkaterän sairaudet, jalkakipu
• Terveyskirjasto: Mortonin neurooman hoito
• Terveyskirjasto: Levinneen päkiän ja päkiäkipujen hoito
• Terveyskirjasto: Kaarijalan hoito
• Terveyskirjasto: Jalkavaivojen ehkäisy ja omahoito
• Terveyskirjasto: Kantapääkipu, plantaarifaskiitti
• Käypä hoito: Alaraajojen tukkiva valtimotauti
• MediLuxin toimituksellinen linja