Hemoglobiini on punasolujen rautaa sisältävä valkuaisaine, joka sitoo happea keuhkoissa ja luovuttaa sen kudoksiin. Verikokeessa sen pitoisuus ilmoitetaan grammoina litrassa verta (g/l), ja tutkimuksen lyhenne on B-Hb. Aikuisilla hemoglobiinin viitearvot ovat naisilla 117–155 g/l ja miehillä 134–167 g/l.

Hemoglobiinin mittaus on yksi tavallisimmista laboratoriotutkimuksista. Viitealueen alittava arvo tarkoittaa anemiaa, ja sen syy selvitetään. Korkea arvo voi johtua esimerkiksi tupakoinnista, keuhkosairaudesta, nestehukasta tai lääkkeestä. Luuytimen sairaus polysytemia vera on harvinainen syy.

• Tehtävä: hemoglobiini kuljettaa happea. Valtimoveren hapesta noin 98 % on sitoutuneena siihen.
• Viitearvot: naisilla 117–155 g/l ja miehillä 134–167 g/l. Laboratorioiden välillä voi olla pieniä eroja, joten omaa tulosta verrataan vastauksessa näkyvään viitealueeseen.
• Matala arvo: kyse on anemiasta. Sen tavallisin syy on raudanpuute, joka johtuu yleensä pitkään jatkuneesta verenvuodosta.
• Korkea arvo: naisilla yli 155 g/l ja miehillä yli 167 g/l. Taustalla voi olla esimerkiksi tupakointi, keuhkosairaus, kuivuminen tai mieshormoni.
• Mittaus: hemoglobiini kuuluu perusverenkuvaan. Näytettä varten ei tarvitse paastota, ja tulos valmistuu yleensä samana päivänä.
• Lievä poikkeama: noin viidellä sadasta terveestä tulos on viitealueen ulkopuolella. Vähäinen poikkeama tarkistetaan usein uusintanäytteellä.
• Hälytysmerkit: musta ja tervamainen uloste ja verioksennus vaativat hoitoa heti, samoin pyörtyminen tai voinnin nopea heikkeneminen, jos epäilet verenvuotoa.

Lääkärin huomio. Yksittäinen hemoglobiiniarvo kertoo tilanteesta vain mittaushetkellä. Kun potilas tuo tuloksen vastaanotolle, katson ensin, mihin suuntaan arvo on kulkenut aiempiin mittauksiin verrattuna ja mitä verenkuvan muut arvot kertovat. Lievä viitealueen alitus voi joskus liittyä yksilölliseen vaihteluun, mutta tulos arvioidaan yhdessä oireiden ja aiempien veriarvojen kanssa. Jos hemoglobiini taas on laskenut selvästi omasta tavallisesta tasostaan, syy kannattaa selvittää, vaikka lukema olisi vielä lähellä rajaa. Korkean arvon kohdalla kysyn ensimmäiseksi tupakoinnista, nesteiden saannista ja käytössä olevista lääkkeistä.

– Sami Elias Jarulainen, MediLuxin vastuulääkäri

Hemoglobiini on rautapitoinen valkuaisaine, jota on punasolujen sisällä niin paljon, että se muodostaa noin kolmanneksen koko solusta. Keuhkoissa hemoglobiini ottaa happea itseensä, ja verenkierron mukana se vie hapen kaikkialle elimistöön, lihaksista sisäelimiin.

Valtimoveren hapesta noin 98 % kulkee hemoglobiiniin sitoutuneena, ja vain pieni osa on liuenneena vereen. Siksi hemoglobiinin määrä ratkaisee pitkälti, paljonko happea veri pystyy kuljettamaan ja miten keho jaksaa rasituksessa.

Mitä hemoglobiinin muodostumiseen tarvitaan?

Punasolut syntyvät luuytimessä. Hemoglobiinin valmistamiseen tarvitaan rautaa, ja punasolujen muodostuminen vaatii lisäksi B12-vitamiinia ja folaattia. Jos elimistössä on pitkään puutetta jostakin näistä ravintoaineista, seurauksena voi olla anemia.

Punasolu elää keskimäärin 120 päivää. Sen jälkeen elimistö hajottaa vanhentuneen solun, ja luuydin tuottaa tilalle uusia. Punasolujen tuotanto ja uusiutuminen vievät aikaa. Veren hemoglobiinipitoisuus voi kuitenkin muuttua nopeasti esimerkiksi verenvuodon tai elimistön nestetasapainon muutosten yhteydessä.

