Hyperkalsemia tarkoittaa, että veren kalsiumpitoisuus on noussut viitealueen yläpuolelle. Kohonnut kalsium löytyy usein sattumalta verikokeesta, eikä lievä nousu yleensä tunnu miltään. Tavallisin syy on lisäkilpirauhasen liikatoiminta. Muita syitä ovat esimerkiksi jotkin syöpäsairaudet ja D-vitamiinin liikasaanti.

Kun kalsium nousee selvemmin, se voi aiheuttaa väsymystä, pahoinvointia, ummetusta ja keskittymisvaikeuksia. Pitkään jatkuessaan se voi kuormittaa munuaisia, ja lisäkilpirauhasperäisessä hyperkalsemiassa myös luustoa. Hoito määräytyy sen mukaan, mistä nousu johtuu ja kuinka korkealle arvo on noussut.

• Mitä se on: veren kokonaiskalsium tai ionisoitunut kalsium on viitealueen yläpuolella. Kohonnut kalsium on yleisempi kuin matala kalsium.
• Tavallisin syy: lisäkilpirauhasen liikatoiminta, jossa lisäkilpirauhashormonia erittyy liikaa. Muita syitä ovat esimerkiksi luustoon levinnyt syöpä, myelooma, D- tai A-vitamiinin liikasaanti, sarkoidoosi ja eräät nesteenpoistolääkkeet.
• Oireet: lievä nousu on yleensä oireeton. Selvempi nousu voi aiheuttaa väsymystä, ruokahaluttomuutta, pahoinvointia, ummetusta, lihaskipuja ja muistivaikeuksia, vaikeimmillaan sekavuutta.
• Pitkän aikavälin haitat: munuaiskivet ja munuaisten toiminnan heikkeneminen. Kun syynä on lisäkilpirauhasen liikatoiminta, myös luusto voi haurastua.
• Toteaminen: kohonnut arvo varmistetaan uudella verikokeella, ja syytä selvitetään mittaamalla lisäkilpirauhashormoni (PTH).
• Hoito: riippuu syystä. Lievää nousua voidaan seurata, mutta selvästi kohonnut ja oireinen kalsium vaatii sairaalahoitoa.
• Hätätilanne: sekavuus tai tajunnan heikkeneminen – soita 112.

Lääkärin huomio. Kun verikokeesta löytyy sattumalta koholla oleva kalsiumarvo, ensimmäinen askel on tavallisesti uusi näyte. Samalla käyn potilaan kanssa läpi kaikki käytössä olevat valmisteet: D-vitamiinin, kalkkitabletit ja monivitamiinit sekä mahdolliset nesteenpoistolääkkeet. Jos kalsium on edelleen koholla, mittaamme lisäkilpirauhashormonin, koska se kertoo, mihin suuntaan selvittelyä jatketaan. Lievästi kohonnut kalsium ei yleensä vaadi kiirettä. Jos kuitenkin oksentelet tai et pysty juomaan, hakeudu päivystykseen. Äkillisen sekavuuden tai tajunnan heikkenemisen yhteydessä soita 112.

– Sami Elias Jarulainen, MediLuxin vastuulääkäri

Lähes kaikki elimistön kalsium on luustossa. Veressä sitä on vain pieni osa, mutta sen pitoisuus pysyy tavallisesti hyvin tasaisena. Säätelystä huolehtivat kaulalla kilpirauhasen takapinnalla olevat pienet lisäkilpirauhaset sekä D-vitamiini. Kun veren kalsium alkaa nousta, lisäkilpirauhaset vähentävät hormonin eritystä. Silloin kalsiumia siirtyy takaisin luustoon ja sitä poistuu virtsaan tavallista enemmän.

Hyperkalsemiassa tämä tasapaino on järkkynyt. Joko lisäkilpirauhaset tuottavat hormonia liikaa, tai vereen tulee kalsiumia muualta niin paljon, ettei elimistö pysty poistamaan ylimäärää. Pelkkä ruoka ei tätä yleensä aiheuta, koska ruoan kalsiumin määrä ei juuri vaikuta veren kalsiumarvoon.

