Magnesium on kivennäisaine, joka osallistuu satoihin aineenvaihdunnan reaktioihin. Sitä tarvitaan muun muassa lihasten ja hermoston toimintaan sekä sydämen rytmin säätelyyn, ja suuri osa elimistön magnesiumista on varastoituneena luustoon.

Magnesiumia on lähes kaikissa ruoissa, joten tavallinen suomalainen ruokavalio kattaa tarpeen yleensä hyvin. Lisää tarvitaan lähinnä silloin, kun jokin sairaus tai lääke kuluttaa elimistön varastoja. Ravintolisistä saatavalle magnesiumille on asetettu turvallisen saannin yläraja, koska liian suuri annos voi aiheuttaa ripulia.

• Tehtävä: osallistuu satoihin aineenvaihdunnan reaktioihin ja vaikuttaa lihasten, hermojen ja sydämen toimintaan.
• Parhaat lähteet: täysjyvävilja, peruna ja muut kasvikset, palkokasvit, pähkinät, siemenet ja kaakao. Suomessa merkittäviä lähteitä ovat myös maitovalmisteet ja kahvi.
• Saantisuositus: aikuisille naisille 300 mg ja miehille 350 mg vuorokaudessa.
• Yläraja: ravintolisistä yhteensä enintään 250 mg vuorokaudessa. Ruoasta saatava magnesium ei kuulu tähän rajaan.
• Lisän tarve: terve ja monipuolisesti syövä aikuinen tarvitsee lisää harvoin. Tarve arvioidaan lääkkeiden ja sairauksien perusteella.
• Haitat: liian suuri annos voi löysätä vatsaa. Munuaisten vajaatoiminnassa magnesiumia voi kertyä elimistöön.
• Lääkkeet: magnesiumvalmiste voi heikentää eräiden antibioottien ja rautavalmisteiden imeytymistä, joten ottoajat kannattaa erottaa.

Lääkärin huomio. Kun kysyn magnesiumlisästä, selviää melko usein, että magnesiumia tulee useammasta valmisteesta yhtä aikaa: erillisestä magnesiumtabletista, monivitamiinista ja kivennäisainevalmisteesta. Yhteenlaskettu määrä voi silloin ylittää ravintolisille asetetun 250 milligramman rajan ja aiheuttaa ripulia. Siksi pyydän potilasta kertomaan kaikki käytössä olevat valmisteet tai näyttämään kuvat niiden selosteista. Jos sinulla on munuaissairaus tai käytät litiumia, keskustele lääkärin kanssa ennen kuin aloitat magnesiumlisän.

– Sami Elias Jarulainen, MediLuxin vastuulääkäri

Magnesium on välttämätön kivennäisaine, koska lukuisat entsyymit eivät toimi ilman sitä. Sitä tarvitaan, kun solut tuottavat energiaa, kun lihas supistuu ja kun hermo välittää viestiä eteenpäin. Myös sydämen rytmin sähköinen säätely edellyttää riittävää magnesiumpitoisuutta.

Missä magnesiumia on?

Aikuisella magnesiumia on kaikkiaan noin 20–28 grammaa. Valtaosa siitä sijaitsee luustossa ja solujen sisällä, kun taas verenkierrossa on siitä alle prosentti. Siksi veren magnesiumpitoisuus kertoo elimistön kokonaisvarastoista vain osittain.

Miten elimistö säätelee magnesiumia?

Elimistön magnesiummäärää säätelevät pääasiassa munuaiset: runsaan saannin aikana ne erittävät ylimäärän virtsaan, ja niukan saannin aikana ne säästävät magnesiumia. Terveellä ihmisellä tämä säätely toimii niin hyvin, että pelkkä ruokavalio johtaa puutteeseen hyvin harvoin.

Magnesium auttaa selvimmin silloin, kun elimistöstä puuttuu sitä tai kun sitä käytetään lääkkeenä tiettyyn tarkoitukseen. Välttämättömyys ei tarkoita, että lisästä olisi hyötyä kaikille. Jos munuaiset toimivat normaalisti, ne poistavat ylimääräistä magnesiumia virtsaan. Taulukkoon on koottu tavallisimmat käyttötarkoitukset ja se, mitä niistä tiedetään.

