Kalsium on elimistön runsain kivennäisaine. Aikuisen luustossa sitä on noin kilo, ja yli 99 prosenttia koko määrästä on luissa ja hampaissa. Pieni osa kiertää veressä, jossa sitä tarvitaan lihasten ja hermojen toimintaan.

Suomalaiset saavat kalsiumia keskimäärin riittävästi, ja suurin osa siitä tulee maitovalmisteista ja juustosta. Kalsiumlisää tarvitaan lähinnä silloin, kun ruokavaliosta ei saada tarpeeksi kalsiumia tai kun lääkäri suosittelee sitä luuston hoidon tueksi.

• Tehtävä: luiden ja hampaiden rakennusaine. Veren kalsium osallistuu lihasten supistumiseen ja hermoston viestintään.
• Parhaat lähteet: maito, piimä, jogurtti ja juusto sekä kalsiumilla täydennetyt kasvijuomat. Kalsiumia on myös kalassa, tofussa, seesaminsiemenissä ja kaalikasveissa.
• Saantisuositus: 18–24-vuotiaille 1 000 mg ja 25 vuotta täyttäneille 950 mg vuorokaudessa. Raskauden ja imetyksen aikana 950 mg vuorokaudessa.
• Yläraja: ruoasta ja valmisteista yhteensä enintään 2 500 mg vuorokaudessa.
• Imeytyminen: D-vitamiini tehostaa kalsiumin imeytymistä suolistosta.
• Lisän tarve: arvioidaan ruokavalion perusteella. Osteoporoosissa saannin tavoite on 1 000–1 500 mg vuorokaudessa.
• Lääkkeet: kalsium voi heikentää esimerkiksi kilpirauhaslääkkeen, eräiden antibioottien ja rautavalmisteiden imeytymistä, joten ottoajat erotetaan toisistaan.

Lääkärin huomio. Kun potilas kertoo ottavansa kalkkitablettia, kysyn ensin, mitä hän tavallisena päivänä syö ja juo. Aika usein maito aterialla, jogurtti ja muutama juustoviipale kattavat jo suositellun määrän, ja tabletti on aloitettu vain varmuuden vuoksi. Toinen asia, jonka käyn läpi, on ottoaika: jos kilpirauhaslääke otetaan aamulla ja kalsiumtabletti aamupalalla, kalsium voi heikentää lääkkeen imeytymistä. Silloin siirrämme kalsiumin esimerkiksi päivälliselle. Jos sinulla on joskus ollut munuaiskiviä, ota asia puheeksi ennen kuin aloitat kalsiumvalmisteen.

– Sami Elias Jarulainen, MediLuxin vastuulääkäri

Kalsium on luuston ja hampaiden keskeinen rakennusaine. Luusto toimii samalla varastona, josta kalsiumia vapautuu verenkiertoon aina, kun muu elimistö sitä tarvitsee. Veren vapaa kalsium osallistuu lihasten supistumiseen, hermovälittäjäaineiden vapautumiseen ja solujen väliseen viestintään. Näihin tehtäviin kuluu vain pieni määrä kalsiumia, mutta veren pitoisuuden on pysyttävä tarkasti oikealla tasolla.

Miten veren kalsiumpitoisuus pysyy tasaisena?

Veren kalsiumia säätelevät D-vitamiini ja lisäkilpirauhaset, jotka ovat pieniä rauhasia kaulalla kilpirauhasen takapinnalla. Kun veren kalsiumpitoisuus laskee, lisäkilpirauhaset erittävät enemmän lisäkilpirauhashormonia, mikä lisää kalsiumin vapautumista luustosta vereen. Kun veren kalsiumpitoisuus nousee, hormonin eritys vähenee ja kalsiumia erittyy enemmän virtsaan.

Tämän säätelyn ansiosta yksittäiset ateriat eivät näy veren kalsiumarvossa. Ruoan kalsium vaikuttaa ennen kaikkea siihen, kuinka lujana luusto säilyy.

Onko kalsium ja kalkki sama asia?

Arkikielessä kalkilla tarkoitetaan kalsiumia, ja siksi kalsiumvalmisteita kutsutaan usein kalkkitableteiksi. Ravitsemussuosituksissa ja laboratoriotutkimuksissa käytetään nimeä kalsium. Valmisteissa kalsium on aina jonkin yhdisteen muodossa, esimerkiksi kalsiumkarbonaattina.

Suomalaisten tärkein kalsiumin lähde ovat maitovalmisteet, joista kalsium myös imeytyy hyvin. Rasvattomassa ja vähärasvaisessa maidossa kalsiumia on yhtä paljon kuin täysmaidossa, joten kevyempi valinta ei vähennä saantia. Kalsiumia saa lisäksi kalasta, tofusta, siemenistä, palkokasveista ja kaalikasveista.

Taulukon määrät auttavat hahmottamaan, mistä päivän kalsium kertyy. Juustossa kalsium on tiiviissä muodossa: 10–20 grammaa juustoa vastaa kalsiumiltaan noin sataa grammaa maitoa.