Kuinka yleinen hyperkalsemia on?

Hyperkalsemiaa todetaan useammin kuin matala kalsium. Sen tavallisin aiheuttaja on melko yleinen etenkin ikääntyneillä naisilla: 60–70-vuotiaista naisista sitä on noin 2–3 prosentilla. Elinaikanaan siihen sairastuu noin yksi ihminen kahdestasadasta. Kalsiumin tehtävistä elimistössä kerrotaan tarkemmin sivulla kalsium.

Laboratorion vastauksessa kalsium näkyy kokonaiskalsiumina (P-Ca) tai vapaana, ionisoituneena kalsiumina (P-Ca-Ion tai S-Ca-Ion). Aikuisen viitealue on kokonaiskalsiumille 2,15–2,51 mmol/l ja ionisoituneelle kalsiumille 1,16–1,30 mmol/l. Koska veren valkuaisaineet sitovat osan kokonaiskalsiumista, niiden poikkeava määrä voi saada tuloksen näyttämään todellista suuremmalta tai pienemmältä. Kohonneen arvon tulkinnassa käytetään siksi usein albumiinikorjattua kalsiumia (Ca-albk) tai ionisoitunutta kalsiumia.

Taulukon rajat ovat suuntaa antavia. Tulosta verrataan aina oman laboratorion viitealueeseen, ja se tulkitaan yhdessä oireiden ja muiden verikokeiden kanssa. Kalsiumin mittaamisesta ja viitearvoista kerrotaan lisää sivulla kalsium.

Lievä hyperkalsemia

Lievästi koholla oleva kalsium on usein sattumalöydös, joka tulee esiin esimerkiksi kohonneen verenpaineen syitä selvitettäessä. Vaikka arvo ei tunnu miltään, sen syy kannattaa selvittää. Lisäkilpirauhasista johtuva nousu voi nimittäin haurastuttaa luustoa hiljalleen ilman mitään oireita.

Lievä hyperkalsemia jää yleensä huomaamatta. Mitä korkeammalle pitoisuus nousee, sitä todennäköisemmin se alkaa tuntua. Oireet kehittyvät usein vähitellen ja ovat epämääräisiä, joten niitä on helppo pitää tavallisena väsymyksenä tai vatsavaivoina. Kohonneeseen kalsiumiin voivat liittyä:

• väsymys
• ruokahaluttomuus, pahoinvointi ja vatsavaivat
• ummetus
• lihaskivut, lihasten kankeus ja luustosäryt
• muistin heikkeneminen ja keskittymisvaikeudet
• runsas virtsaaminen
• vaikeassa hyperkalsemiassa sekavuus.

Jos syöminen ja juominen jäävät pahoinvoinnin vuoksi vähiin, elimistö voi kuivua. Nestehukka nostaa kalsiumia entisestään, ja oireet voivat pahentua.

Psyykkiset oireet ja muisti

Kohonnut kalsium voi heikentää muistia ja keskittymiskykyä. Joskus väsymys ja ajatustoiminnan hidastuminen ovat ainoat merkit, ja ne on helppo selittää iällä tai stressillä. Vaikeassa hyperkalsemiassa voi ilmetä sekavuutta, joka vaatii kiireellistä hoitoa.

Pitkään jatkuneen hyperkalsemian seuraukset

Vaikka kohonnut kalsium ei aiheuttaisi oireita, sen taustalla oleva lisäkilpirauhasen liikatoiminta voi kuukausien ja vuosien kuluessa haurastuttaa luustoa ja lisätä murtumien riskiä. Kohonnut kalsium suurentaa myös munuaiskivien vaaraa ja voi heikentää munuaisten toimintaa. Lisäkilpirauhasperäiseen hyperkalsemiaan voi liittyä myös verenpaineen nousua.

