E-MCHC on perusverenkuvasta laskettava arvo, joka kertoo, kuinka paljon hemoglobiinia punasoluissa on niiden tilavuuteen nähden. Suomeksi se on punasolujen keskimääräinen hemoglobiinipitoisuus, ja laboratoriovastauksessa sama tutkimus voi näkyä nimellä E -Hemoglobiini, keskimassakonsentraatio. Aikuisten viitealue on 320–355 g/l.

Matala E-MCHC tarkoittaa, että punasolut ovat tavallista vaaleampia, ja yleisin syy siihen on raudanpuute. Korkea tulos johtuu usein näytteeseen liittyvästä mittaushäiriöstä. Harvemmin taustalla on punasolujen perinnöllinen rakennepoikkeavuus.

• Mitä arvo kuvaa: hemoglobiinin pitoisuutta punasolujen sisällä, ei koko veressä. Siksi E-MCHC voi poiketa viitealueesta, vaikka hemoglobiini olisi normaali, ja päinvastoin.
• Viitealue: aikuisilla 320–355 g/l. Laboratorioiden rajoissa voi olla pieniä eroja, joten tulosta verrataan oman vastauksen viitealueeseen.
• Matala tulos: punasolut ovat vaaleita eli hypokromisia. Tavallisin syy on raudanpuute, ja silloin myös MCV ja MCH ovat usein matalia.
• Korkea tulos: selvästi koholla oleva arvo saa laboratoriossa ensin epäilemään näytteen häiriötä. Perinnöllinen pallosoluisuus on harvinaisempi syy.
• Oireet: E-MCHC-arvo itsessään ei aiheuta oireita. Väsymys ja hengästyminen voivat liittyä anemiaan tai muihin sairauksiin.
• Jatkotutkimukset: lääkäri tulkitsee arvon yhdessä hemoglobiinin, MCV:n ja tarvittaessa ferritiinin kanssa. Kokeeseen ei tarvitse paastota.
• Hälytysmerkit: musta tervamainen uloste ja verioksennus vaativat hoitoa heti, ja silmänvalkuaisten kellertäminen saman päivän aikana – E-MCHC-tuloksesta riippumatta.

Lääkärin huomio. Kun joku kysyy minulta matalasta E-MCHC:stä, katson ensin, mihin suuntaan hemoglobiini ja MCV ovat liikkuneet ja mitä ferritiini näyttää. Yksittäinen lievästi matala E-MCHC ei yleensä yksinään viittaa vakavaan sairauteen, mutta tulos arvioidaan yhdessä oireiden ja muiden laboratoriolöydösten kanssa. Jos punasolut ovat lisäksi pieniä ja hemoglobiini laskee, raudanpuutteen syy pitää selvittää loppuun asti. Korkean arvon kohdalla pyydän yleensä ensin uuden näytteen ennen kuin teen johtopäätöksiä.

– Sami Elias Jarulainen, MediLuxin vastuulääkäri

Punasolut kuljettavat happea hemoglobiinin avulla. E-MCHC kertoo, kuinka tiiviisti hemoglobiinia on punasolujen sisällä. Yksikkö on sama kuin hemoglobiinilla, grammaa litrassa, mutta laskentapohja on eri: hemoglobiinitulos koskee litraa kokoverta, E-MCHC taas litraa punasoluja.

E-MCHC:tä ei mitata erikseen. Verenkuva-analysaattori laskee sen jakamalla hemoglobiinipitoisuuden hematokriitillä eli punasolujen osuudella veren tilavuudesta.

Mitä lisätietoa E-MCHC antaa hemoglobiiniarvon lisäksi?

Hemoglobiini kertoo, onko veressä riittävästi happea kuljettavaa ainetta. E-MCHC kuvaa puolestaan hemoglobiinin keskimääräistä pitoisuutta punasoluissa. Siksi lääkäri katsoo sitä erityisesti silloin, kun anemian syytä selvitetään: raudanpuutteessa punasolut ovat pieniä ja kalpeita, ja E-MCHC on tavallisesti viitealuetta pienempi.

Aikuisten E-MCHC:n viitealue on 320–355 g/l. Naisilla ja miehillä käytetään samaa viitealuetta. Taulukko näyttää, miten tulosta yleensä tulkitaan.

Miksi rajat voivat vaihdella laboratorioittain?

Jokainen laboratorio määrittää viitealueet omille menetelmilleen, joten rajoissa voi olla muutaman gramman eroja. Joissakin yhteyksissä viitealueen yläraja on ilmoitettu likimäärin 360 g/l:ksi. Siksi omaa tulosta kannattaa verrata siihen viitealueeseen, joka näkyy omassa laboratoriovastauksessa.

