Kylmät kädet ovat yleinen vaiva, ja tavallisesti niiden syy löytyy ympäristön lämpötilasta eikä sairaudesta. Kun ympärillä viilenee, elimistö säästää lämpöä kaventamalla ihon pieniä verisuonia, ja sormiin virtaa vähemmän lämmintä verta. Reaktio kuuluu normaaliin lämmönsäätelyyn, mutta sen voimakkuus on yksilöllinen: osan sormia palelee jo lievässä viileydessä ilman mitään sairautta.

Osalla kylmyydelle löytyy kuitenkin selitys, joka kannattaa tunnistaa: valkosormisuus, tupakointi, jokin käytössä oleva lääke, kilpirauhasen vajaatoiminta tai reumaattinen sidekudostauti. Tärkeintä on tunnistaa muutokset, jotka eroavat tavallisesta palelusta: sormien kohtauksittainen vaaleneminen, haavaumat sormenpäissä ja vain toisen käden äkillinen kylmeneminen.

Sormien kylmyys on useimmiten elimistön normaali reaktio viileään eikä oire sairaudesta. Olennaisinta on suojata kylmältä sekä kädet että vartalo.

• Tavallisin syy: viileä tai kostea sää sekä yksilöllinen taipumus siihen, että ihon verisuonet kapenevat kylmässä herkästi.
• Valkosormisuus: yksi tai useampi sormi vaalenee kylmässä äkillisesti, ja kohtaus kestää yleensä vartista puoleen tuntiin.
• Tupakka ja lääkitys: tupakointi, nikotiinivalmisteet ja osa lääkkeistä, kuten beetasalpaajat, voivat kaventaa ihon verisuonia.
• Sairaudet: kilpirauhasen vajaatoiminnassa palelu voi lisääntyä, ja reumaattiseen sidekudostautiin voi liittyä vaikea valkosormisuus.
• Omahoito: lämpimät käsineet ja vaatetus, tupakasta luopuminen sekä säännöllinen liikunta.
• Päivystykseen heti: vain yksi käsi kylmenee yhtäkkiä, ja se on samalla kipeä, kalpea tai tunnoton tai sen liikkeet heikkenevät.
• Lääkäriin: sormenpäissä on haavaumia, valkosormisuus alkaa yli 30-vuotiaana tai kylmyyden rinnalle on tullut uusia oireita.

Lääkärin huomio. Kylmistä käsistä kertovalta potilaalta kysyn ensimmäiseksi, ovatko kädet olleet kylmät aina ja ovatko molemmat kädet yhtä kylmät. Nuoresta asti jatkunut, molemmissa käsissä samanlaisena toistuva viileys on yleensä yksilöllinen taipumus. Jos muita oireita ei ole, lisätutkimuksia ei yleensä tarvita. Uusi oire, vain toisen käden kylmyys tai sormenpäiden haavaumat ovat sen sijaan syitä selvittää tilanne tarkemmin. Jos sormet vaalenevat kohtauksina, kannattaa ottaa niistä kuva puhelimella, sillä vastaanottokäynnin aikana oire näkyy harvoin.

– Sami Elias Jarulainen, MediLuxin vastuulääkäri

Käden lämpö riippuu siitä, kuinka paljon verta ihon pienissä verisuonissa kulkee. Kun ilma viilenee, nämä verisuonet supistuvat meillä kaikilla, ja näin keho vähentää lämmön karkaamista ääreisosista. Ihmiset eroavat kuitenkin siinä, kuinka herkästi suonet reagoivat. Siksi joidenkin sormet kylmenevät helposti, vaikka mitään sairautta ei ole.

Jos myös jalat palelevat, syyt ovat pitkälti samat. Lue lisää kylmistä jaloista ja niihin liittyvistä erityispiirteistä, kuten alaraajojen valtimotaudista.

Kylmät kädet sisällä

Sormet voivat viiletä myös sisätiloissa. Herkästi reagoivat verisuonet kapenevat jo viileässä tai vetoisessa huoneessa, eikä pakkasta tarvita. Valkosormisuudessa sormet voivat vaalentua jopa ilmastoidussa tilassa tai kylmää esinettä kosketettaessa. Sisälläkin sormia voivat viilentää tupakka ja osa lääkkeistä.