Kohonneen kalsiumin syitä on monia. Tavallisin on lisäkilpirauhasen liikatoiminta, etenkin kun kohonnut arvo löytyy sattumalta avohoidossa otetusta verikokeesta. Taulukossa on yleisimmät syyt ja se, miten ne nostavat kalsiumia.

Tavallinen ruokavalio ei yleensä nosta veren kalsiumia. Tilanne on toinen, jos käytät samanaikaisesti runsaasti kalsiumia ja D-vitamiinia sisältäviä valmisteita: silloin kalsiumia voi imeytyä yli elimistön tarpeen. Kalsiumin turvallisen saannin ylärajasta kerrotaan sivulla kalsium.

Hyperkalsemia ja syöpä

Joihinkin syöpiin liittyy kohonnut kalsium. Syynä voi olla syövän leviäminen luustoon, jolloin luusta vapautuu kalsiumia verenkiertoon, tai kasvaimen erittämät välittäjäaineet. Myeloomassa kalsium voi nousta, kun sairaus vaurioittaa luustoa. Syöpään liittyvää hyperkalsemiaa voidaan hoitaa lääkkeillä. Sattumalta todetun kohonneen kalsiumin taustalla ovat kuitenkin useimmiten lisäkilpirauhaset.

Kun syynä ovat lisäkilpirauhaset

Lisäkilpirauhasia on tavallisesti neljä. Liikatoiminnassa yksi niistä, harvemmin useampi, suurenee ja alkaa tuottaa hormonia enemmän kuin elimistö tarvitsee. Noin neljä viidestä sairastuneesta on naisia, ja suurin osa on vähäoireisia. Sairaus löytyy usein sattumalta, tai sitä aletaan epäillä luukadon tai munuaiskivien vuoksi.

Kohonnut kalsium on useimmiten kiireetön löydös, mutta voimakkaat oireet vaativat nopeaa hoitoa. Valitse kortti, joka kuvaa tilannettasi.

Päivystysapu 116117 neuvoo, jos et ole varma, kuinka kiireellisesti tilanteesi pitää arvioida.

Hyperkalsemia todetaan verikokeella. Kohonnut arvo varmistetaan yleensä uudella näytteellä, josta mitataan albumiinikorjattu tai ionisoitunut kalsium.

Miksi lisäkilpirauhashormoni mitataan?

Kun kohonnut kalsium on varmistettu, seuraava tutkimus on lisäkilpirauhashormoni (PTH). Jos PTH on koholla tai viitealueen yläosassa, vaikka kalsium on koholla, syynä on todennäköisimmin lisäkilpirauhasen liikatoiminta. Muissa syissä hormoni on tavallisesti matala tai viitealueen alarajoilla, koska terveet lisäkilpirauhaset vähentävät eritystään kalsiumin noustessa.

Lisäksi tarkistetaan usein munuaisten toiminta ja tarvittaessa D-vitamiinipitoisuus. Myös vuorokausivirtsan kalsium voi auttaa syyn selvittämisessä. Jos tulokset viittaavat muuhun kuin lisäkilpirauhasiin, tutkimuksia voidaan jatkaa esimerkiksi syöpäsairauden tai sarkoidoosin selvittämiseksi.

Entä jos PTH on koholla mutta kalsium normaali?

Silloin kyse ei ole hyperkalsemiasta. PTH-pitoisuus voi nousta esimerkiksi D-vitamiinin puutteen, munuaisten vajaatoiminnan, niukan kalsiumin saannin tai imeytymishäiriön vuoksi. Tällöin kyse voi olla sekundaarisesta lisäkilpirauhasen liikatoiminnasta. Lääkäri selvittää, mikä nousun taustalla on.