Viitealue on laskettu niin, että 95 % terveiden ihmisten tuloksista osuu sen sisälle. Toisin sanoen noin viidellä sadasta terveestä tulos jää rajojen ulkopuolelle. Yksittäinen hieman poikkeava E-MCHC ei siis vielä tarkoita sairautta.

Kun E-MCHC on viitealuetta pienempi, punasoluissa on hemoglobiinia vähemmän kuin niiden kokoon nähden olisi tavallista. Tällaisia punasoluja kutsutaan hypokromisiksi eli vaaleiksi. Tavallisimmat syyt ovat:

• Raudanpuute. Hemoglobiinin valmistamiseen tarvitaan rautaa. Kun sitä on liian vähän, punasoluista tulee pieniä ja kalpeita, ja MCV, MCH ja MCHC jäävät tavallisesti kaikki viitealueen alapuolelle. Raudanpuute johtuu yleensä pitkään jatkuneesta verenvuodosta. Hedelmällisessä iässä olevilla naisilla taustalla ovat useimmiten kuukautiset, muilla tavallisimmin vuoto mahalaukussa tai suolistossa.
• Raudan heikko imeytyminen. Keliakia ja muut imeytymiseen vaikuttavat tilat voivat johtaa raudanpuutteeseen, vaikka ruoasta saataisiin rautaa riittävästi.
• Talassemia tai sen kantajuus. Kyse on perinnöllisestä hemoglobiinin muodostumisen häiriöstä. Epäily herää, kun punasolut ovat pieniä, mutta raudanpuutetta ei löydy. Kantajuus ei yleensä aiheuta oireita, vaikka verenkuvassa näkyisi lievä anemia. Talassemiaa esiintyy eniten Välimeren alueella, Afrikassa, Intiassa ja Kaukoidässä.

Matala E-MCHC, mutta hemoglobiini normaali

E-MCHC voi olla hieman matala, vaikka hemoglobiini on vielä viitealueella. Lievä poikkeama ilman muita muutoksia on usein satunnaista vaihtelua. Raudanpuute voi kuitenkin kehittyä jo ennen kuin hemoglobiini laskee, joten jos myös MCV on pieni tai olo on jatkuvasti väsynyt, lääkäri voi tutkia ferritiinin.

Aiheuttaako matala E-MCHC oireita?

Arvo itsessään ei aiheuta oireita, vaan ne tulevat taustalla olevasta tilasta. Raudanpuuteanemia voi tuntua väsymyksenä, kalpeutena, päänsärkynä, korvien huminana, sydämen sykkeen kiihtymisenä ja aiempaa herkempänä hengästymisenä. Lievä raudanpuute voi olla oireeton silloinkin, kun anemiaa ei vielä ole. Myös hitaasti kehittyvän anemian oireet voivat jäädä pitkään vähäisiksi. Tarkemmin oireista kerrotaan sivulla raudanpuutteen oireet.

Voiko matala E-MCHC olla merkki syövästä?

Matala E-MCHC ei ole syövän merkkiaine, eikä yksittäinen tulos kerro syövästä. Jos tutkimuksissa todetaan raudanpuute, sen syy selvitetään kuitenkin aina. Nuorilla naisilla syy on usein runsaat kuukautiset. Jos miehellä tai vaihdevuodet ohittaneella naisella todetaan raudanpuuteanemia, arvioidaan yleensä sekä mahalaukun että paksusuolen tähystyksen tarve, koska vuodon lähde voi olla ruoansulatuskanavassa ja suolistokasvaimen mahdollisuus kasvaa iän myötä. Tutkimukset suunnitellaan yksilöllisesti oireiden ja muiden löydösten perusteella.

Korkea E-MCHC on harvinaisempi löydös kuin matala. Laboratoriossa selvästi koholla oleva arvo on merkki, joka saa ensin tarkistamaan näytteen, sillä tulos nousee helposti mittaushäiriön vuoksi. Tavallisia häiriön syitä ovat:

• Kylmäagglutiniinit. Ne ovat vasta-aineita, jotka saavat punasolut paakkuuntumaan viileässä. Analysaattori laskee paakut väärin, jolloin punasoluja näyttää olevan vähemmän ja E-MCHC nousee. Kun näyte lämmitetään kehon lämpöiseksi, tulos korjaantuu usein. Kylmäagglutiniineja voi esiintyä esimerkiksi mykoplasman aiheuttaman keuhkokuumeen yhteydessä.
• Rasvainen tai hemolysoitunut näyte. Plasman runsas rasva tai näyteputkessa hajonneet punasolut voivat vääristää hemoglobiinin mittausta ja nostaa E-MCHC:tä.

