Rautainfuusio eli suonensisäinen rautahoito tarkoittaa, että rautaa annetaan suoraan laskimoon tiputuksena tai hitaana pistoksena. Hoidolla korjataan verikokeilla todettua raudanpuutetta tai raudanpuuteanemiaa silloin, kun suun kautta otettava rauta ei tehoa riittävästi, sitä ei siedä tai rautavarastot on täytettävä nopeasti.

Useimmille riittää rautalääke suun kautta, ja se on edelleen raudanpuutteen ensisijainen hoito. Rautainfuusio annetaan aina hoitoyksikössä, jossa vointia seurataan tiputuksen aikana ja sen jälkeen, koska harvinaisena haittana voi ilmetä vakava allerginen reaktio.

• Mitä se on: rauta annetaan laskimoon, jolloin suurikin annos päätyy kerralla verenkiertoon suoliston ohi.
• Kenelle: todettu raudanpuute, kun rauta suun kautta ei auta tai sovi, imeytyminen suolistosta on heikentynyt tai varastot on täytettävä nopeasti.
• Mitä sillä ei hoideta: pelkkää väsymystä tai yksittäistä laboratorioarvoa ilman todettua raudanpuutetta.
• Hoitokerta: tiputuksen kesto riippuu annoksesta ja valmisteesta, ja sen jälkeen vointia seurataan vähintään puoli tuntia. Tarvittava rautamäärä annetaan yleensä yhdellä tai kahdella kerralla.
• Haitat: mahdollisia ovat päänsärky, huimaus, kuumotus ja pahoinvointi. Veren fosfaattipitoisuus voi laskea, ja vakava allerginen reaktio on harvinainen.
• Vaikutus: hemoglobiini tarkistetaan aikaisintaan noin neljän viikon kuluttua viimeisestä annoksesta.
• Hälytysmerkit: hengitysvaikeus tai kasvojen, kielen tai nielun turpoaminen hoidon jälkeen – soita 112.

Lääkärin huomio. Moni toivoo rautainfuusiota, koska väsymys on painanut pitkään ja tabletit tuntuvat hitailta. Kysyn silloin ensin kahta asiaa: onko raudanpuute varmasti todettu verikokeilla, ja onko suun kautta otettavaa rautaa käytetty riittävän pitkään, tarvittaessa joka toinen päivä otettuna. Jos vastaus on kyllä ja rauta ei silti nouse tai lääke ei sovi, infuusio on hyvä vaihtoehto. Pelkkä väsymys ilman todettua raudanpuutetta ei kuitenkaan ole peruste rautainfuusiolle.

– Sami Elias Jarulainen, MediLuxin vastuulääkäri

Rautainfuusiossa rauta annetaan laskimoon rauta-hiilihydraattiyhdisteenä. Valmiste on tummanruskeaa nestettä, joka voidaan antaa valmisteesta ja antotavasta riippuen laskimoon joko sellaisenaan tai keittosuolaliuokseen laimennettuna. Koska rauta ei kulje suoliston kautta, sen imeytyminen ei rajoita hoitoa, ja rautavarastoja voidaan täydentää suurella kerta-annoksella.

Suomessa käytettäviä vaikuttavia aineita ovat esimerkiksi ferrikarboksimaltoosi ja rauta(III)derisomaltoosi. Suonensisäisten rautavalmisteiden käyttö on Suomessa lähes kolminkertaistunut vuodesta 2015 vuoteen 2024.

Rautatiputus, rautapistos vai rautainfuusio?

Arkikielessä samasta hoidosta puhutaan myös rautatiputuksena. Lääke voidaan antaa laskimoon tiputuksena eli infuusiona tai hitaana pistoksena. Laimennustarve riippuu valmisteesta ja antotavasta. Kummassakin tapauksessa rauta menee suoraan verenkiertoon: valmistetta ei pistetä lihakseen eikä ihon alle.

Rautainfuusiota harkitaan, kun raudanpuute tai raudanpuuteanemia on todettu verikokeilla ja lisäksi jokin seuraavista pitää paikkansa:

• suun kautta otettava rauta ei nosta arvoja riittävästi
• rautalääke aiheuttaa hankalia haittoja, eikä sopivaa valmistetta tai annostelua löydy
• raudan imeytyminen suolistosta on heikentynyt, esimerkiksi keliakiassa tai tulehduksellisessa suolistosairaudessa
• lääkäri arvioi, että rautavarastot on täydennettävä nopeasti.