Viitealue kertoo, mihin valtaosa terveiden aikuisten tuloksista sijoittuu. Laboratoriotulosten tulkinnassa Suomessa käytetään yleisesti alla olevia arvoja. Raskauden aikana ja verta luovutettaessa sovelletaan omia rajoja.

Miksi viitealueen raja ei ole jyrkkä?

Viitearvot lasketaan suuresta joukosta terveitä ihmisiä niin, että 95 % heidän tuloksistaan osuu viitealueelle. Toisin sanoen noin joka kahdennellakymmenennellä terveellä tulos on hieman sen ylä- tai alapuolella. Esimerkiksi miehen hemoglobiini 132 g/l voi olla täysin terveen ihmisen arvo, kun taas 105 g/l on jo niin matala, että kyse on tutkimista ja hoitoa vaativasta anemiasta.

Tulosluettelossa viitealueen ulkopuolinen arvo merkitään yleensä tähdellä. Vähäiseen poikkeamaan suhtaudutaan rauhallisesti, ja jos muuta syytä epäillä sairautta ei ole, koe usein uusitaan myöhemmin.

Naisen ja miehen hemoglobiini

Naisten hemoglobiini on keskimäärin matalampi kuin miesten, minkä vuoksi viitealueetkin ovat erilaiset. Iän myötä miesten arvot laskevat hiljalleen ja naisten nousevat, mutta muutokset ovat pieniä. Myös asento vaikuttaa: jalkeilla olevalla hemoglobiini voi olla 5–10 % suurempi kuin vuodelevossa olevalla.

Hemoglobiini mitataan verinäytteestä, tavallisesti osana perusverenkuvaa (PVK). Samassa tutkimuksessa saadaan punasolujen määrä, hematokriitti, punasolujen kokoa ja hemoglobiinipitoisuutta kuvaavat indeksit sekä valkosolut ja verihiutaleet. Näytettä varten ei tarvitse olla syömättä, ja tulos valmistuu yleensä saman päivän aikana.

Hemoglobiini tutkitaan esimerkiksi väsymyksen, verenvuodon tai mustelmataipumuksen selvittelyssä sekä pitkäaikaissairauksien ja lääkehoitojen seurannassa. Etävastaanotolta voi tarvittaessa saada myös lähetteen laboratoriokokeisiin.

Sormenpäänäyte ja hemoglobiinin kotitesti

Hemoglobiinin voi mitata myös sormenpäästä otetusta veripisarasta. Veripalvelu käyttää tällaista pikamittausta ennen jokaista verenluovutusta ja tarkistaa tuloksen tarvittaessa laskimoverestä.

Kotona tehtävään sormenpäämittaukseen liittyy virhelähteitä. Jos pisto jää pinnalliseksi ja sormea puristetaan veren saamiseksi, näytteeseen sekoittuu kudosnestettä, ja hemoglobiini voi näyttää todellista matalammalta. Lisäksi osa ”anemiatesteinä” markkinoiduista kotitesteistä mittaa todellisuudessa ferritiiniä eikä hemoglobiinia lainkaan. Poikkeava kotimittaus kannattaa siksi tarkistaa laboratoriossa ennen johtopäätöksiä.

Kun hemoglobiini on viitealuetta matalampi, puhutaan anemiasta. Arkikielessä samasta tilasta käytetään nimityksiä alhainen tai matala hemoglobiini. Anemia ei ole itsenäinen sairaus vaan merkki jostakin, ja sen syy pyritään aina löytämään, koska hoito riippuu syystä.

Tavallisimpia syitä ovat:

• Raudanpuute, joka johtuu yleensä pitkään jatkuneesta verenvuodosta. Hedelmällisessä iässä olevilla naisilla taustalla ovat usein runsaat kuukautiset, miehillä ja vaihdevuodet ohittaneilla naisilla tavallisemmin vuoto suolistossa tai imeytymishäiriö, kuten keliakia.
• B12-vitamiinin puutos tai folaatin puutos, jolloin punasolut ovat usein tavallista suurempia.
• Pitkäaikaissairaudet, kuten munuaisten vajaatoiminta, reumasairaudet ja muut krooniset tulehdukset.
• Punasolujen kiihtynyt hajoaminen eli hemolyysi.
• Talassemia, perinnöllinen hemoglobiinin muodostumisen häiriö. Sitä esiintyy eniten Välimeren alueelta, Afrikasta, Intiasta ja Kaukoidästä kotoisin olevilla.
• Luuytimen sairaudet, joissa punasoluja ei muodostu riittävästi.