Jos kädet ovat sisällä jatkuvasti kylmät ja samalla väsyttää, palelee ja paino nousee, taustalla voi olla kilpirauhasen vajaatoiminta. Se todetaan verikokeella.

Yhtäkkiä kylmät kädet

Kun kädet kylmenevät äkkiä, syy on tavallisimmin ulkoinen: pakkanen, kosteus tai viima. Jos kylmä tai henkinen stressi saa yhden tai useamman sormen vaalenemaan hetkessä täysin valkoiseksi, kyse voi olla valkosormisuuskohtauksesta.

Toisenlainen tilanne on se, että vain yksi käsi kylmenee yhtäkkiä ja on samalla kipeä, kalpea tai tunnoton tai sen liikkeet heikkenevät. Tällainen oireiden yhdistelmä voi viitata valtimon tukokseen, ja siihen tarvitaan päivystysarvio viipymättä.

Useimmiten kylmien käsien taustalla on kylmä ympäristö ja yksilöllinen taipumus eikä sairaus. Taulukko kokoaa tavallisimmat syyt, niille tyypilliset piirteet ja sen, mitä kussakin tilanteessa kannattaa tehdä.

Jos yksi tai useampi sormi vaalenee kylmässä hetkessä ja palautuu vähitellen ennalleen, kyse voi olla valkosormisuudesta eli Raynaud'n ilmiöstä. Oireen taustalla on sormien pienten verisuonten tavallista voimakkaampi supistuminen. Kohtaus kestää yleensä vartista puoleen tuntiin, ja lämmetessä sormi voi ensin sinertää ja sitten punoittaa. Laukaisijana voi olla kylmä ilma, viima, kylmä esine tai henkinen stressi. Yleisin, itsenäinen muoto alkaa tavallisesti ennen 30 vuoden ikää ja on hyvänlaatuinen. Lisää tietoa saat sivulta, joka käsittelee valkosormisuuden oireita, syitä ja hoitoa.

Kylmettyneet sormet voivat tuntua puutuneilta ja kömpelöiltä, ja niissä voi esiintyä pistelyä, kuten valkosormisuuskohtauksessa usein käy. Jos kädet puutuvat myös lämpimässä, kannattaa muistaa, että käsien puutumisen tavallisimpia syitä ovat käsiä hermottavien hermojen puristus- ja pinnetilat.

Rannekanavaoireyhtymä ja muut hermopinteet

Rannekanavaoireyhtymälle on tyypillistä kämmenten ja sormien puutuminen öisin, ja oire helpottaa usein käsiä ravistelemalla. Hermopinne voi sijaita myös kyynärnivelen seudussa, hartiassa tai kaularangassa. Kaularankaperäiseen puutumiseen liittyy usein kipua niskassa, hartioissa tai kädessä.

Ääreishermojen sairaudet ja liikahengitys

Ääreishermojen sairauksiin liittyy usein puutumista. Taustalla voi olla esimerkiksi diabeteksen aiheuttama hermovaurio, B-vitamiinin puutos tai runsas alkoholinkäyttö. Myös paniikkikohtaukseen liittyvä liiallinen hengittäminen voi aiheuttaa käsien puutumisen tunteen.

Lääkärin arvioon kannattaa hakeutua, jos puutuminen kestää useita päiviä, haittaa työtä tai harrastuksia tai siihen liittyy selvää lihasheikkoutta.

Sekä tupakka että osa lääkkeistä voivat kaventaa ihon verisuonia ja saada sormet palelemaan. Molemmat voivat olla kylmien käsien taustalla, mutta lääkitystä ei pidä muuttaa omin päin.

Tupakointi ja nikotiini

Tupakointi kaventaa ihon verisuonia, ja se tuntuu kehon ääreisosissa: varpaat ja usein sormetkin viilenevät. Palelu voi jatkua myös silloin, kun lopettamisen tukena käytetään nikotiinivalmisteita. Tupakasta luopuminen voi vähentää kylmänarkuutta, ja lopettamisen tueksi saatavasta lääkehoidosta voi olla apua.

