Jalkasärky tarkoittaa jaloissa tuntuvaa jomottavaa tai polttavaa kipua, joka ei aina liity liikkumiseen. Osa jalkasäryistä ilmaantuu juuri silloin, kun jalat ovat levossa: illalla sohvalla, pitkän istumisen aikana tai yöllä sängyssä. Tällaista levossa tuntuvaa kipua kutsutaan leposäryksi.

Leposärky on oire, jonka syy kannattaa selvittää. Taustalla voi olla verenkierron heikentyminen, ääreishermojen sairaus, laskimoiden vajaatoiminta, pitkälle edennyt nivelrikko tai levottomat jalat -oireyhtymä. Tämä sivu auttaa hahmottamaan, mihin ryhmään oma oire viittaa ja milloin lääkäriin on syytä hakeutua.

Tärkein vihje jalkasäryn syystä on se, milloin kipu tuntuu ja mikä sitä helpottaa. Rasituksessa alkava ja levossa helpottava kipu on eri asia kuin kipu, joka alkaa vasta silloin, kun jalat ovat paikallaan.

• Leposärky: levossa tuntuva särky viittaa siihen, että syy ei ole pelkässä kuormituksessa – oire kannattaa selvittää.
• Yöllä makuulla: jalkaterään ja varpaisiin painottuva yökipu, joka helpottuu, kun jalkaa riiputtaa alaspäin, voi Käypä hoito -suosituksen mukaan liittyä alaraajojen valtimoiden ahtautumiseen.
• Molemmissa jaloissa: symmetrinen, sukan alueelle painottuva särky ja puutuminen sopivat ääreishermojen sairauteen eli polyneuropatiaan.
• Liikuttelupakko: jos särkyyn liittyy pakottava tarve liikutella jalkoja ja liikuttelu helpottaa oloa, kyse voi olla levottomat jalat -oireyhtymästä.
• Iltaa kohden pahenevat oireet: turvotus, kiristävä tunne ja särky seisomatyön jälkeen sopivat laskimoiden vajaatoimintaan.
• Päivystykseen heti: äkillinen kipu, tunnottomuus tai lihasheikkous jalassa tai jalan muuttuminen kylmäksi ja kalpeaksi.

Lääkärin huomio. Vastaanotolla kysyn jalkasäryn kohdalla ensimmäisenä kaksi asiaa: alkaako kipu liikkeestä vai levosta, ja mikä sen saa helpottamaan. Moni kertoo oma-aloitteisesti vain kivun voimakkuuden, vaikka ajoitus kertoo syystä huomattavasti enemmän. Jos joudut nousemaan yöllä ylös tai laskemaan jalat sängyn reunan yli, jotta kipu hellittäisi, se on tieto, joka kannattaa mainita heti vastaanoton alussa.

– Sami Elias Jarulainen, MediLuxin vastuulääkäri

Suurin osa jalkasäryistä ei ole kiireellinen, mutta muutama tilanne vaatii nopeaa arviota. Käypä hoito -suosituksen potilasversion mukaan päivystykseen on syytä hakeutua, jos jalassa tuntuu äkillistä kipua, tunnottomuutta tai lihasheikkoutta tai jos jalka muuttuu kylmäksi ja kalpeaksi. Nämä oireet voivat viitata valtimoverenkierron äkilliseen tukkeutumiseen.

Kiireellistä arviota tarvitaan myös silloin, jos toinen jalka turpoaa ja kipeytyy nopeasti ilman selvää syytä, tai jos jalassa on kuumotusta, punoitusta ja yleisoireita kuten kuumetta. Näistä tilanteista kerrotaan tarkemmin sivulla pohjekipu.

Raajaa uhkaavassa iskemiassa jalkaan voi syntyä iskeeminen kudosvaurio. Se ilmaantuu tyypillisimmin alueille, joihin kohdistuu painetta: varpaisiin, kantapäähän tai jalkaterän luu-ulokkeisiin. Käypä hoito huomauttaa, että vaurio voi syntyä hyvinkin vähäisestä syystä, esimerkiksi kengän hankauksesta tai jalkojen lämmittämisestä lämpöpatteria vasten. Siksi jalkaan ilmaantunut haava, joka ei parane, on aina syy hakeutua vastaanotolle.

Jalkasäryn syyt jaetaan karkeasti verenkierrollisiin, hermoperäisiin, nivel- ja rasitusperäisiin sekä unen ja liikehäiriöiden ryhmään. Sama tuntemus voi syntyä hyvin erilaisista lähtökohdista, joten oireen ajoitus, sijainti ja liitännäisoireet ratkaisevat, mihin suuntaan selvittely kannattaa viedä.

