Nilkkakipu tarkoittaa kipua nilkkanivelen ja sitä ympäröivien nivelsiteiden, jänteiden ja luiden alueella. Nilkka kantaa jokaisella askeleella koko kehon painon, joten kipu voi olla peräisin hyvin monesta rakenteesta. Yleisin yksittäinen syy on nilkan nyrjähdys, joka on Terveyskirjaston mukaan tuki- ja liikuntaelimistön yleisin vamma. Läheskään aina taustalla ei kuitenkaan ole tapaturmaa: nilkka voi kipeytyä myös vähitellen jänteen ylikuormituksesta, nivelrikosta, tulehduksellisesta nivelsairaudesta tai hermon pinnetilasta.

Valtaosa nilkkakivuista rauhoittuu omahoidolla muutamassa viikossa, kun kuormitusta säädellään ja nilkan hallintaa harjoitetaan. Lääkärin arvio tarvitaan, jos jalalle ei pysty varaamaan, nilkka on näkyvästi virheasennossa tai turvonneessa nivelessä on kuumotusta ja punoitusta. Tällä sivulla käydään läpi nilkkakivun tavallisimmat syyt kivun sijainnin mukaan, hälytysmerkit sekä hoito- ja kuntoutuskeinot.

Nilkkakivun syy selviää useimmiten kahdesta asiasta: oliko alussa vamma vai ei, ja missä kohtaa nilkkaa kipu tuntuu. Ensiapuna toimivat kohoasento, kevyt kompressio ja kivun sallima varaaminen jalalle, ja suurin osa oireista helpottaa muutamassa viikossa.

• Tavallisin syy: nilkan nyrjähdys, jossa nilkka kääntyy sisäänpäin ja ulkosyrjän nivelsiteet venyvät tai repeävät.
• Ilman vammaa: jänteen rasitusvaiva, nivelrikko, tulehduksellinen nivelsairaus tai hermopinne.
• Sijainti kertoo paljon: ulkosyrjä viittaa nivelsiteisiin ja pohjeluun puoleisiin jänteisiin, sisäsyrjä takimmaisen säärilihaksen jänteeseen tai tarsaalitunneliin ja takaosa akillesjänteeseen.
• Ensiapu: kohoasento, kevyt puristusside ja lepo. Pitkä liikkumattomuus ei nopeuta paranemista.
• Kuvantaminen: röntgen otetaan Ottawan nilkkasääntöjen perusteella, ei jokaisesta nyrjähdyksestä.
• Hälytysmerkit: jalalle ei pysty varaamaan neljää askelta, nilkka on virheasennossa tai nivel on kuuma, punoittava ja mukana on kuume.
• Pitkittyminen: yli neljästä kuuteen viikkoa jatkuva kipu kannattaa tutkituttaa.

Lääkärin huomio. Vastaanotolla toistuu sama tilanne: potilas kertoo, ettei nilkassa ole ollut mitään vammaa, mutta tarkemmin kysyttäessä nilkka on vuosien varrella nyrjähtänyt useita kertoja eikä kertaakaan kunnolla kuntoutettu. Nyrjähdys heikentää nilkan asento- ja liiketuntoa sekä tasapainoa, ja jos liikehallinnan harjoittelu jää tekemättä, nilkka pettää yhä herkemmin. Vuosia myöhemmin oireena on selittämättömältä tuntuva kipu ja epävarmuus epätasaisella alustalla. Siksi kysyn aina vanhoista nyrjähdyksistä, vaikka potilas pitäisi niitä merkityksettöminä.

– Sami Elias Jarulainen, MediLuxin vastuulääkäri

Nilkkakipu voi lähteä luusta, nivelestä, nivelsiteestä, jänteestä tai hermosta. Rakenteet ovat lähellä toisiaan, minkä vuoksi kivun tarkka paikantaminen on tärkein yksittäinen vihje syystä.

Luut ja nivel

Varsinaisen nilkkanivelen muodostavat sääriluun ja pohjeluun alapäät sekä niiden väliin asettuva telaluu. Sääriluun alapää muodostaa sisäkehräksen ja pohjeluun alapää ulkokehräksen: nämä ovat ne kaksi kehräsluuta, jotka tuntuvat kyhmyinä nilkan sivuilla. Kehräsluiden alue on myös tavallisin nilkkamurtuman paikka, ja siksi juuri kehräsluun takareunan painoarkuutta tunnustellaan vammatilanteessa.

