Kylmät jalat ovat useimmiten harmiton mutta kiusallinen vaiva. Jalat tuntuvat kylmiltä useimmiten siksi, että ihon pintaverenkierto on tavallista vähäisempää – tavallisimmin sen vuoksi, että jalat ovat altistuneet kylmälle ja kostealle. Verisuonten supistumisherkkyys on yksilöllinen, ja joidenkin varpaita paleltaa jo hieman viileässä ilman mitään sairautta.

Joskus kylmien jalkojen taustalla on kuitenkin syy, joka kannattaa selvittää: valkosormisuus eli Raynaud'n ilmiö, tupakointi, eräät lääkkeet, kilpirauhasen vajaatoiminta, ääreishermojen sairaus tai alaraajojen valtimotauti. Olennaista on erottaa tavallinen palelu tilanteesta, joka vaatii tutkimuksia, ja tietää, mikä kylmiin jalkoihin oikeasti auttaa.

Kylmät jalat johtuvat useimmiten ihon verisuonten supistumisesta viileässä, eivät sairaudesta. Tärkein hoito on pitää jalat lämpiminä ja kuivina. Lääkärin arvio tarvitaan, jos palelu on toispuolista, varpaat sinertävät, kävely aiheuttaa pohjekipua tai palelu tuntuu koko kehossa.

• Tavallisin syy: kylmä ja kostea ympäristö sekä yksilöllinen verisuonten supistumisherkkyys.
• Muut syyt: valkosormisuus (Raynaud'n ilmiö), tupakointi ja nikotiinivalmisteet, eräät lääkkeet kuten beetasalpaajat, kilpirauhasen vajaatoiminta, ääreishermojen sairaus ja alaraajojen valtimotauti.
• Mikä auttaa: riittävän paksut villasukat, säänmukaiset ja kuivat jalkineet, säännöllinen liikunta ja tupakoinnin lopettaminen.
• Lääkkeet: tavallisen kylmänarkuuden hoitoon ei ole tehokasta lääkettä. Vaikeaan valkosormisuuteen voidaan käyttää verisuonia laajentavia kalsiumkanavan salpaajia.
• Päivystykseen heti: jos jalka kylmenee äkillisesti, etenkin jos siihen liittyy kipua, kalpeutta, tuntomuutoksia tai heikkoutta – kyseessä voi olla valtimotukos.
• Lääkärin arvio: jos varpaat tai nilkat sinertävät, pohkeisiin tulee kävellessä kipua tai paleluun liittyy väsymystä ja painonnousua. Kylmään jalkaan liittyvä lepokipu tai huonosti paraneva haava edellyttää kiireellistä arviota.

Lääkärin huomio. Vastaanotolla kylmien jalkojen selvittely alkaa kahdesta yksinkertaisesta asiasta: tunnustelen jalkaterän pulssit ja kysyn, palelevatko molemmat jalat vai vain toinen. Jos pulssit tuntuvat selvästi ja jalat ovat kylmät symmetrisesti, merkittävä valtimotauti on epätodennäköinen, ja syytä etsitään muualta – lääkelistasta, tupakoinnista tai kilpirauhasen toiminnasta. Kannattaa myös huomata, ovatko jalat kylmät kosketettaessa vai tuntuvatko ne kylmiltä, vaikka iho on lämmin. Jälkimmäinen voi viitata tuntoaistin häiriöön.

– Sami Elias Jarulainen, MediLuxin vastuulääkäri

Jalkojen lämpötila riippuu ihon pintaverenkierrosta. Viileässä ja kylmässä ympäristössä käsien ja jalkojen verisuonet supistuvat kaikilla, jotta kehon lämmönhukka vähenisi. Kyse on normaalista lämmönsäätelystä. Kun supistus on voimakas tai kestää pitkään, varpaat tuntuvat kylmiltä.

Verisuonten supistumisherkkyys vaihtelee ihmisestä toiseen. Siksi toisen varpaita paleltaa jo vähänkin viileässä huoneessa, kun taas toinen kävelee talvella sukkasillaan. Tavallisin syy kylmiin jalkoihin on altistuminen kylmälle ja kostealle – märät sukat tai ohuet kengät viileässä riittävät.