Leposärky tarkoittaa kipua, joka tuntuu ilman kuormitusta. Se on kliinisesti merkittävä havainto, koska tavallinen rasitusvaiva helpottaa levossa. Kun kipu tekee päinvastoin eli alkaa vasta levossa, taustalla voi olla esimerkiksi verenkierron häiriö, ääreishermojen sairaus, levottomat jalat -oireyhtymä tai pitkälle edennyt nivelrikko.

Miksi jalkoja särkee yöllä ja iltaisin?

Valtimoperäinen lepokipu voi korostua yöllä vaaka-asennossa. Käypä hoito -suosituksen potilasversion mukaan hapenpuutteesta johtuva lepokipu ilmaantuu tyypillisesti alaraajan ääreisosiin, jalkaterään ja varpaisiin. Kipua lievittää jalan riiputtaminen alaspäin, istuva asento tai pystyyn nouseminen. Moni kuvaakin nousevansa yöllä istumaan tai laskevansa jalat sängyn reunan yli.

Ääreishermojen sairaudessa oirekuva on erilainen. Terveyskirjaston mukaan monihermosairauden oireina on molemminpuolinen sukka- tai hansikastyyppinen puutuminen, pistely ja särky varsinkin ilta- ja yöaikaan.

Laskimoperäisessä vaivassa oireet painottuvat iltaan. Terveyskirjaston mukaan turvotus lisääntyy päivän mittaan ja on tyypillisesti pahimmillaan iltaisin, kun taas yöllä vaaka-asennossa turvotus vähenee – tällöin jaloissa voi kuitenkin esiintyä suonenvetoa, raajasärkyä tai jalkojen levottomuutta.

Molempien jalkojen särky vai toisen jalan särky?

Se, tuntuuko oire yhdessä vai molemmissa jaloissa, kaventaa vaihtoehtoja. Molemminpuolinen ja symmetrinen, jalkaterien ja varpaiden alueelta alkava särky sopii ääreishermojen sairauteen. Myös levottomat jalat -oireyhtymä ja laskimoiden vajaatoiminta voivat oireilla molemmin puolin.

Toisen jalan oireessa mahdollisia syitä ovat esimerkiksi nivelrikko, rasitusvamma, selkäperäinen säteilykipu tai toispuoleinen verenkiertohäiriö. Käypä hoito muistuttaa, että alaraajan tukkiva valtimotauti ei aina etene vaiheittain vaikeusasteesta seuraavaan, vaan raajaa uhkaava iskemia voi olla taudin ensimmäinen merkki. Äkillisesti alkanut toispuoleinen kipu yhdessä jalan kylmyyden, kalpeuden, tunnottomuuden tai lihasheikkouden kanssa vaatii päivystyksellistä arviota.

Alaraajojen tukkiva valtimotauti on seurausta valtimoiden ahtautumisesta ja tukkeutumisesta. Kun valtimoverenkierto heikkenee, jalkoihin voi syntyä hapenpuute eli iskemia. Käypä hoito -suosituksen potilasversion mukaan noin viidennes yli 65-vuotiaista sairastaa alaraajan valtimotautia, ja riskitekijöitä ovat tupakointi, diabetes, ikääntyminen, korkea kolesteroli, verenpainetauti ja munuaisten vajaatoiminta.

Tyypillinen varhainen oire on katkokävely: rasituksessa, useimmiten kävellessä, toiseen tai molempiin jalkoihin ilmaantuu puristavaa kipua, puutumista tai väsymistä, joka pakottaa pysähtymään. Kipu häviää yleensä muutamassa minuutissa, mutta palaa kävelyä jatkettaessa. Tyypillisimmin oire tuntuu pohkeissa, ja siitä kerrotaan tarkemmin sivulla pohjekipu.

Kun ahtauma etenee, kipu voi ilmaantua myös levossa. Silloin puhutaan valtimoperäisestä lepokivusta, joka painottuu jalkaterään ja varpaisiin ja tuntuu erityisesti yöllä. Käypä hoito huomauttaa myös, että tauti voi olla etenkin iäkkäillä vähäoireinen tai oireeton, koska muut liikkumista rajoittavat sairaudet saattavat peittää iskemian oireet.

Jalkojen valtimotaudilla on merkitystä myös sydämen ja aivojen kannalta. Oireettomanakin se on merkki yleistyneestä valtimotaudista ja siten suurentuneesta sydän- ja verisuonitapahtumien riskistä. Aiheesta voi lukea lisää sivuilta sepelvaltimotauti ja korkea kolesteroli.

Laskimoperäinen jalkasärky on eri asia. Laskimovajaatoiminnassa jalkojen laskimot eivät kuljeta verta tehokkaasti ylöspäin, ja oireina voivat olla turvotus, särky ja suonikohjut. Terveyskirjaston mukaan aikuisikäisistä noin 30–40 %:lla on pintalaskimoiden vajaatoimintaa, ja oireet pahenevat tyypillisesti iltaa kohden ja pitkän seisomisen jälkeen.