Nivelsiteet

Ulkosyrjää tukee kolmen nivelsiteen ryhmä, joista etummainen telaluu-pohjeluuside vaurioituu nyrjähdyksissä useimmin. Sisäsyrjällä on selvästi vahvempi deltaligamentti. Tyypillisessä nyrjähdyksessä jalkaterä kääntyy sisäänpäin, jolloin venytys kohdistuu juuri ulkosyrjän nivelsiteisiin. Sääriluun ja pohjeluun välinen sidekokonaisuus eli syndesmoosi voi vaurioitua voimakkaassa kiertovammassa.

Jänteet ja hermot

Nilkan takana kulkee akillesjänne, ulkosyrjän kehräsluun takaa pohjeluun puoleiset jänteet ja sisäsyrjän kehräksen takaa takimmaisen säärilihaksen jänne. Samassa sisäsyrjän kanavassa kulkee myös takimmainen säärihermo, jonka puristuminen aiheuttaa tarsaalitunnelioireyhtymän. Jännevaivat kehittyvät tyypillisesti vähitellen ilman vammaa, kun kuormitus kasvaa nopeasti.

Kun nilkka kipeytyy ilman muistettavaa vammaa, taustalla on tavallisimmin vähitellen kehittynyt jänteen ylikuormitus, nivelrikko, tulehduksellinen nivelsairaus tai hermon pinnetila. Kipu alkaa hitaasti, tuntuu aluksi vain rasituksessa ja voimistuu viikkojen kuluessa.

Rasitusperäinen jännevaiva

Yleisin syy vammattomaan nilkkakipuun on jänteen kuormituksen nopea kasvu: uusi laji, pitkä kävelymatka lomalla, juoksumäärän lisääminen tai vaihto ohutpohjaisiin kenkiin. Jänne ei ehdi sopeutua, ja kipu tuntuu tyypillisesti aamun ensimmäisillä askelilla ja rasituksen alussa. Myös jalkaterän virheasennot, kuten madaltunut jalkaholvi, lisäävät jänteisiin kohdistuvaa vetoa.

Vanhan nyrjähdyksen jälkitila

Huonosti kuntoutettu nyrjähdys jättää nilkkaan löysyyttä ja heikentynyttä liikehallintaa. Nilkka voi pettää portaissa tai epätasaisella alustalla, ja kipu tuntuu ulkosyrjällä ilman uutta tapaturmaa. Nivelen sisään voi jäädä myös rustovaurio tai arpikudosta, joka aiheuttaa lukkoilua ja pistävää kipua tietyissä asennoissa.

Yleissairaudet ja aineenvaihdunta

Nilkka voi oireilla myös osana yleisempää sairautta. Tulehduksellisessa nivelsairaudessa, kuten nivelreumassa, nivel on jäykkä aamuisin pitkään ja oireita on usein useammassa nivelessä. Kihti aiheuttaa äkillisen, hyvin kivuliaan tulehduksen, joka voi ukkovarpaan lisäksi osua nilkkaan. Pitkään jatkuneeseen diabetekseen liittyvä neuropatia voi heikentää jalan kipu- ja suojatuntoa. Kuuma, punoittava ja turvonnut jalka tai nilkka voi siksi vaatia nopean arvion, vaikka kipu olisi vähäistä – lue lisää diabeteksen oireista.

Kivun sijainti kertoo, mikä rakenne todennäköisimmin oireilee. Nilkka kannattaa jakaa neljään alueeseen: ulkosyrjä, sisäsyrjä, etuosa ja takaosa. Kokeile painaa kipeää kohtaa sormella – tarkka, yhteen pisteeseen paikantuva arkuus ohjaa arviota huomattavasti paremmin kuin yleinen jomotus. Jos kipu tuntuukin selvästi nilkan alapuolella, kyse on todennäköisemmin jalkaterän vaivasta: lue tällöin jalkapohjan kivusta tai plantaarifaskiitista eli kantapääkivusta.