Keskeisiä potilasryhmiä ovat sydämen tai munuaisten vajaatoimintaa sekä aktiivista tulehduksellista suolistosairautta sairastavat. Näissä sairauksissa suun kautta otetun raudan imeytyminen voi olla heikentynyt. Esimerkiksi sydämen vajaatoiminnassa suonensisäistä rautaa voidaan käyttää osana hoitoa valikoiduilla potilailla, joilla on todettu raudanpuute.

Millä arvoilla rautainfuusioon pääsee?

Yhtä raja-arvoa ei ole. Suomessa ei ole valtakunnallista ohjetta, jossa rautainfuusion raja-arvot olisi määritelty, joten hoitopaikat noudattavat omia ohjeitaan. Päätös perustuu verikokeiden kokonaisuuteen – perusverenkuvaan, ferritiiniin ja tarvittaessa muihin rauta-arvoihin – sekä siihen, miten aiempi hoito on onnistunut ja mistä raudanpuute johtuu. Jos infuusioon päädytään, tarvittava rautamäärä lasketaan yleensä painon ja hemoglobiiniarvon perusteella.

Milloin rautainfuusiosta ei ole apua?

Rautainfuusiolla ei hoideta yksittäistä laboratorioarvoa eikä pelkkää oiretta, kuten väsymystä, jos raudanpuutetta ei ole todettu. Valmistetta ei myöskään anneta, jos anemia johtuu muusta kuin raudanpuutteesta, elimistössä on jo liikaa rautaa tai rauta ei hyödynny elimistössä normaalisti. Infuusio ei myöskään korvaa raudanpuutteen syyn selvittämistä. Taulukko kokoaa tavallisia tilanteita.

Päätös tehdään aina yksilöllisesti. Sama ferritiiniarvo voi johtaa eri ratkaisuun sen mukaan, onko taustalla esimerkiksi runsaat kuukautiset, suolistosairaus tai sydänsairaus.

Kumpikin hoitomuoto täydentää rautavarastoja, mutta ne eroavat antotavaltaan, nopeudeltaan ja haitoiltaan. Suun kautta otettava rauta on useimmille ensisijainen hoito, ja infuusiota harkitaan, jos se ei riitä tai sovi tai jos rautaa on tarpeen antaa nopeasti.

Jos rautalääke aiheuttaa vatsavaivoja, kannattaa ensin kysyä lääkäriltä harvemmasta annostelusta tai toisesta valmisteesta. Pienelläkin annoksella päästään hyvään tulokseen, kunhan hoito jatkuu riittävän kauan.

Rautainfuusio annetaan hoitoyksikössä, jossa allergisen reaktion hoitoon tarvittava henkilökunta ja välineet ovat heti saatavilla. Hoitokerta etenee tavallisesti näin:

1. Verikokeet ja annos. Lääkäri varmistaa raudanpuutteen ja laskee tarvittavan rautamäärän. Lääkäri arvioi, milloin veren fosfaattipitoisuus on tarpeen tarkistaa, erityisesti jos hoitoja tarvitaan toistuvasti.
2. Esitiedot. Kerro ennen hoitoa lääkeallergioista, vaikeasta astmasta, ekseemasta tai muista allergioista, nivelreumasta tai SLE-taudista, maksasairaudesta, meneillään olevasta infektiosta ja aiemmin todetusta matalasta fosfaatista. Kerro myös raskaudesta, sen mahdollisuudesta tai imetyksestä.
3. Tiputus. Ruskea lääkeneste annetaan laskimoon kanyylin kautta. Tiputuksen kesto riippuu annoksesta ja valmisteesta, ja suuret kerta-annokset tiputetaan vähintään noin 15–30 minuutin aikana. Hidas laskimopistos voi olla lyhyempi.
4. Seuranta. Hoitaja tai lääkäri seuraa vointiasi vähintään 30 minuuttia jokaisen annoksen jälkeen.
5. Toinen annos. Jos rautaa tarvitaan enemmän kuin yhdellä kerralla voidaan antaa, annosväli määräytyy valmisteen, annoksen ja antotavan mukaan.