Matalan hemoglobiinin oireet

Lievä anemia voi tuntua väsymyksenä ja heikentyneenä suorituskykynä, joka huomataan ensin kovassa rasituksessa. Jos hemoglobiini vähenee noin 10 % ja veren happikyllästeisyys pysyy normaalina, maksimaalinen hapenottokyky voi heikentyä suunnilleen saman verran. Vaikeassa anemiassa väsymys on selvää, ja mukana voi olla huimauksen tunnetta ja hengenahdistusta. Oireiden voimakkuuteen vaikuttaa paitsi lukema myös se, kuinka nopeasti arvo on laskenut. Tarkemmin oireista ja syistä kerrotaan sivulla anemia.

Milloin matala hemoglobiini on vaarallinen?

Yhtä kaikille pätevää vaarallisen matalan hemoglobiinin rajaa ei ole, sillä hitaasti laskeneeseen arvoon elimistö ehtii sopeutua. Äkillinen ja runsas verenvuoto on toinen asia: kun kiertävästä verestä on menetetty viidesosa tai enemmän, verenpaine voi laskea ja kehittyä sokki, joka vaatii pikaista hoitoa. Raskauden aikana hemoglobiinia alle 80 g/l pidetään sikiön ja äidin kannalta haitallisena.

Hemoglobiinia pidetään korkeana, kun se on miehellä yli 167 g/l ja naisella yli 155 g/l. Samalla veressä on usein tavallista enemmän punasoluja. Monesti kyse on elimistön sopeutumisesta tilanteeseen, jossa happea saadaan pitkään tavallista vähemmän. Silloin punasolujen lisääntyminen parantaa veren hapenkuljetusta tiettyyn rajaan asti, ja hoito kohdistetaan taustalla olevaan syyhyn.

Korkea hemoglobiini naisella

Naisella hemoglobiini on viitealuetta korkeampi, kun se ylittää 155 g/l. Syyt ovat samat kuin miehillä: tupakointi, keuhkosairaus, kuivuminen, lääkkeet ja harvoin luuytimen sairaus. Raskauden aikana hemoglobiini sen sijaan yleensä laskee veren laimenemisen vuoksi.

Korkean hemoglobiinin oireet

Kohonnut hemoglobiini ei välttämättä tunnu miltään, ja se havaitaan usein muun syyn vuoksi otetuista verikokeista. Oireet riippuvat ennen kaikkea taustasyystä. Polysytemia verassa tyypillisiä ovat pään raskauden tunne ja päänsärky sekä ihon kutina, joka pahenee suihkun tai saunan jälkeen. Myös sormien pistelyä, huimausta, yleistä väsymystä sekä ihon tai silmien punoitusta voi esiintyä.

Polysytemia vera

Polysytemia vera on harvinainen luuytimen sairaus: Suomessa siihen sairastuu vuosittain noin kaksi ihmistä sadastatuhannesta, useimmiten 50–70-vuotiaana. Lähes kaikilta sairastuneilta löytyy JAK2-geenin muutos. Sairaus suurentaa sekä verisuonitukosten että verenvuotojen riskiä, joten hoidon tavoitteena on ehkäistä tukoksia ja lievittää oireita.

Hoitoon kuuluu yleensä asetyylisalisyylihappo, ellei sen käytölle ole vasta-aiheita, sekä punasolujen määrän vähentäminen lääkkeellä tai poistamalla verta laskimosta samaan tapaan kuin verenluovutuksessa (venesektio). Rautavarastojen pieneneminen on tällöin hoidon tavoite, eikä rautavalmisteita käytetä ilman veritautilääkärin arviota. Tupakoimattomuus sekä hyvät verenpaine-, verensokeri- ja kolesteroliarvot vähentävät tukosvaaraa. Hyvässä hoidossa sairaus etenee yleensä hitaasti.

Poikkeava hemoglobiini ei yleensä vaadi kiireellistä hoitoa, mutta joissakin tilanteissa matalan arvon taustalla voi olla runsas verenvuoto. Kortit auttavat arvioimaan, kuinka pian tilanne kannattaa tutkia.

Jos et ole varma, kuinka kiireellisesti tarvitset apua, ja oma terveysasema on suljettu, voit soittaa Päivystysapuun numeroon 116117.

Hemoglobiinia ei kannata yrittää nostaa tai laskea ennen kuin tiedetään, miksi se poikkeaa viitealueelta. Sama lukema voi johtua hyvin erilaisista syistä, ja hoito valitaan syyn mukaan.

Mikä nostaa hemoglobiinia?