Harvemmin kylmyyden takana on tila, jossa verenkierto on heikentynyt koko raajassa, tai sairaus, joka vaikuttaa lämmönsäätelyyn tai tuntoaistiin. Näiden erottaminen tavallisesta palelusta ratkaisee, tarvitaanko tutkimuksia.

Kylmät jalat ja kädet – onko syytä huoleen?

Kun sekä jalat että kädet palelevat, kyse on yleensä samasta ilmiöstä: ihon verisuonet supistuvat herkästi kehon ääreisosissa. Molemminpuolinen, sormiin ja varpaisiin painottuva kylmyys ilman muita oireita on useimmiten vaaraton yksilöllinen ominaisuus.

Kaksi tilannetta kannattaa erottaa. Jos sormet tai varpaat muuttuvat kylmässä kohtauksittain vitivalkoisiksi, kyseessä voi olla valkosormisuus. Jos palelu tuntuu koko kehossa ja siihen liittyy väsymystä, painonnousua tai ummetusta, kilpirauhasen toiminta kannattaa tarkistaa verikokeella.

Kylmien jalkojen syyt voidaan jakaa kolmeen ryhmään: ihon verisuonten supistuminen (kylmä, kosteus, valkosormisuus, tupakointi, lääkkeet), koko raajan verenkierron heikkeneminen (alaraajojen valtimotauti, äkillinen valtimotukos) ja tilat, joissa jalat tuntuvat kylmiltä lämmönsäätelyn tai tuntoaistin muutoksen vuoksi (kilpirauhasen vajaatoiminta, ääreishermojen sairaus).

Paleluun voi vaikuttaa useampi tekijä samanaikaisesti. Esimerkiksi tupakointi voi pahentaa valkosormisuuden oireita.

Valkosormisuudessa eli Raynaud'n ilmiössä sormien ja usein myös varpaiden pienet verisuonet supistuvat kylmässä poikkeuksellisen herkästi, jolloin iho muuttuu kohtauksittain valkoiseksi ja voi lämmetessään sinertää ja punoittaa. Kohtaus kestää tyypillisesti noin 15–30 minuuttia. Tavallisin eli itsenäinen muoto on hyvänlaatuinen, ja sen hoidoksi riittää yleensä lämmin pukeutuminen ja kylmän välttäminen. Jos sormet tai varpaat vaalenevat kohtauksittain, kannattaa tutustua tarkemmin valkosormisuuden oireisiin, syihin ja hoitoon.

Arkikielessä kylmiä jalkoja selitetään usein huonolla ääreisverenkierrolla. Useimmiten kyse on ihon pintaverenkierron toiminnallisesta häiriöstä: verisuonet supistuvat herkästi, mutta itse verisuonet ovat terveet ja raajan verenkierto riittää. Tähän voi liittyä sormien ja varpaiden viileys, joskus myös ihon sinipunertava väri ja liikahikoilu. Tällainen toiminnallinen oireilu on yleensä hyvänlaatuista, eikä tavalliseen kylmänarkuuteen ole tehokasta lääkettä.

Eri asia on tilanne, jossa verenkierto on heikentynyt koko raajassa. Alaraajojen valtimoita ahtauttavat sairaudet vähentävät verenkiertoa ahtauman alapuolella, ja tämä voi tuntua jalkojen viileytenä. Jos verenkierto on hyvin huono, varpaat voivat sinertää. Nämä kaksi tilannetta erotetaan toisistaan vastaanotolla: jos jalkaterän pulssit tuntuvat, merkittävä valtimotauti on epätodennäköinen.

Toinen jalka kylmä – miksi vain yksi jalka palelee?

Kun vain toinen jalka on kylmä, syy on harvemmin ihon yleinen supistumisherkkyys, koska se vaikuttaa molempiin jalkoihin. Toispuolinen kylmyys voi viitata siihen, että kyseisen jalan valtimossa on ahtauma. Alaraajojen valtimotaudissa oireet painottuvat usein toiseen jalkaan: kävellessä samaan pohkeeseen tulee kipua, joka helpottaa levossa.

Äkillinen toisen jalan kylmeneminen on eri asia kuin hitaasti kehittynyt viileys. Jos jalka on muuttunut nopeasti kylmäksi ja siihen liittyy kipua, kalpeutta, tuntomuutoksia tai jalan heikkoutta, kyseessä voi olla valtimon tukos, jossa raajaa uhkaa hapenpuute. Tällöin hakeudutaan päivystykseen heti.