Kerro hoitajalle heti, jos pistoskohtaa alkaa kirvellä, kipeyttää tai turvottaa tiputuksen aikana. Jos lääkeneste vuotaa suonen viereen, tiputus keskeytetään, sillä vuoto voi ärsyttää ihoa ja värjätä sen ruskeaksi pitkäksi aikaa.

Useimmat rautainfuusion haitat ovat lieviä ja ohimeneviä. Haittavaikutusten yleisyys vaihtelee valmisteen mukaan. Mahdollisia haittoja ovat päänsärky, huimaus, kuumotus ja punoitus, verenpaineen nousu, pahoinvointi, ihottuma sekä reaktiot pistoskohdassa. Harvemmin voi esiintyä makuaistin muutosta, sydämen sykkeen nopeutumista, lihas- tai nivelkipua, kuumetta, vilunväreitä ja uupumusta.

Vakava allerginen reaktio

Vakava allerginen reaktio on harvinainen mutta voi olla hengenvaarallinen. Siksi hoito annetaan valvotusti ja vointia seurataan antamisen jälkeen. Reaktion merkkejä ovat nokkosihottuma, kutina, hengitysvaikeus tai vinkuva hengitys, huulten, kielen, nielun tai kasvojen turpoaminen sekä rintakipu. Valmistetta ei anneta, jos aiemmin on ollut vakava allerginen reaktio jollekin suonensisäiselle rautavalmisteelle.

Veren fosfaatin lasku

Veren fosfaattipitoisuuden lasku eli hypofosfatemia on ferrikarboksimaltoosin jälkeen yleinen laboratoriolöydös. Kerro lääkärille, jos sinulla ilmenee pahenevaa väsymystä tai lihas- tai luukipua käsivarsissa, jaloissa, nivelissä tai selässä. Pitkään jatkuva fosfaatin vähyys voi pehmentää luita (osteomalasia) ja joskus johtaa luunmurtumiin. Fosfaattiarvoa seurataan etenkin, jos ferrikarboksimaltoosia annetaan toistuvasti tai suurina annoksina tai potilaalla on muita hypofosfatemian riskitekijöitä.

Kuume ja flunssan kaltaiset oireet

Muutamasta tunnista useisiin päiviin infuusion jälkeen voi harvoin ilmetä flunssan kaltaisia oireita, kuten kuumetta sekä lihas- ja nivelsärkyä. Voimistuvista tai pitkittyvistä oireista kannattaa kertoa lääkärille.

Ihon värjäytyminen pistoskohdassa

Jos lääkeneste pääsee vuotamaan suonen viereen, iho voi ärtyä ja värjäytyä ruskeaksi. Värjäytymä voi kestää pitkään, joten pistoskohdan tuntemuksista kannattaa kertoa heti tiputuksen aikana.

Voiko rautaa kertyä liikaa?

Tarvetta suuremmat rauta-annokset voivat johtaa raudan liialliseen kertymiseen elimistöön. Siksi rautainfuusioita ei uusita ilman verikokeita, ja raudan tarve lasketaan aina uudelleen ennen seuraavaa hoitoa.

Useimmiten infuusion jälkeinen olo on tavallinen tai korkeintaan lievästi huono. Allerginen reaktio alkaa yleensä nopeasti, mutta joskus vasta muutaman tunnin kuluttua, jolloin olet jo kotona. Kortit auttavat arvioimaan, kuinka pian apua tarvitaan.

Kun et ole varma, kuinka kiireellinen tilanne on, voit soittaa Päivystysapuun numeroon 116117.

Infuusion jälkeen rauta siirtyy elimistön varastoihin, ja sitä käytetään uusien punasolujen valmistamiseen. Punasolujen muodostuminen vie aikaa, joten hemoglobiini tarkistetaan aikaisintaan noin neljän viikon kuluttua viimeisestä annoksesta. Jos rautaa tarvitaan vielä lisää, tarve lasketaan uudelleen. Se, kuinka pian väsymys tai muut oireet helpottavat, vaihtelee, eikä sitä voi luvata etukäteen.