Korkea verenpaine ja kylmät kädet

Jos kohonnutta verenpainetta hoidetaan lääkkeillä ja kädet ovat samalla kylmät, selitys voi löytyä lääkityksestä. Beetasalpaajat ovat esimerkki lääkkeistä, jotka voivat kaventaa ihon verisuonia ja lisätä sormien palelua. Jos huomaat sormien kylmenneen lääkkeen aloittamisen jälkeen, ota asia puheeksi lääkärin kanssa, sillä lääkkeen vaihtaminen voi joskus olla mahdollista. Verenpainelääkettä ei kuitenkaan pidä lopettaa omin päin.

Entä matala verenpaine?

Matalasta verenpaineesta ei yleensä ole haittaa terveelle, nuorelle ja oireettomalle ihmiselle. Jos kylmien käsien lisäksi huimaa seisomaan noustessa, verenpaineen voi mitata kotona ensin istuen ja sitten seisten heti ylösnousun jälkeen sekä uudelleen noin 2–3 minuutin kohdalla. Jos yläpaine laskee seistessä vähintään 20 mmHg tai alapaine vähintään 10 mmHg ja samalla huimaa, oire johtuu todennäköisesti liian matalasta verenpaineesta.

Pitkään jatkuneet kylmät kädet voivat joskus liittyä sairauteen. Tällöin kylmyyden lisäksi on yleensä muitakin oireita, ja tarvittavat tutkimukset valitaan oirekuvan perusteella.

Kilpirauhasen vajaatoiminta

Kun kilpirauhanen tuottaa liian vähän hormonia, aineenvaihdunta hidastuu. Se voi näkyä lisääntyneenä palelemisena, ja samaan kuvaan kuuluvat usein uupumus, painonnousu, kuiva iho, ummetus ja hidastunut syke. Muutos etenee hiljalleen, usein kuukausien tai vuosien aikana. Pelkkien oireiden perusteella kilpirauhasen vajaatoimintaa ei voi todeta, koska samoja vaivoja esiintyy monilla, joiden kilpirauhanen toimii normaalisti. Diagnoosi tehdään verikokeen perusteella.

Reumaattiset sidekudostaudit

Valkosormisuus voi olla ensimmäinen oire reumaattisesta sidekudostaudista, kuten systeemisestä skleroosista tai SLE:stä. Reumaattista sidekudostautia voidaan epäillä, jos valkosormisuusoire on vaikea, alkaa yli 30-vuotiaana tai siihen liittyy nivel- ja lihasoireita, silmien ja suun kuivuutta, ihottumia, sormenpäiden haavaumia tai sydän- tai keuhko-oireita.

Joskus valkosormisuuden taustalla voi olla myös valtimonkovettumistauti, verisairaus, rannekanavaoireyhtymän aiheuttama hermopinne tai työssä toistuva tärinäaltistus. Näiden selvittämiseen voidaan tarvita erikoislääkärin arviota.

Joillakin sormet ovat viileät, iho sinipunertava ja kädet kosteat runsaasta hikoilusta. Tällainen yhdistelmä voi johtua ihon pintaverenkierron toiminnallisesta häiriöstä, jonka hoito on käsien lämpimänä pitäminen. Myös valkosormisuuskohtauksen lopussa sormet voivat sinertää ennen kuin ne punoittavat.

Sinertäviin sormiin on syytä suhtautua vakavasti, jos väri muuttuu äkillisesti, sormi on kipeä tai tunto heikkenee.

Kylmänkyhmyt sormissa

Kylmänkyhmyt syntyvät, kun iho ja sen verisuonet reagoivat kylmään poikkeavalla tulehdusreaktiolla. Noin vuorokauden sisällä kylmettymisestä iholle nousee sinipunervia läiskiä tai kyhmyjä, jotka voivat aristaa, poltella tai kutista. Käsissä niitä on tavallisimmin kynsivallien seudussa ja sormien selkäpuolilla. Kyhmyt paranevat yleensä 2–3 viikossa, ja niitä voi ehkäistä lämpimällä pukeutumisella.