Polyneuropatia eli monihermosairaus tarkoittaa ääreishermojen vauriota. Terveyskirjaston mukaan se ilmenee tavallisesti aluksi alaraajojen ääriosissa, koska alaraajojen kärkiosiin ulottuvat hermot ovat elimistön pisimmät ja siksi alttiimpia vaurioille.

Oireina on molemminpuolinen sukka- tai hansikastyyppinen puutuminen, pistely ja särky varsinkin ilta- ja yöaikaan sekä tilanteen edetessä toisinaan myös lihasvoiman heikentyminen. Usein esiintyy lisäksi tuntohäiriöitä: kuuma vesi voi tuntua kylmältä tai päinvastoin, ja toisinaan pienikin kosketus aistitaan kivuliaana. Monet kuvaavat kävelyn tuntuvan siltä kuin kävelisi tyynyillä.

Diabetes on tärkeä polyneuropatian taustasyy. Diabeteksen oireista kerrotaan sivulla diabeteksen oireet.

Jalkasärky voi olla myös selkäperäistä. Kipu, joka säteilee alaselästä tai pakarasta jalkaan ja johon liittyy puutumista, viittaa hermojuuren ärsytykseen. Käypä hoito huomauttaa, että kävellessä jalkoihin ilmaantuva kipu voi johtua myös muista syistä kuin alaraajojen tukkivasta valtimotaudista, esimerkiksi selkäperäisestä vaivasta.

Levossa tuntuva jalkaoire ei aina ole särkyä. Terveyskirjaston mukaan levottomat jalat -oireyhtymässä alaraajoissa tuntuu epämiellyttävää tuntemusta, johon liittyy liikuttelupakko ja jota liike helpottaa. Oire alkaa tyypillisesti silloin, kun jalat ovat pitkään paikallaan, ja painottuu iltaan ja yöhön. Jos oirekuvaasi sopii nimenomaan liikuttelupakko ja se, että kävely tai venyttely helpottaa oloa, lue lisää sivulta levottomat jalat -oireyhtymä.

Kuormitus- ja rasitusvaivat ovat tavallisia jalkasäryn syitä. Rasitusperäinen kipu liittyy tyypillisesti kuormitukseen ja helpottaa usein levossa. Jos kipu painottuu tiettyyn kohtaan jalkaa, kannattaa lukea myös sivut jalkapohjan kipu, nilkkakipu ja polvikipu.

Nivelrikko käyttäytyy alkuvaiheessa samalla tavalla: Terveyskylän mukaan kipu, joka pahenee nivelen liikkuessa ja lievittyy levossa, on tyypillinen nivelrikkopotilaan oire. Sairauden edetessä kipu voi kuitenkin olla jatkuvaa ja sitä voi esiintyä yöllä. Jatkuva liike- ja leposärky sekä yöunta häiritsevä kipu ovat merkkejä hankalaoireisesta nivelrikosta.

Juuri tästä syystä leposärky ei automaattisesti tarkoita verenkiertohäiriötä. Pitkälle edennyt alaraajan nivelrikko voi aiheuttaa myös yöllä tuntuvaa särkyä, ja erottelu tehdään oirekuvan, nivelen liikkuvuuden ja tarvittaessa kuvantamisen perusteella.

Selvittely alkaa oirekuvan tarkasta läpikäynnistä: milloin kipu alkaa, missä se tuntuu, mikä helpottaa ja liittyykö siihen puutumista, turvotusta tai ihomuutoksia. Tämän jälkeen valitaan tarvittavat tutkimukset.

• Kliininen tutkimus. Käypä hoito -suosituksen mukaan lääkäri voi todeta valtimotaudin tunnustelemalla jalkojen valtimoiden sykkeet nivusista, polvitaipeista, nilkasta ja jalkapöydän päältä. Lisäksi tutkitaan mahdolliset tuntopuutokset sekä haavat ja kuoliot.
• Jalkaterien tarkastelu. Huomiota kiinnitetään värimuutoksiin, viileyteen, lihasten tai ihon surkastumiseen ja karvoituksen puuttumiseen.
• Nilkka-olkavarsipaineen suhde eli ABI. Yksinkertaisin ja edullisin keino valtimotaudin toteamiseksi on mitata kynädopplerilla systolisten verenpaineiden suhde nilkasta ja olkavarresta. Arvo 0,9 tai vähemmän on merkki heikentyneestä valtimoverenkierrosta, ja yli 1,4 viittaa valtimon seinämän kovettumiseen.
• Kävelymattotesti. Oireiden valtimoperäisyyttä voidaan arvioida mittaamalla ABI levossa ja vakioidun rasituksen jälkeen.
• Laboratoriotutkimukset. Levottomien jalkojen selvittelyssä voidaan Terveyskirjaston mukaan käyttää laboratoriotutkimuksia oireelle altistavien tekijöiden löytämiseksi. Tällaisia tekijöitä voivat olla esimerkiksi raudan, folaatin tai B12-vitamiinin puutos, kilpirauhasen vajaatoiminta tai diabetes.
• Kuvantaminen. Käypä hoito -suosituksen mukaan kuvantamistutkimuksia käytetään vasta silloin, kun suunnitellaan kajoavaa hoitoa tai erotusdiagnostiikka on ongelmallista.