Nilkan ulkosyrjän kipu

Ulkosyrjän kipu liittyy useimmiten nivelsiteisiin: joko tuoreeseen nyrjähdykseen tai vanhan nyrjähdyksen jättämään löysyyteen. Toinen tavallinen syy on pohjeluun puoleisten jänteiden rasitustila, jolloin arkuus tuntuu ulkokehräksen takaa ja alta ja pahenee epätasaisella alustalla kävellessä. Jos kipu paikantuu tarkasti jalkaterän ulkoreunan kohoumaan, taustalla voi olla viidennen jalkapöytäluun tyven rasitusvamma tai murtuma.

Nilkan sisäsyrjän kipu

Sisäsyrjän kivun tavallisin syy on takimmaisen säärilihaksen jänteen ylikuormitus. Jänne kannattelee jalkaholvia, joten oire pahenee seistessä ja kävellessä ja jalkaholvi voi madaltua vähitellen. Toinen tärkeä syy on tarsaalitunnelioireyhtymä eli säärihermon puristuminen sisäkehräksen seudussa. Terveyskirjaston mukaan se aiheuttaa polttavaa kipua nilkan ja jalkaterän alueelle, tuntohäiriöitä jalkapohjassa, turvotusta sisäsyrjällä sekä varpaiden koukistusvoiman heikkoutta, ja kivut voivat herättää yöllä. Tavallisin aiheuttaja on aiempi vamma, kuten nyrjähdys tai nilkkamurtuma.

Nilkan etuosan kipu

Etuosan kipu tuntuu nilkan taipeessa ja voimistuu, kun nilkkaa koukistetaan ylöspäin – esimerkiksi ylämäkeen kävellessä tai kyykistyessä. Taustalla voi olla nivelpintojen ahtautuminen toistuvien nyrjähdysten jäljiltä, alkava nivelrikko tai nilkan etuosan ojentajajänteiden ärsytys.

Nilkan takaosan kipu

Takaosan kivun tavallisin aiheuttaja on akillesjänne. Terveyskirjaston mukaan kipeytyminen johtuu useimmiten jännettä ympäröivien kudosten tulehduksesta tai jänteen rappeumasta, ja riskiä lisäävät äkillinen rasituksen kasvu, kova alusta ja sopimattomat kengät. Tyypillisiä merkkejä ovat aamujäykkyys, jänteen paksuuntuma ja narina nilkkaa liikutellessa. Äkillinen napsahdus pohkeessa ja kyvyttömyys nousta varpaille viittaavat jänteen repeämään ja vaativat päivystyksellisen arvion. Jos arkuus tuntuukin kantapään alapinnalla eikä sen takana, kyse on todennäköisemmin kantakalvon vaivasta – siitä kerrotaan sivulla plantaarifaskiitti ja kantapääkipu.

Nilkan nyrjähdys syntyy, kun jalkaterä kääntyy hallitsemattomasti sisäänpäin ja ulkosyrjän nivelsiteet venyvät yli kestokykynsä. Terveyskirjaston mukaan nyrjähdys on tuki- ja liikuntaelimistön yleisin vamma ja tavallisin liikuntavamma kaikissa ikäryhmissä.

Miten nyrjähdyksen erottaa murtumasta?

Terveyskirjaston antama nyrkkisääntö on selkeä: murtumassa voimakkain kipu alkaa yleensä heti, nyrjähdyksessä vasta seuraavana päivänä. Lievässä nyrjähdyksessä kävely onnistuu lähes heti ja turvotus on vähäistä ulkokehräksen edessä. Vaikeassa nyrjähdyksessä turvotus on voimakasta, mustelmia voi ilmaantua ja kävely on kivuliasta mutta onnistuu kipulääkkeen jälkeen. Jos kävely ei onnistu kipulääkkeenkään avulla, tarvitaan ammattilaisen arvio.

Nyrjähdyksen ensiapu

Tärkeimmät keinot ovat kohoasento, kevyt puristusside ja lepo. Kylmähoito heti vamman jälkeen lievittää kipua, mutta Terveyskirjaston mukaan kylmän jatkaminen ensiavun jälkeen saattaa hidastaa paranemista. Nilkkaa ei kannata jättää liikkumattomaksi pitkäksi aikaa: nykyinen hoitolinja perustuu varhaiseen, kivun sallimaan liikkeeseen ja aktiiviseen omakuntoutukseen, ei pitkään kipsaukseen.