Hoito riippuu siitä, kuinka korkealla kalsium on, aiheuttaako se oireita ja mistä se johtuu. Lievää ja oireetonta hyperkalsemiaa voidaan usein seurata verikokein. Jos kalsium on selvästi koholla ja aiheuttaa oireita, hoito annetaan sairaalassa. Hoitona käytetään suonensisäistä nesteytystä ja kalsiumia alentavia lääkkeitä, joiden vaikutusnopeus vaihtelee.

Syyn mukainen hoito

• Lisäkilpirauhasen liikatoiminta: parantava hoito on suurentuneen rauhasen poisto leikkauksella. Lievässä taudissa voidaan valita seuranta, jolloin kalsium ja munuaisten toimintaa kuvaava kreatiniini tarkistetaan aluksi kerran vuodessa. Jos leikkaus ei ole mahdollinen, kalsiumia voidaan laskea sinakalseettilääkkeellä.
• Syöpään liittyvä hyperkalsemia: kalsiumia lasketaan lääkkeillä, esimerkiksi suoneen annettavalla bisfosfonaatilla. Myeloomassa käytetään luustolääkitystä myös suuren kalsiumpitoisuuden pienentämiseksi.
• Kalsium- ja D-vitamiinivalmisteet: jos valmisteiden liikasaanti on nostanut kalsiumia, lääkäri arvioi niiden käytön keskeyttämisen tai annoksen muuttamisen. Riittävästä nesteytyksestä huolehditaan.
• Lääkkeisiin liittyvä nousu: lääkäri arvioi, tarvitseeko lääkitystä muuttaa. Älä lopeta reseptilääkettä omin päin.

Kun kalsiumia nostanut syy saadaan hoidettua, pitoisuus normalisoituu yleensä, ja siihen liittyneet oireet helpottavat vähitellen.

Hyperkalsemian syytä ei voi hoitaa itse, mutta muutama arjen asia auttaa estämään kalsiumin nousua entisestään.

• Juo riittävästi. Kuivuminen nostaa veren kalsiumia, joten nesteistä kannattaa huolehtia erityisesti helteellä sekä kuume- ja vatsatautien aikana.
• Älä rajoita ruoan kalsiumia, mutta älä myöskään lisää sitä. Kun syynä ovat lisäkilpirauhaset, sopiva määrä on noin 800–1 000 mg vuorokaudessa.
• Käytä D-vitamiinia vain suositeltu määrä, ellei lääkäri ole ohjeistanut toisin. Väestölle suositellut annokset löydät sivulta D-vitamiinisuositus.
• Kerro lääkärille kaikista lääkkeistä ja ravintolisistä, erityisesti nesteenpoistolääkkeistä, kalkkitableteista sekä A- ja D-vitamiinia sisältävistä valmisteista.
• Käy sovituissa verikokeissa, vaikka olo olisi hyvä.

Auttaako ruokavalio hyperkalsemiaan?

Erityistä ruokavaliota ei tarvita. Koska ruoan kalsium ei juuri vaikuta veren kalsiumarvoon, maitotuotteiden välttäminen ei laske kohonnutta kalsiumia. Pitkään niukaksi jäävä kalsiumin saanti voi sen sijaan heikentää luustoa, joka on hyperkalsemiassa usein jo valmiiksi koetuksella.

MediLuxin etävastaanotolla lääkäri käy kanssasi läpi verikoetuloksesi, oireesi sekä käyttämäsi lääkkeet ja ravintolisät. Tarvittaessa saat lähetteen kalsiumin uusintamittaukseen sekä lisäkilpirauhashormonin ja munuaisarvojen tutkimiseen laboratoriossa. Tulosten perusteella lääkäri arvioi, tarvitaanko jatkotutkimuksia tai erikoislääkärin arviota. Lyhyissä kysymyksissä voit kääntyä myös lääkärichatin puoleen. Äkillinen sekavuus tai tajunnan heikkeneminen ei kuulu etävastaanotolle: soita silloin 112. Jos sinulla on todettu kohonnut kalsium ja oksentelet toistuvasti tai et pysty juomaan, hakeudu päivystykseen.