Jos lihaskrampit tai epämiellyttävät tuntemukset jaloissa toistuvat, magnesiumlisän kokeilua tärkeämpää on selvittää niiden syy. Lisätietoa löydät sivuilta suonenveto ja levottomat jalat. Ummetuksen hoitokeinoista kerrotaan tarkemmin ummetusta käsittelevällä sivulla.

Magnesiumia saa lähes kaikista ruoista, joten monipuolinen ruokavalio kattaa tarpeen yleensä ilman lisiä. Suomessa tärkeimpiä lähteitä ovat leipä ja muut viljavalmisteet, peruna ja kasvikset, maitovalmisteet ja kahvi, ja loput saadaan esimerkiksi hedelmistä, marjoista ja kivennäisvedestä. Pitoisuudeltaan rikkaimpia ovat kaakao, pähkinät ja siemenet.

Mikä heikentää magnesiumin imeytymistä?

Täysjyväviljan fytiinihappo ja runsas fosfaatin saanti voivat vähentää magnesiumin imeytymistä, mutta tämän käytännön merkitys on epäselvä. Paljon selvemmin imeytymistä heikentävät tietyt sairaudet ja lääkkeet. Vaikea keliakia ja muut suoliston sairaudet voivat vähentää imeytymistä, ja vähintään kolmen kuukauden ajan käytetyt protonipumpun estäjät eli happolääkkeet voivat tehdä samoin. Pitkittynyt ripuli puolestaan kuluttaa elimistön magnesiumia.

Aikuisen naisen magnesiumin saantisuositus on 300 mg ja miehen 350 mg vuorokaudessa. Suositus tarkoittaa kokonaissaantia ruoasta, juomista ja mahdollisista ravintolisistä, eikä sen täyttyminen edellytä ravintolisää. Lisäksi on erikseen määritelty ravintolisien yläraja, jonka ylittäminen lisää vatsavaivojen todennäköisyyttä.

Magnesiumin annostus ravintolisänä

Yhtä kaikille sopivaa ravintolisäannosta ei ole, koska suurin osa tarvittavasta magnesiumista saadaan ruoasta. Pakkauksesta näkee, kuinka monta milligrammaa magnesiumia päivittäinen annos sisältää. Jos käytät myös monivitamiinia tai muuta kivennäisainevalmistetta, laske kaikkien valmisteiden magnesium yhteen. Lääkärin puutteen hoitoon määräämä annos voi poiketa ylärajasta, ja silloin noudatetaan hänen ohjettaan.

Terve ja monipuolisesti syövä aikuinen saa yleensä tarpeeksi magnesiumia ruoasta, eikä lisää tavallisesti tarvita. Puute johtuu useimmiten siitä, että magnesiumia menetetään elimistöstä tavallista enemmän, ei siitä, että ruoasta saataisiin sitä liian vähän. Lisän tarve kannattaa arvioida lääkärin kanssa erityisesti, jos käytät nesteenpoistolääkettä tai pitkään happolääkettä, juot runsaasti alkoholia, sinulla on pitkittynyt ripuli tai diabetes on huonossa hoitotasapainossa. Tarvittaessa magnesiumpitoisuus tutkitaan verikokeella, ja magnesiumin puutteen syy selvitetään.

Erilaiset magnesiumvalmisteet

Ravintolisissä magnesium on aina jonkin yhdisteen muodossa, esimerkiksi oksidina, sitraattina tai glysinaattina. Apteekin itsehoitolääkkeissä käytetään usein magnesiumhydroksidia, jota käytetään ummetuksen ja happovaivojen hoitoon. Valmisteen nimessä mainittu yhdiste ei kerro suoraan magnesiumin määrää, joten tarkista pakkauksesta, kuinka paljon magnesiumia päivittäinen annos sisältää.

Minkä kanssa magnesiumia ei saa ottaa?

Magnesiumia sisältävät valmisteet voivat heikentää tiettyjen lääkkeiden imeytymistä suolesta. Tällaisia ovat esimerkiksi tetrasykliini- ja fluorokinoloniantibiootit sekä rautavalmisteet. Tarvittava annosväli riippuu lääkkeestä ja magnesiumvalmisteesta. Tarkista oman lääkkeesi pakkausselosteesta tai apteekista, voiko valmisteita käyttää yhdessä ja kuinka pitkä väli niiden ottamiseen tarvitaan.