Miksi kuntoutus ratkaisee lopputuloksen?

Nyrjähdys heikentää nilkan asento- ja liiketuntoa, tasapainoa sekä lihasten yhteistoimintaa, jolloin riski uusiin nyrjähdyksiin kasvaa. Juuri tästä syystä liikehallinnan ja tasapainon harjoittelu on nyrjähdyksen tärkein hoito ensimmäisten päivien jälkeen. Ilman sitä nilkka jää epävakaaksi ja oireilee vielä vuosien kuluttua.

Vamman jälkeinen turvotus on odotettavaa ja rajoittuu yhteen nilkkaan. Kun nilkat turpoavat ilman vammaa, olennaista on erottaa toisistaan kaksi tilannetta: molemminpuolinen turvotus ja toispuolinen turvotus.

Molemmat nilkat turvoksissa

Kun molemmat nilkat turpoavat symmetrisesti ja turvotus on pahimmillaan illalla, taustalla on tavallisimmin nesteen kertyminen painovoiman vaikutuksesta pitkän istumisen tai seisomisen jälkeen. Toistuva tai voimistuva molemminpuolinen turvotus voi kuitenkin liittyä laskimoiden vajaatoimintaan, sydämen vajaatoimintaan, munuaisten tai maksan sairauteen taikka lääkitykseen, esimerkiksi verenpainelääkkeisiin. Tällainen turvotus kuuluu lääkärin arvioitavaksi, varsinkin jos mukana on hengenahdistusta.

Vain toinen nilkka turvoksissa

Yhden nilkan äkillinen turvotus ilman vammaa on aina merkittävämpi löydös. Jos nivel on samalla kuuma ja punoittava, kyseessä voi olla kihti tai muu niveltulehdus, ja korkea kuume yhdistettynä kovaan nivelkipuun vaatii välitöntä hoitoa. Jos turvotus ulottuu pohkeeseen ja pohje on kipeä ja lämmin, on suljettava pois syvä laskimotukos. Nesteen kertyminen nilkan seudun limapussiin taas aiheuttaa paikallisen, rajautuneen pullotuksen – limapussin tulehduksesta kerrotaan tarkemmin omalla sivullaan.

Nilkkanivelessä nivelrikko on selvästi harvinaisempi kuin polvessa tai lonkassa, ja sen taustalla on lähes aina aiempi nivelvamma: murtuma, toistuneet nyrjähdykset, nivelen epävakaus tai tulehduksellinen sairaus. Siksi nilkan nivelrikko koskee usein selvästi nuorempia kuin muiden suurten nivelten nivelrikko.

Nilkan nivelrikon oireet

Tyypillisiä oireita ovat jomottava kipu nivelen kohdalla, liikkeellelähtöjäykkyys, joka helpottaa muutamassa minuutissa, sekä turvotus rasituksen jälkeen. Alkuvaiheessa oireet ilmaantuvat vain rasituksessa ja helpottavat levossa, edenneessä vaiheessa kipua on myös levossa. Hoidon perustana ovat Terveyskirjaston mukaan liike- ja lihasharjoittelu, sopivat liikuntalajit, apuvälineet ja ylipainoisilla painonpudotus; lääkkeinä käytetään parasetamolia ja tulehduskipulääkkeitä. Yleistä tietoa aiheesta on koottu sivulle nivelrikko.

Tulehduksellinen nivelsairaus

Tulehduksellisessa nivelsairaudessa nilkka on jäykkä aamuisin pitkään, usein yli puoli tuntia, ja oireita on tyypillisesti useammassa nivelessä. Nivelreuma voi alkaa juuri jalkaterän ja nilkan pienistä nivelistä. Reaktiivinen niveltulehdus taas alkaa viikkoja suoli- tai virtsatieinfektion jälkeen. Kumpikin tilanne vaatii verikokeita ja lääkärin arvion, koska hoito eroaa täysin rasitusvaivan hoidosta.

Milloin kyse voi olla infektiosta?