Rautainfuusion jälkeen

• Rautalääke suun kautta: älä jatka tai aloita sitä omin päin infuusion jälkeen. Samanaikaisesti otettuna sen imeytyminen heikkenee, joten lääkäri kertoo, tarvitaanko sitä ja milloin.
• Ajaminen: valmisteet eivät todennäköisesti heikennä ajokykyä, mutta jos sinua huimaa, odota oireiden helpottumista.
• Syyn hoito: infuusio täydentää rautavarastoja, mutta ei poista raudanpuutteen syytä. Jos syy jatkuu, esimerkiksi runsaiden kuukautisten vuoksi, rautaa voidaan tarvita myöhemmin uudelleen.
• Toistuvat hoidot: rauta-arvoja seurataan ja fosfaattipitoisuutta tarkistetaan tarvittaessa, jotta mahdolliset haitalliset muutokset huomataan ajoissa.

Raskauden aikana raudanpuuteanemiaa hoidetaan ensisijaisesti suun kautta otettavalla raudalla. Suonensisäistä rautaa voidaan harkita esimerkiksi vaikeassa raudanpuuteanemiassa (hemoglobiini alle 90 g/l), jos suun kautta otettavaa rautaa ei voida käyttää tai se ei imeydy. Hoidon tarve voidaan arvioida myös muissa tilanteissa, jos suun kautta annettu rauta ei ole tehonnut riittävästi tai anemia on korjattava nopeasti.

Suonensisäisten rautavalmisteiden käytöstä raskauden aikana on vain vähän tietoa. Hoitoa vältetään yleensä ensimmäisen raskauskolmanneksen aikana, ja myöhemmin lääkäri arvioi hyödyt ja riskit yksilöllisesti. Kerro raskaudesta tai sen mahdollisuudesta ennen hoitoa, ja keskustele lääkärin kanssa myös silloin, jos imetät.

Julkisessa terveydenhuollossa rautainfuusio annetaan, kun lääkäri on arvioinut hoidon aiheelliseksi. Käytännöt ja hoitoon pääsyn ehdot vaihtelevat alueittain, ja maksu määräytyy hyvinvointialueen asiakasmaksujen mukaan.

Yksityisellä hintaan vaikuttavat lääkevalmiste ja sen määrä, tiputus ja seuranta, mahdollinen lääkärin arvio sekä verikokeet. Hinnat vaihtelevat palveluntuottajittain, joten kokonaishinta kannattaa tarkistaa etukäteen. Myös yksityisellä hoidon tulee perustua verikokeilla todettuun raudanpuutteeseen ja lääkärin arvioon. Rautainfuusio voi olla aiheellinen, jos suun kautta otettava rauta ei tehoa tai sovi tai jos raudan nopea antaminen on lääketieteellisesti tarpeen.

Korvaako vakuutus rautainfuusion?

Korvattavuus riippuu oman vakuutuksen ehdoista. Tarkista asia vakuutusyhtiöltä ennen hoitoa ja pyydä tarvittaessa lääkäriltä selvitys hoidon perusteista.

Rautainfuusiota ei voi antaa etänä, mutta etävastaanotolla lääkäri käy läpi oireesi, aiemmat verikokeesi ja kokemuksesi rautalääkkeestä. Hän voi antaa lähetteen laboratoriokokeisiin, arvioida, riittääkö hoito suun kautta tai sopisiko toinen valmiste, ja ohjata tarvittaessa jatkoarvioon, jossa suonensisäisen hoidon tarve ratkaistaan. Arvion saat helpoimmin lääkärichatissa.

Jos sinulla on infuusion jälkeen hengitysvaikeuksia tai turvotusta kasvoissa, älä odota etävastaanottoa vaan soita 112.

• Terveyskirjasto (Duodecim): Raudanpuuteanemia
• Terveyskirjasto (Duodecim): Raskaus ja anemia
• Terveyskirjasto (Duodecim): Anafylaktinen reaktio (äkillinen yliherkkyysreaktio)
• Fimea: Ferinject 50 mg Fe/ml, pakkausseloste
• Fimea: Ferinject 50 mg Fe/ml, valmisteyhteenveto
• Fimea: Monofer 100 mg/ml, pakkausseloste
• Lääkärilehti: Rautainfuusiot yleistyvät, mutta paikallista vaihtelua on
• MediLuxin toimituksellinen linja