Alaraajojen valtimotauti ja diabetes

Alaraajojen valtimotauti johtuu lähes aina samoista riskitekijöistä kuin muukin valtimotauti: tärkein on tupakointi, ja huonossa hoitotasapainossa oleva diabetes lisää ahtauman riskiä selvästi. Myös kohonnut kolesteroli ja kohonnut verenpaine altistavat. Taudin ensimmäinen oire on usein katkokävely, ja kylmät jalat ovat siinä yksi oire muiden joukossa. Diabetekseen liittyvä valtimotaudin riski selittää, miksi jalkojen verenkierto kannattaa diabeetikolla tarkistaa säännöllisesti – lue lisää diabeteksen oireista.

Jos kylmiin jalkoihin liittyy varpaiden tai nilkkojen sinistymistä tai kävellessä pohjekipua, valtimoverenkierron tila selvitetään. Tutkimus alkaa pulssien tunnustelusta ja nilkkapaineen mittauksesta. Mahdolliset ahtaumat voidaan tarvittaessa hoitaa pallolaajennuksella tai leikkauksella. Katkokävelyn hoidossa ensisijaista on riskitekijöiden hoito ja säännöllinen kävely. Lepokipu tai huonosti paraneva haava kylmässä jalassa edellyttää kiireellistä arviota.

Kylmän tunne jaloissa ei aina tarkoita, että jalat olisivat kylmät. Ääreishermojen sairaudessa eli polyneuropatiassa tuntoaisti muuttuu, jolloin jalat voivat tuntua kylmiltä, vaikka ne ovat kosketettaessa lämpimät. Lämpötilan aistiminen voi häiriintyä niin, että kuuma vesi tuntuu kylmältä tai päinvastoin. Verenkierron parantaminen ei korjaa hermojen toimintahäiriötä.

Polyneuropatia alkaa tavallisesti alaraajojen kärkiosista, koska niihin ulottuvat hermot ovat elimistön pisimmät. Tyypillisiä oireita ovat molemminpuolinen, sukkamainen puutuminen, pistely ja särky varsinkin ilta- ja yöaikaan sekä toisinaan kävelyn tuntuminen siltä kuin kävelisi tyynyillä. Tilanteen edetessä myös lihasvoima voi heikentyä. Tavallisimpia taustasyitä ovat diabetes ja runsas alkoholinkäyttö.

Jos kylmän tunteeseen liittyy puutumista tai pistelyä, syy selvitetään lääkärin vastaanotolla, koska hoito kohdistuu taustasairauteen. Oireista kerrotaan tarkemmin sivuilla jalkojen puutuminen ja jalkojen kihelmöinti.

Kilpirauhasen vajaatoiminta ja kylmät jalat

Kilpirauhashormonin puute hidastaa aineenvaihduntaa, mistä seuraa paleluherkkyyttä, väsymystä, painonnousua, ummetusta, sydämen sykkeen hidastumista ja ihon kuivumista. Palelu voi tuntua muuallakin kuin jaloissa, ja oireet pahenevat tavallisesti hitaasti kuukausien tai vuosien kuluessa. Koska samoja oireita esiintyy suurella osalla ihmisistä jossain elämänvaiheessa, vajaatoimintaa ei voida todeta pelkkien oireiden perusteella, vaan diagnoosi varmistetaan verikokeella. Lue lisää kilpirauhasen vajaatoiminnasta.

Verenpainelääke ja kylmät jalat

Monet lääkeaineet voivat supistaa ihon verisuonia. Tunnetuin esimerkki ovat beetasalpaajat, joita käytetään kohonneen verenpaineen ja sydänsairauksien hoidossa. Jos palelu on alkanut tai pahentunut lääkkeen aloittamisen jälkeen, kannattaa keskustella lääkärin kanssa siitä, onko lääkityksessä ihon verenkiertoa vähentäviä valmisteita ja onko niiden vaihtaminen mahdollista. Lääkettä ei lopeteta omin päin.

Tupakointi ja nikotiinivalmisteet

Tupakointi supistaa ihon verisuonia ja aiheuttaa varpaiden ja usein sormienkin kylmenemistä. Kylmeneminen voi jatkua, jos tupakoinnin lopettamisen tukena käytetään nikotiinivalmisteita, koska nikotiini itsessään supistaa verisuonia. Tupakoinnin lopettaminen voi vähentää kylmänarkuutta, ja se on samalla tärkein keino ehkäistä alaraajojen valtimotautia.