Nivelen bakteeritulehdus on harvinainen mutta kiireellinen tilanne. Siihen viittaavat nopeasti kehittyvä kova nivelkipu, nivelen kuumotus ja punoitus, kuume ja huono yleisvointi. Tällöin ei jäädä seuraamaan tilannetta kotona, vaan hakeudutaan päivystykseen samana päivänä.

Lääkärin arvio tarvitaan, jos jalalle ei pysty varaamaan painoa, nilkka on näkyvästi virheasennossa tai turvonnut nivel on kuuma ja punoittava. Seuraavat tilanteet kannattaa tunnistaa nopeasti.

• Samana päivänä päivystykseen: nilkka on virheasennossa, iho on rikki murtumakohdan päältä, nivel on kuuma ja punoittava ja mukana on kuume, tai jalkaterä on kylmä, kalpea ja puutunut.
• Pian vastaanotolle: et pysty ottamaan neljää askelta vamman jälkeen, kipu on voimakasta kipulääkkeestä huolimatta tai nilkka pettää toistuvasti alta.
• Akillesjänteen repeämän epäily: pohkeessa tuntui napsahdus ja varpaille nouseminen ei onnistu.
• Laskimotukoksen epäily: toinen nilkka ja pohje ovat turvonneet, lämpimät ja kipeät ilman vammaa.
• Diabetesta sairastavalle: nilkan turvotus, punoitus ja lämpö ilman selvää kipua vaativat aina nopean arvion.
• Kiireetön arvio: kipu on jatkunut yli neljästä kuuteen viikkoa tai palaa aina rasituksessa.

Nilkkakivun selvittely alkaa aina haastattelusta ja kliinisestä tutkimuksesta, ei kuvantamisesta. Lääkäri kysyy vamman synty- tai kuormitusmekanismin, tunnustelee kipupisteet ja testaa nivelen vakauden ja liikelaajuuden sekä varpaille nousun.

• Röntgen: murtumaepäilyssä Ottawan nilkkasääntöjen perusteella ja nivelrikon arvioinnissa.
• Ultraääni: jännevaivojen ja limapussien tutkimiseen, koska tutkimus tehdään liikkeessä.
• Magneettikuvaus: harkitaan, jos kipu pitkittyy selvästi yli neljästä kuuteen viikkoa tai epäillään rusto- tai jännevauriota.
• Verikokeet: tulehdusarvot sekä tarvittaessa uraatti ja reumatekijä, kun epäillään tulehduksellista syytä. Näytteet voi ottaa laboratoriokokeissa lääkärin lähetteellä.
• Hermotutkimus: hermoratatutkimusta käytetään, kun epäillään tarsaalitunnelioireyhtymää eivätkä oireet selity mekaanisesti.

Etävastaanotolla lääkäri pystyy arvioimaan oirekuvan, ohjaamaan alkuvaiheen hoidon ja päättämään, tarvitaanko kuvantamista tai laboratoriotutkimuksia.

Nilkkakivun hoito rakentuu kuormituksen säätelystä, turvotuksen hallinnasta ja nousujohteisesta harjoittelusta. Kipulääke ja tuki auttavat alkuvaiheessa, mutta paranemisen ratkaisee se, miten nilkkaa kuormitetaan seuraavien viikkojen aikana.

Kuormituksen säätely, ei täydellinen lepo

Kipeää nilkkaa ei kannata sulkea pois käytöstä. Tavoitteena on löytää kuormitustaso, jolla kipu pysyy siedettävänä ja rauhoittuu seuraavaan päivään mennessä. Juoksun ja hyppyjen tilalle sopivat alkuvaiheessa pyöräily ja uinti. Terveyskirjasto muistuttaa jännevaivoista, ettei pelkkä lepo paranna rappeutunutta jännettä, vaan kuormitus on aloitettava uudelleen heti pahimman kipuvaiheen jälkeen.

Turvotuksen ja kivun hoito

Kohoasento sydämen tason yläpuolelle ja kevyt puristusside vähentävät turvotusta tehokkaimmin ensimmäisinä päivinä. Tulehduskipulääkettä voi käyttää lyhyenä kuurina kivun lievitykseen, mutta se ei paranna vaurioitunutta kudosta. Akillesjänteeseen kortisonipistoksia ei Terveyskirjaston mukaan suositella lisääntyneen repeämäriskin vuoksi.