Itsehoidon sisältö riippuu syystä, ja siksi oireen tausta kannattaa selvittää ennen kuin keinoja kokeillaan pitkään.

• Säännöllinen kävely valtimotaudissa. Käypä hoito -suosituksen mukaan katkokävelyä hoidetaan riskitekijöiden hoidon lisäksi ensisijaisesti säännöllisellä liikunnalla: kävellään, kunnes kipu on kohtalaista, levätään, kunnes kipu lievittyy, ja kävellään uudelleen. Tätä toistetaan niin monta kertaa kuin 30–60 minuutissa on mahdollista.
• Tupakoinnin lopettaminen. Tupakointi on Käypä hoito -suosituksen mukaan tärkein yksittäinen alaraajojen tukkivan valtimotaudin riskitekijä, ja tupakoivat ohjataan vieroitukseen.
• Liikunta ja iltatottumukset levottomissa jaloissa. Terveyskirjaston mukaan säännöllinen liikunta saattaa vähentää oireita, mutta runsasta liikkumista sekä kofeiinin ja alkoholin nauttimista ja tupakointia tulee välttää ennen nukkumaan menoa. Myös rauhallinen makuuhuone ja sopiva lämpötila auttavat unen saannissa.
• Kohoasento ja hoitosukat laskimovaivassa. Terveyskirjaston mukaan suonikohjujen oireita voidaan lievittää painonhallinnalla, säärimittaisen lääkinnällisen hoitosukan käytöllä ja liikunnalla. Tavalliset marketti- tai urheilusukat eivät vastaa lääkinnällistä hoitosukkaa.
• Jalkojen tarkistaminen. Jos verenkierto tai tunto on heikentynyt, jalkaterät kannattaa katsoa läpi säännöllisesti painaumien ja haavojen varalta.

Itsehoito ei korvaa selvittelyä silloin, kun särky tuntuu levossa, herättää öisin tai on pahentunut viikkojen aikana.

Kiireetön arvio on aiheellinen, jos jalkasärky on jatkunut viikkoja, häiritsee toistuvasti unta tai rajoittaa kävelymatkaa. Sama koskee tilannetta, jossa särkyyn liittyy puutumista, jalkojen voiman heikkenemistä tai ihon ja kynsien muutoksia.

Vastaanotolle kannattaa hakeutua myös silloin, kun taustalla on diabetes, verenpainetauti, korkea kolesteroli tai tupakointi ja jaloissa alkaa esiintyä kävelyyn sidottua tai levossa tuntuvaa kipua. Näissä tilanteissa verenkierron tila on syytä selvittää.

Jos oire painottuu tiettyyn kohtaan jalkaa, kannattaa lukea myös sivut pohjekipu, nilkkakipu ja jalkapohjan kipu.

MediLuxin etälääkäri käy oireesi läpi ja arvioi, viittaako jalkasärky rasitusperäiseen vaivaan vai tarvitaanko tutkimuksia verenkierron tai hermojen toiminnan selvittämiseksi. Nopein tapa saada arvio on lääkärichat, jossa lääkäri ohjaa tarvittaessa laboratoriokokeisiin tai jatkotutkimuksiin.

Etävastaanotolla voidaan käydä läpi oireen ajoitus, riskitekijät ja lääkitys sekä suunnitella jatkoselvittely. Osa tutkimuksista, kuten valtimoiden sykkeiden tunnustelu ja ABI-mittaus, edellyttää käyntiä vastaanotolla, ja tarvittaessa ohjaamme eteenpäin.

• Käypä hoito: Alaraajojen tukkiva valtimotauti huonontaa jalkojen verenkiertoa (potilasversio)
• Käypä hoito: Alaraajojen laskimovajaatoiminta (potilasversio)
• Terveyskirjasto (Duodecim): Levottomat jalat
• Terveyskirjasto (Duodecim): Ääreishermojen sairaudet
• Terveyskirjasto (Duodecim): Suonikohjut
• Terveyskylä (Reumatalo): Nivelrikon oireet
• MediLuxin toimituksellinen linja