Stressi, jännitys ja kylmät jalat

Sympaattinen hermosto säätelee ihon verisuonten supistumista, ja henkinen stressi aktivoi sitä. Valkosormisuudessa stressi voi laukaista kohtauksen jopa ilman kylmää. Samasta syystä kädet ja jalat voivat kylmetä jännittävissä tilanteissa myös ilman valkosormisuutta. Ohimenevä reaktio ei yleensä vaadi hoitoa. Stressiin liittyvä pitkittynyt ahdistus kannattaa ottaa puheeksi.

Kylmät ja samaan aikaan hikoilevat jalat kuulostavat ristiriitaiselta yhdistelmältä, mutta ne liittyvät usein samaan ilmiöön. Ihon pintaverenkierron toiminnallisessa häiriössä sormet ja varpaat ovat viileät, ja joskus tähän liittyy ihon sinipunertava väri ja liikahikoilu. Tällainen oireilu on yleensä hyvänlaatuista. Kosteat sukat kuitenkin jäähdyttävät jalkoja entisestään, joten kuivat sukat ja tarvittaessa niiden vaihto päivän aikana helpottavat oloa.

Sinertävät varpaat vaativat tarkemman katseen. Lievä sinipunerrus viileässä, joka häviää lämpimässä, sopii toiminnalliseen häiriöön tai valkosormisuuden sinertävään vaiheeseen. Jos varpaat tai nilkat sinertävät jatkuvasti, sinertävyys on toispuolista tai siihen liittyy kävelykipua pohkeissa, valtimoverenkierron tila on syytä selvittää.

Kylmänkyhmyt varpaissa

Kylmänkyhmy on ihon ja sen verisuonten poikkeava tulehduksellinen reaktio kylmään. Kyhmyjä tulee yleisimmin varpaisiin ja sormiin, ja niitä esiintyy eniten viileän ja kostean sään aikaan syksyllä ja talvella. Kyhmyt näkyvät punakoina, tarkkarajaisina laikkuina, jotka tuntuvat ihossa kovettumina. Akuutti kylmänkyhmy syntyy ihon jäähtymisestä eikä edellytä varsinaista paleltumaa. Valkosormisuus, verisuonten kalkkeutuminen ja tupakointi altistavat kyhmyille. Ne estetään lämpimällä vaatetuksella, ja lääkäriin hakeudutaan, jos oireet ovat hankalia tai diagnoosi on epäselvä.

Monella jalat tuntuvat kylmimmiltä illalla ja nukkumaan mennessä. Viileässä makuuhuoneessa ihon verisuonet voivat supistua ja varpaat jäähtyä. Jos jalat lämpenevät peiton alla eikä muita oireita ole, kyse on yleensä tavallisesta palelusta.

Yksinkertaisin keino on lämmittää jalat ennen nukkumaanmenoa: villasukat, lämmin jalkakylpy tai muutaman minuutin kävely. Sukat voi pitää jalassa myös yöllä. Jos jalat ovat kylmät joka ilta myös lämpimässä huoneessa, palelu on toispuolista tai siihen liittyy särkyä, puutumista tai pistelyä, syy kannattaa selvittää – ilta- ja yöaikaan korostuvat tuntemukset ovat tyypillisiä myös ääreishermojen sairaudelle.

Lääkärin huomio. Jos jalkojen tunto on heikentynyt esimerkiksi diabeteksen tai ääreishermojen sairauden vuoksi, lämmittämiseen kannattaa käyttää kuivia sukkia. Liian kuuma vesi tai lämpöpussi voi aiheuttaa palovamman, jota ei tunne ajoissa. Sama koskee lämpötyynyjä ja lämmitettäviä pohjallisia. Veden lämpötilaa ei pidä arvioida jalalla. Kädellä kokeilu sopii vain, jos käden lämpötilan aistiminen on normaalia.

– Sami Elias Jarulainen, MediLuxin vastuulääkäri

Miten kylmien jalkojen syy selvitetään?