Kengät, teippaus ja tuet

Tukevat, sopivan kokoiset kengät vähentävät nilkkaan kohdistuvaa kiertoa. Nilkkatuki tai teippaus voi tuoda varmuutta paluuvaiheessa liikuntaan ja vähentää uuden nyrjähdyksen riskiä, mutta se ei korvaa lihasvoiman ja tasapainon harjoittelua. Pohjallista harkitaan silloin, kun jalkaholvin madaltuminen kuormittaa sisäsyrjän jännettä.

Nilkkakipu pitkittyy useimmiten silloin, kun kuntoutus jää kesken heti kun pahin kipu on ohi. Tuore nyrjähdys tuntuu paremmalta jo parissa viikossa, mutta nilkan hallinta palautuu selvästi hitaammin kuin kipu häviää.

Mitä harjoittelu käytännössä on?

Kuntoutus etenee kolmessa vaiheessa: ensin palautetaan kivun sallima liikelaajuus, sitten harjoitellaan tasapainoa yhdellä jalalla ja lopuksi lisätään voimaa ja hyppyjä muistuttavia liikkeitä. Yhden jalan seisonta useita kertoja päivässä on yksinkertainen tapa harjoittaa asento- ja liiketuntoa. Harjoittelun aikana lievä kipu on sallittua, kunhan se rauhoittuu seuraavaan päivään mennessä.

Kun nyrjähtänyt nilkka ei parane

Jos kipu, turvotus tai pettämisen tunne jatkuu yli neljästä kuuteen viikkoa, syy kannattaa selvittää. Taustalla voi olla huomaamatta jäänyt murtuma, nivelen rustovaurio, nivelsiteen täydellinen repeämä tai jänteen vaurio. Pitkittyneessä oireessa lääkäri arvioi kuvantamisen tarpeen ja ohjaa fysioterapiaan.

Sairausloma ja työhön paluu

Sairausloman tarve riippuu työn kuormituksesta enemmän kuin vamman nimestä. Istumatyöhön voi usein palata muutamassa päivässä, kun turvotus on hallinnassa, kun taas seisoma- ja liikkumistyössä toipuminen kestää pidempään. Lääkäri arvioi tarpeen yksilöllisesti ja kirjoittaa tarvittaessa sairauslomatodistuksen.

MediLuxin etävastaanotolla lääkäri arvioi nilkkakivun oirekuvan, antaa alkuvaiheen omahoito-ohjeet ja päättää, tarvitaanko kuvantamista tai laboratoriotutkimuksia. Sairauslomatodistusta tarvitsevan kannattaa valita vastaanottotapa, jossa työkyky voidaan arvioida video- tai puhelinyhteydellä, sillä pelkkään lääkäri-chatiin todistus ei kuulu. Jos liikkuminen on kivun takia hankalaa, kotikäynnin saatavuuden voi tarkistaa kotilääkäripalvelun sivulta. Tuore vamma, selvä luuarkuus, huomattava turvotus tai nilkan epävakaus edellyttää usein tutkimusta lähivastaanotolla, ja kiireellisessä tilanteessa on hakeuduttava suoraan päivystykseen.

Huomio: Tämä sisältö on tarkoitettu yleiseksi terveystiedoksi eikä korvaa terveydenhuollon ammattilaisen tutkimusta, diagnoosia tai yksilöllistä hoito-ohjetta.

• Terveyskirjasto (Duodecim): Nilkan nyrjähdys
• Terveyskirjasto (Duodecim): Nilkan nyrjähdyksen hoito
• Terveyskirjasto (Duodecim): Tarsaalitunnelioireyhtymän hoito
• Terveyskirjasto (Duodecim): Akillesjänteen kipeytyminen
• Terveyskirjasto (Duodecim): Nivelrikko eli artroosi
• Terveyskirjasto (Duodecim): Turvotus
• Terveyskirjasto (Duodecim): Niveltulehdus eli artriitti
• Terveyskirjasto (Duodecim): Reaktiivinen niveltulehdus
• Duodecim: Alaraajaturvotus
• MediLuxin toimituksellinen linja