Kun matalan hemoglobiinin syynä on raudanpuute, hoitona on tavallisesti rautalääke suun kautta, ja joskus rauta annetaan rautainfuusiona. B12-vitamiinin tai folaatin puutteessa korvataan puuttuva vitamiini. Pitkäaikaissairauteen liittyvässä anemiassa rauta- ja vitamiinivalmisteet eivät tyypillisesti auta, jos niistä ei samalla ole puutetta. Silloin hoidetaan perussairautta, ja munuaisten vajaatoimintaan liittyvässä anemiassa voidaan käyttää pistoksina annettavaa erytropoietiinia. Runsaan verenvuodon hoidossa voidaan tarvita verensiirtoa.

Ruoka tukee hoitoa ja ehkäisee uutta puutetta. Suomessa tärkeimmät raudan lähteet ovat täysjyväviljatuotteet sekä liha ja liharuoat. Aterian C-vitamiini edistää raudan imeytymistä, kun taas kahvi, tee ja runsaasti kalsiumia sisältävät ruoat heikentävät sitä. Käytännön ateriavinkkejä löytyy sivulta rautapitoinen ruokavalio. Rautavalmistetta ei kannata aloittaa ilman verikokeita, koska matala hemoglobiini ei aina johdu raudan puutteesta.

Millä saa hemoglobiinin laskemaan?

Korkean hemoglobiinin hoito riippuu sekin syystä. Kun nousu johtuu muusta tekijästä kuin luuytimen sairaudesta, pyritään hoitamaan taustalla olevaa tilaa. Käytännössä tämä voi tarkoittaa tupakoinnin lopettamista, keuhkosairauden hoitoa tai riittävästä juomisesta huolehtimista. Jos arvoa nostaa lääke, sen merkitys arvioidaan yhdessä lääkärin kanssa. Polysytemia verassa hemoglobiinia lasketaan venesektioilla tai luuytimen toimintaan vaikuttavalla lääkkeellä.

Hemoglobiini raskauden aikana

Raskauden aikana kiertävän veren määrä kasvaa noin 40 %. Veriplasmaa lisääntyy enemmän kuin punasoluja, joten veri laimenee ja hemoglobiini laskee, vaikka punasoluja muodostuu aiempaa vilkkaammin. Hemoglobiinia seurataan siksi neuvolassa. Raskausajan anemiasta puhutaan, kun arvo on alle 110 g/l, ja sen tavallisin syy on raudanpuute. Neuvolassa voidaan tällöin aloittaa rautahoitokokeilu.

Hemoglobiini ja verenluovutus

Ennen jokaista verenluovutusta hemoglobiini mitataan sormenpäästä. Verta voi luovuttaa, jos hemoglobiini on naisilla 125–175 g/l ja miehillä 135–195 g/l, eikä se saa olla laskenut yli 20 g/l luovuttajan omasta tavanomaisesta tasosta. Yksi luovutus laskee hemoglobiinia tilapäisesti noin 10–15 g/l.

Urheilijan hemoglobiini

Kestävyysurheilussa hemoglobiinilla on suuri merkitys, koska se kuljettaa lihaksille niiden tarvitseman hapen. Jos hemoglobiini on noin kymmenyksen keskimääräistä korkeampi, myös hapenottokyky voi olla yli 10 % keskimääräistä parempi. Korkean paikan leireillä ohut ilma nostaa hemoglobiinia elimistön luonnollisen säätelyn kautta. Erytropoietiinin (EPO) käyttö suorituskyvyn parantamiseen on urheilussa kiellettyä dopingia.

Hemoglobiinia tulkitaan harvoin yksinään. Verenkuvan muut arvot kertovat, millaisia punasolut ovat, ja ohjaavat jatkotutkimuksia. Taulukko kokoaa tavallisimmat arvot, joita katsotaan hemoglobiinin rinnalla.

Jos hemoglobiini on poikkeava mutta mikään yksittäinen arvo ei selitä tilannetta, lääkäri laajentaa tutkimuksia. Anemiaa voi selittää useampi tekijä yhtä aikaa, ja joskus tarvitaan luuydinnäyte.

MediLuxin etävastaanotolla lääkäri käy läpi hemoglobiiniarvosi, mahdolliset aiemmat tulokset, oireesi ja lääkityksesi. Hän arvioi, riittääkö kokeen uusiminen vai tarvitaanko lisätutkimuksia, kuten ferritiinin tai B12-vitamiinin määritystä. Tarvittaessa selvitetään myös muita väsymyksen syitä. Tarvittaessa saat lähetteen laboratorioon ja ohjeen jatkotutkimuksiin. Voit varata ajan etävastaanotolle.

Jos ulosteesi on mustaa ja tervamaista, oksennat verta tai pyörryt ja epäilet verenvuotoa, hakeudu suoraan päivystykseen etävastaanoton sijaan.