Kalsiumia ilman maitotuotteita

Jos et käytä maitoa, valitse kasvijuomia ja muita kasvipohjaisia valmisteita, joihin on lisätty kalsiumia, D-vitamiinia, jodia ja B12-vitamiinia. Täydennetystä kasvijuomasta saa kalsiumia suunnilleen saman verran kuin maidosta. Kiinteä tofu, seesaminsiemenet, palkokasvit, kala ja tummanvihreät kasvikset täydentävät saantia. Vinkkejä kalsiumin turvaamiseen löydät myös sivuilta maidoton ruokavalio ja vegaaninen ruokavalio.

18–24-vuotiaiden kalsiumin saantisuositus on 1 000 milligrammaa vuorokaudessa ja 25 vuotta täyttäneiden 950 milligrammaa. Raskauden ja imetyksen aikana suositus on 950 milligrammaa vuorokaudessa. Arjessa suosituksen täyttää esimerkiksi viisi desilitraa maitoa, piimää tai jogurttia yhdessä parin kolmen juustoviipaleen kanssa. Kun ruokavaliossa on lisäksi kalaa, palkokasveja, kasviksia, pähkinöitä ja siemeniä, 350–500 grammaa rasvattomia tai vähärasvaisia maitovalmisteita päivässä riittää.

Miten oman saannin voi arvioida?

Karkea arvio onnistuu laskemalla yhteen päivän maitovalmisteet ja juustot. Kaksi desilitraa maitoa tai jogurttia tuo noin 240 milligrammaa ja juustoviipale 70–100 milligrammaa. Jos käytät kalsiumvalmistetta tai kalsiumia sisältävää monivitamiinia, lisää myös niiden kalsium, jotta kokonaismäärä pysyy ylärajan alapuolella.

Ravinnon kalsiumista imeytyy tavallisesti noin 20–45 prosenttia. Kun tarve kasvaa, esimerkiksi raskauden aikana, imeytyminen voi tehostua selvästi. Normaali imeytyminen edellyttää riittävää D-vitamiinin saantia, sillä D-vitamiini lisää kalsiumin imeytymistä suolistosta. Myös elimistön oma kalsiumtila vaikuttaa siihen, kuinka paljon kalsiumia otetaan talteen.

Mikä heikentää kalsiumin imeytymistä?

Täysjyväviljan ja palkokasvien fytaatti sekä erityisesti oksaalihappo, jota on runsaasti esimerkiksi raparperissa, sitovat kalsiumia suolistossa ja vähentävät sen imeytymistä. Liottaminen, idättäminen, hapattaminen ja leivän nostattaminen hajottavat fytaattia. Runsas kofeiinin, alkoholin ja suolan saanti lisää kalsiumin erittymistä virtsaan. Maitovalmisteista, kaalikasveista ja osasta täydennettyjä kasvijuomia kalsium imeytyy tehokkaasti.

Kalsium ja D-vitamiini yhdessä

Jos sekä kalsiumin että D-vitamiinin saanti jää vähäiseksi, molempia sisältävä valmiste voi olla käytännöllinen vaihtoehto. Osteoporoosin hoidossa kalsiumin kokonaissaannin tavoite on 1 000–1 500 mg vuorokaudessa. D-vitamiinilisän sopiva annos on usein 20 mikrogrammaa vuorokaudessa, mutta se arvioidaan yksilöllisesti. Kalsiumlisän määrä sovitetaan ruoasta saatavaan kalsiumiin. D-vitamiinin annostuksesta kerrotaan tarkemmin sivulla D-vitamiinisuositus.

Terve aikuinen saa kalsiumia yleensä riittävästi ilman lisää, jos ruokavaliossa on sopiva määrä maitovalmisteita tai kalsiumilla täydennettyjä kasvipohjaisia tuotteita. Kalsiumlisästä voi olla hyötyä esimerkiksi silloin, kun:

• ruokavaliossa on vähän kalsiumin lähteitä, kuten maidottomassa ruokavaliossa ilman täydennettyjä tuotteita
• iäkäs ihminen syö niukasti, eikä kalsiumia ja D-vitamiinia kerry ruoasta tarpeeksi
• lääkäri on todennut osteoporoosin, ja ruoasta ei saada saannin tavoitetta.

Lisä mitoitetaan niin, että ruoan ja valmisteiden kalsium yhteensä vastaa tarvetta eikä ylitä tavoitetta. Huomaa, että valmisteen yhdisteen paino ei ole sama kuin sen sisältämän kalsiumin määrä: esimerkiksi 1 250 mg kalsiumkarbonaattia vastaa 500 mg:aa kalsiumia. Laske saantiin mukaan pakkaukseen merkitty kalsiumin määrä.

Minkä kanssa kalsiumia ei saa ottaa?

Kalsium voi sitoutua suolistossa eräisiin lääkeaineisiin ja heikentää niiden imeytymistä. Siksi alla mainitut lääkkeet otetaan eri aikaan kuin kalsiumvalmiste. Ottovälit voivat vaihdella valmisteittain, joten tarkista oman valmisteesi ohje pakkausselosteesta tai apteekista.