Kun korkea E-MCHC pysyy uusinnassa

Jos uusi näyte vahvistaa tuloksen, syy voi olla punasoluissa itsessään. Perinnöllisessä sferosytoosissa eli pallosoluisuudessa punasolujen solukalvo on poikkeava. Solut menettävät nestettä, jolloin hemoglobiini tiivistyy ja E-MCHC nousee. Solukalvon perinnölliset viat voivat lisäksi kiihdyttää punasolujen hajoamista, mikä voi näkyä anemiana ja ihon tai silmänvalkuaisten kellertämisenä. Myös sirppisoluanemiaan liittyy korkea E-MCHC, mutta se on Suomessa harvinainen.

Vaikeassa nestehukassa, erityisesti jos veren natriumpitoisuus on koholla, punasolut voivat kuivua ja E-MCHC nousta lievästi. Tavallinen nestehukka ei kuitenkaan yleensä selitä korkeaa E-MCHC-arvoa, joten tulosta arvioidaan yhdessä muiden verenkuvan arvojen ja mahdollisten mittaushäiriöiden kanssa.

Poikkeava E-MCHC ei yksinään ole kiireellinen löydös. Kiireellisyyden ratkaisevat oireet ja verenkuvan muut arvot.

E-MCHC on johtolanka, ei diagnoosi. Lääkäri valitsee jatkotutkimukset sen mukaan, mitä verenkuvan muut arvot ja oireet kertovat.

Perusverenkuvaa varten ei tarvitse paastota. Jos samalla otetaan muita kokeita, noudata niitä koskevia laboratorion ohjeita. Lähetteen laboratoriokokeisiin voi saada myös etävastaanotolta.

E-MCHC:tä ei hoideta lukuna, vaan hoito kohdistetaan mahdolliseen taustasyyhyn. Esimerkiksi raudanpuutteen korjaantuessa E-MCHC voi vähitellen normalisoitua. Perinnöllisissä punasolupoikkeavuuksissa arvo ei välttämättä muutu.

Raudanpuute

Raudanpuutteessa aloitetaan tavallisesti rautalääkitys suun kautta. Anemia korjaantuu yleensä muutamassa kuukaudessa, ja sen jälkeen hoitoa jatketaan vielä 2–3 kuukautta, jotta rautavarastot täyttyvät. Jos tabletit aiheuttavat hankalia haittoja, rauta voidaan antaa myös suonensisäisesti. Yhtä tärkeää on selvittää ja hoitaa raudan menetyksen syy. Monipuolinen, rautaa sisältävä ruoka tukee hoitoa ja ehkäisee uutta puutetta – vinkkejä löytyy sivulta rautapitoinen ruokavalio.

Talassemiakantajuus

Kantajuus ei vaadi hoitoa. Rautaa käytetään vain, jos samaan aikaan todetaan raudanpuute, sillä talassemia ei suojaa muilta anemian syiltä. Raskautta suunniteltaessa kantajuudesta kannattaa kertoa lääkärille, sillä silloin selvitetään myös toisen vanhemman kantajuus ja tarvittaessa ohjataan perinnöllisyysneuvontaan.

Korkea E-MCHC

Mittaushäiriöstä johtuva tulos ei vaadi hoitoa, vaan riittää, että arvo tarkistetaan uudesta näytteestä. Jos taustalla on punasolujen kiihtynyt hajoaminen, hoito riippuu sen aiheuttajasta. Anemiasta yleisesti voit lukea sivulta anemia.

Punasoluindeksit kuvaavat punasoluja eri näkökulmista, ja lääkäri lukee niitä yhdessä. Taulukossa ovat aikuisten viitearvot.

E-MCH ja E-MCHC eroavat toisistaan siinä, mihin hemoglobiini suhteutetaan. E-MCH kertoo hemoglobiinin määrän solua kohden, kun taas E-MCHC suhteuttaa sen punasolujen tilavuuteen. Raudanpuutteessa molemmat ovat tavallisesti matalia.

MediLuxin etävastaanotolla lääkäri käy kanssasi läpi verenkuvan kokonaisuutena: E-MCHC:n, hemoglobiinin, MCV:n ja mahdolliset aiemmat tulokset sekä oireesi ja lääkityksesi. Hän arvioi, riittääkö seuranta vai tarvitaanko ferritiini tai muita jatkotutkimuksia, ja kertoo, kuinka kiireellisiä ne ovat. Tarvittaessa saat lähetteen laboratorioon. Voit varata ajan etävastaanotolle.

Jos ulosteesi on muuttunut ilman selvää syytä mustaksi ja tervamaiseksi tai oksennat verta, hakeudu suoraan päivystykseen etävastaanoton sijaan.