Selvittely alkaa keskustelusta: milloin palelu alkoi, tuntuuko se molemmissa jaloissa, liittyykö siihen värimuutoksia, kipua tai puutumista, ja mitä lääkkeitä on käytössä. Vastaanotolla lääkäri tunnustelee jalkaterän pulssit; jos ne tuntuvat, merkittävä valtimotauti on epätodennäköinen. Tarvittaessa mitataan nilkkapaine ja verrataan sitä olkavarren paineeseen.

Kilpirauhasen toiminta selvitetään verikokeilla, jos paleluun liittyy väsymystä tai painonnousua, ja verensokeri tarkistetaan, jos epäillään diabetesta tai ääreishermojen sairautta. Valkosormisuudessa lisätutkimuksia tarvitaan etenkin, jos oireet ovat vaikeita, alkaneet yli 30-vuotiaana tai niihin liittyy muita sairauteen viittaavia oireita. Oireiden alustava arvio voidaan tehdä etävastaanotolla, mutta pulssien, verenkierron ja tunnon tutkiminen edellyttää lähivastaanottoa. Lääkäri ohjaa tarvittaessa myös laboratorioon.

Kylmien jalkojen pääasiallinen hoito on niiden pitäminen lämpiminä. Kun taustalla ei ole sairautta, seuraavat keinot riittävät useimmille.

• Riittävän paksut sukat: villa on materiaalina hyvä lämmittäjä.
• Säänmukaiset jalkineet: sopivat ja säänmukaiset kengät pitävät jalat kuivina ja lämpiminä.
• Jalat kuivina: märät sukat ja kengät vaihdetaan heti, sillä kosteus jäähdyttää jalkoja tehokkaasti.
• Säännöllinen liikunta: monipuolinen liikunta voi yleensä jonkin verran parantaa verenkiertoa ja vähentää kylmänherkkyyttä.
• Tupakoinnin lopettaminen: voi vähentää kylmänarkuutta lukuisten muiden hyötyjen lisäksi.
• Lääkityksen tarkistus: lääkärin kanssa keskustellaan, onko käytössä ihon verenkiertoa vähentäviä lääkkeitä ja voiko ne vaihtaa.
• Koko kehon lämpö: valkosormisuudessa oleellista on, ettei vartalo pääse jäähtymään – pelkät paksut sukat eivät riitä, jos takki on ohut.

Miten parantaa jalkojen verenkiertoa?

Verenkiertoa voi yleensä jonkin verran parantaa säännöllisellä ja monipuolisella liikunnalla. Kävely on sopivinta, ja pyöräily, uinti ja hiihto parantavat jalkojen lihaskuntoa. Alaraajojen valtimotaudissa liikunta on keskeinen hoitokeino: säännöllinen kävely voi huomattavasti pidentää kivutonta kävelymatkaa, tehokkaimmin lyhyinä jaksoina useita kertoja päivässä.

Lämpötuotteet ja hieronta voivat helpottaa palelun tunnetta hetkellisesti, mutta ne eivät korvaa mahdollisen taustasairauden tutkimista ja hoitoa.

Auttaako lääke kylmiin jalkoihin?

Tavallisen kylmänarkuuden hoitoon ei ole tehokkaita lääkkeitä. Lääkehoito riippuu mahdollisesta taustasairaudesta: vaikeassa valkosormisuudessa lääkäri voi aloittaa verisuonia laajentavan kalsiumkanavan salpaajan, ja alaraajojen valtimotaudissa hoidetaan riskitekijöitä eli kolesterolia, verenpainetta ja verensokeria sekä käytetään yleisesti pieniannoksista asetyylisalisyylihappoa. Jos kylmien jalkojen syynä on kilpirauhasen vajaatoiminta, hoitona on tyroksiini. Lääkehoito aloitetaan aina lääkärin arvion perusteella.

MediLuxin lääkäri käy kanssasi läpi oireet, lääkityksen ja riskitekijät ja arvioi, riittääkö omahoito vai tarvitaanko verikokeita tai lähivastaanoton tutkimuksia. Kiireettömien oireiden alustavaan arvioon voit varata ajan etävastaanotolle. Lääkäri arvioi tarvittavat verikokeet, kuten kilpirauhasarvot ja verensokerin, sekä lähivastaanoton tarpeen. Jos jalka kylmenee äkillisesti, hakeudu heti päivystykseen odottamatta etävastaanottoa.