Kalsiumlisän haitat

Kalsiumvalmisteet sopivat useimmille hyvin. Joskus ne aiheuttavat ummetusta, ilmavaivoja, pahoinvointia tai vatsakipua. Valmistetta ei käytetä, jos veren tai virtsan kalsiumpitoisuus on koholla tai jos sinulla on munuaiskiviä. Keskustele lääkärin kanssa ennen aloittamista, jos munuaistesi toiminta on heikentynyt, sinulla on aiemmin ollut munuaiskiviä tai käytät nesteenpoistolääkettä tai sydänglykosidia.

Pelkästä ruoasta liikaa kalsiumia on vaikea saada. Riski syntyy lähinnä silloin, kun käytetään runsaasti sekä kalsiumia että D-vitamiinia sisältäviä valmisteita, jolloin kalsiumia voi imeytyä liikaa ja veren pitoisuus nousta. Aikuisten turvallisen saannin yläraja on 2 500 mg vuorokaudessa, ja siihen lasketaan sekä ruoan että kaikkien valmisteiden kalsium.

Veren lievästi koholla oleva kalsium ei yleensä aiheuta oireita. Suurempi nousu voi aiheuttaa väsymystä, pahoinvointia, ruokahaluttomuutta, vatsavaivoja ja sydämen toiminnan häiriöitä. Jos tilanne jatkuu pitkään, munuaiskivien, munuaisvaurion ja pehmytkudosten kalkkeutumisen riski kasvaa. Veren kohonneen kalsiumin tavallisin syy ei kuitenkaan ole ravinto vaan lisäkilpirauhasen liikatoiminta.

Hyvin suuret D-vitamiiniannokset voivat nostaa veren kalsiumia, koska ne tehostavat imeytymistä. Siitä kerrotaan tarkemmin sivulla D-vitamiinin yliannostus.

Veren kalsium mitataan joko kokonaiskalsiumina (P-Ca) tai ionisoituneena kalsiumina (P-Ca-Ion tai S-Ca-Ion). Ionisoitunut kalsium on veressä vapaana, ja juuri se osallistuu elimistön reaktioihin. Osa kokonaiskalsiumista on sitoutunut veren proteiineihin, joten kokonaiskalsiumin tulos voi vääristyä, jos proteiinien määrä poikkeaa tavallisesta. Siksi joskus käytetään albumiinikorjattua arvoa tai mitataan ionisoitunut kalsium.

Viitealueet voivat vaihdella hieman laboratorioiden välillä, joten tulosta verrataan oman laboratorion ilmoittamaan alueeseen. Verikoe ei kerro, saatko ruoasta tarpeeksi kalsiumia, koska elimistö pitää veren pitoisuuden tasaisena luuston varastojen avulla. Jos arvo poikkeaa viitealueesta, lääkäri selvittää syytä esimerkiksi lisäkilpirauhashormonin, D-vitamiinin ja munuaisten toiminnan perusteella. Verikokeet otetaan laboratoriossa lähetteellä.

Niukka kalsiumin saanti ei yleensä laske veren kalsiumpitoisuutta, koska elimistö ottaa puuttuvan määrän luustosta. Kun saanti on vähäistä vuosien ajan, luusto heikkenee, ja vähäinen kalsiumin saanti onkin yksi osteoporoosin riskitekijöistä. Luukato ei tunnu, ja usein se huomataan vasta, kun luu murtuu tavallista lievemmästä vammasta.

Veren matala kalsium eli hypokalsemia on harvinaisempi kuin kohonnut kalsium, ja se johtuu tavallisesti aineenvaihdunnan häiriöstä eikä ruokavaliosta. Syynä voi olla esimerkiksi lisäkilpirauhashormonin puute kilpirauhasleikkauksen jälkeen, imeytymishäiriöön liittyvä vaikea D-vitamiinin puutos tai pitkälle edennyt munuaisten vajaatoiminta. Lievä lasku ei yleensä oireile. Selvempi lasku voi aiheuttaa sormien, varpaiden ja suun ympäristön pistelyä ja puutumista sekä lihaskramppeja, ja se voi altistaa sydämen rytmihäiriöille.

Kalsiumiin liittyvät huolet ovat useimmiten kiireettömiä, mutta tietyt oireet ja tilanteet vaativat nopeaa arviota. Kortit auttavat päättämään, kuinka pian hoitoon kannattaa hakeutua.

Jos tilanne ei ole hengenvaarallinen, mutta tarvitset neuvoa terveysaseman ollessa kiinni, soita Päivystysapuun numeroon 116117.

MediLuxin etävastaanotolla lääkäri käy kanssasi läpi ruokavaliosi kalsiumin lähteet, käyttämäsi lääkkeet ja ravintolisät sekä sen, onko kalsium- tai D-vitamiinivalmisteelle tarvetta. Tarvittaessa hän ohjaa sinut verikokeisiin laboratorioon ja käy tulokset läpi kanssasi. Lyhyissä terveysasioissa voit kysyä neuvoa myös lääkärichatista. Kouristelu, sekavuus ja rintakipu eivät kuulu etävastaanotolle: soita silloin 112.