Jos iho on kylmälle altistumisen jälkeen kalpea ja tunnoton, kyse voi olla paleltumasta.

Tavalliset, molemmissa käsissä samanlaisina toistuvat kylmät kädet eivät yleensä vaadi lääkärikäyntiä, jos oire on ollut pitkään eikä muita oireita ole. Hakeudu arvioon, jos kylmyyteen liittyy jokin alla kuvatuista muutoksista.

Miten kylmien käsien syy selvitetään?

Lääkäri kysyy, milloin kylmyys alkoi, ovatko molemmat kädet yhtä kylmät, muuttuvatko sormet kohtauksittain valkoisiksi ja mitä lääkkeitä käytät. Valkosormisuus todetaan yleensä oireiden perusteella, ja puhelimella otettu kuva kohtauksesta helpottaa arviota.

Tarvittaessa otetaan peruslaboratoriokokeita, kuten perusverenkuva ja kilpirauhasarvo TSH, sekä tumavasta-aineet, jos taustalla epäillään reumaattista sidekudostautia. Jos kylmien käsien lisäksi väsyttää, huimaa tai hengästyttää, lääkäri voi tarkistaa myös, onko taustalla anemia. Käden pulssien ja verenkierron tutkiminen edellyttää lähivastaanottoa.

Paras apu on estää käsiä ja vartaloa jäähtymästä. Jos sairautta ei ole, seuraavat keinot riittävät yleensä:

• Käytä lämpimiä käsineitä, kun lähdet viileään.
• Pukeudu lämpimästi ja suojaa koko keho kylmältä. Vältä tilanteita, joissa iho ja vartalo pääsevät jäähtymään.
• Vaikeissa oireissa käsineiden sisään laitettavista lämpöpakkauksista voi olla hyötyä.
• Lopeta tupakointi, sillä se supistaa verisuonia.
• Liiku säännöllisesti ja monipuolisesti, sillä liikunta voi kohentaa verenkiertoa ja lievittää kylmänherkkyyttä.
• Jos sormet valkenevat herkästi, vältä työssä kylmäaltistusta, kuten pakastealtaita ja voimakasta ilmastointia, sekä tärinätyötä.

Milloin lääkehoitoa käytetään?

Kun sormet palelevat ihon pintaverenkierron toiminnallisen häiriön vuoksi, tehoavaa lääkettä ei ole. Sen sijaan kannattaa käydä lääkärin kanssa läpi nykyinen lääkitys: jos jokin valmisteista heikentää ihon verenkiertoa, sen vaihtaminen voi olla mahdollista.

Hankalaan valkosormisuuteen lääkäri voi määrätä verisuonia laajentavan kalsiumkanavan salpaajan silloin, kun omat keinot eivät auta tarpeeksi. Kilpirauhasen vajaatoiminnan hoitona on tyroksiini, ja sen aloittamisen jälkeen oireet helpottavat yleensä muutamassa viikossa.

MediLuxin etälääkäri arvioi oireesi, käy läpi käyttämäsi lääkkeet ja kertoo, tarvitaanko laboratoriokokeita tai käyntiä lähivastaanotolla. Nopein tapa saada arvio on lääkärichat. Vaalenevista sormista otettu valokuva auttaa lääkäriä arvioimaan tilannetta. Jos taas vain yksi käsi kylmenee yhtäkkiä ja on kipeä, kalpea tai tunnoton tai sen liikkeet heikkenevät, älä jää odottamaan etävastaanottoa, vaan lähde suoraan päivystykseen.

• Terveyskirjasto (Duodecim): Kylmät jalat
• Terveyskirjasto (Duodecim): Valkosormisuus (Raynaud'n ilmiö)
• Terveyskirjasto (Duodecim): Käsien puutuminen
• Terveyskirjasto (Duodecim): Kilpirauhasen vajaatoiminta (hypotyreoosi)
• Terveyskirjasto (Duodecim): Matala verenpaine
• Terveyskirjasto (Duodecim): Kylmänkyhmyt
• Terveyskirjasto (Duodecim): Anemia (alhainen hemoglobiini)
• MediLuxin toimituksellinen linja