Litiumlääkitys voi nostaa veren magnesiumpitoisuutta, ja munuaisten vajaatoiminnassa magnesiumin poistuminen elimistöstä hidastuu. Näissä tilanteissa magnesiumlisää ei pidä aloittaa ilman lääkärin arviota.

Ruoan magnesium ei kerry elimistöön, jos munuaiset toimivat normaalisti, koska ne poistavat ylimäärän virtsan mukana. Veren liian suuri magnesiumpitoisuus eli hypermagnesemia on terveellä ihmisellä harvinainen. Sen riski on suurempi munuaisten vajaatoiminnassa ja hyvin iäkkäillä, ja litiumlääkitys voi nostaa pitoisuutta.

Oireita voi ilmaantua, kun veren magnesiumpitoisuus on selvästi koholla, yleensä yli 2 mmol/l. Mahdollisia oireita ovat pahoinvointi, päänsärky ja väsymys. Pitoisuuden noustessa voi ilmetä verenpaineen laskua ja jänneheijasteiden heikkenemistä. Hyvin suuri magnesiumpitoisuus voi aiheuttaa lihasten halvaantumista, hengityksen lamaantumista ja sydämen rytmihäiriöitä.

Magnesiumin haitat: ripuli ja vatsavaivat

Magnesiumlisän tavallisin haitta on ripuli. Imeytymätön magnesium sitoo suolen sisälle vettä, minkä vuoksi suuri annos löysää ulostetta. Juuri lievä ripuli on peruste ravintolisien 250 milligramman ylärajalle. Jos magnesiumlisä aiheuttaa vatsavaivoja, pienennä annosta tai lopeta valmisteen käyttö.

Otin liikaa magnesiumia – mitä nyt?

Jos epäilet ottaneesi liian suuren annoksen magnesiumvalmistetta, soita Myrkytystietokeskukseen numeroon 0800 147 111. Palvelu vastaa ympäri vuorokauden. Selvitä valmisteen nimi ja ottamasi määrä. Munuaisten vajaatoiminnassa arvio on erityisen tärkeä, vaikka oireita ei vielä olisi. Hengitysvaikeus, tajunnan heikkeneminen, kouristelu tai nopeasti etenevä lihasheikkous edellyttää soittamista numeroon 112.

Magnesiumin puute on terveellä ja tavallista ruokaa syövällä ihmisellä harvinainen. Se kehittyy yleensä nesteenpoistolääkkeiden, pitkäaikaisen happolääkityksen, runsaan alkoholinkäytön, pitkittyneen ripulin tai joidenkin munuais- ja suolistosairauksien seurauksena. Lievä vaje ei tavallisesti oireile, mutta vaikeampi puute voi aiheuttaa lihasheikkoutta, kramppeja, vapinaa ja sydämen rytmihäiriöitä. Puutetta tutkitaan verikokeella, ja sen syyt, oireet ja hoito on koottu sivulle magnesiumin puute.

Magnesiumiin liittyvät ongelmat ovat useimmiten lieviä, mutta munuaissairaus, tietyt lääkkeet ja voimakkaat oireet muuttavat tilanteen. Kortit auttavat arvioimaan, kuinka pian hoitoon kannattaa hakeutua.

Kun tilanne ei ole hengenvaarallinen mutta oma terveysasema on kiinni, Päivystysavusta saa neuvoa numerosta 116117.

MediLuxin etävastaanotolla lääkäri käy kanssasi läpi käyttämäsi lääkkeet ja ravintolisät ja arvioi, onko magnesiumlisälle tarvetta. Tarvittaessa hän ohjaa sinut verikokeisiin laboratorioon ja kertoo tulosten perusteella, mitä kannattaa tehdä. Neuvoa saa myös lääkärichatista. Jos oireina on kouristelua, tajunnan heikkenemistä, hengitysvaikeutta tai voimakasta rintakipua, älä odota etäaikaa vaan soita 112. Äkillinen sekavuus arvioidaan päivystyksessä.